Vanteella valoa

Etuseinän romukranssin sidoin uudelleen ja lisäsin palloja.

 

 

Kranssipohjana  20 tuumanen, pinnaton polkupyörän vanne.

 

Viisi vuotta sitten tehty, linkki, silloin oli vähän palloja.

Purin osiin, hioin pois ruosteet vanteesta ja maalasin uudesti.

Kiillotin kupariset lehdet, porasin ja maalasin uudet pallot.

Pallot on tyhjentyneistä rolloneista talteen napsittuja.

Sidoin kaikki uudestaan kiinni, aiempaa lyhyemmin langoin.

 

Röpömaali jättää palloihin kivan pinnan.

 

 

 

Kauan, kauan sitten jostain tarjouskorista löytynyttä maalia.

Pimeässä kuvattuna näyttää, kuin seinään palaisi reikää :)

Tykkään, ei liian kirkas, valaisee osin seinän kautta heijastaen.

Puhdistus

 Siveltimien puhdistukseen hyvä apuväline meikkiosastolta.

Käyttämäni puuvahat ja maalit, ovat tärpättiohenteisia.

Pääasiassa käytän vielä melko pienehköjä pensseleitä.

Maalauksen jälkeen, tökkään pensselit tärpättiin likoon.

Lopuksi, tai sitten kun muistan, pesen sudit tiskiaineella 

ja silikoninen siveltimen puhdistaja on oiva apu hommaan.

 

 

Keväällä löysin moisia Tokmannin tarjouslaarista.

Kokeeksi ostin, kun olin kaivannut pesuun apuvälinettä.

Viidellä pärjännee aika pitkälle, kun eivät juuri edes sotkeennu.

Harmaata ja hopeaa

Pihakalustoa ja rappusia sudittu, sekä alpakkaa kiilloteltu.

 

Ammoin kestopuun jäännöspaloista tekemäni pihakalusto sudittu.

Edellisestä käsittelykerrasta oli näissäkin kulunut 10 vuotta.

 

Hioin pois kaiken irtoavan sekä aiemmat koristekuviot.

Nurmikko ei viherrä, on niin kuivaa, ettei kasvuun riitä energiaa.

 

 

Oranssia spraymaalia suihkin kahteen dyykattuun peltilautaseen.

 Kokosin lautasille kiiltävää koristetta omista nurkista.

Duukattua sydäntä muokkailin. Poistin ripustuslenkin ja maalasin. 

Laitoin parittoman pitkän puikon varreksi ja solmin vielä rusetin.

 

 

Kiillottelin pöytähopeat, no alpakkaa nuo vain ovat.

 

Kaikki se musta mikä pois lähtee, taitaa siirtyä käsiin.

 

Tämäkin roskispelastus on ehtinyt olla pihalla jo useamman kesän.

Kiillotin kaluston vaihteeksi taas.

Orvokkeihinkin valikoitui oranssia.

Sivuovelle vievät raputkin harmaiksi sivelty.

Sinkkiämpäreihin laitettu tummanpunaisia orvokkeja.

Huoltotoimia

Kelit on olleet huikeat, aurinko paistaa ja lämminkin on.

Ulkona tulee touhuiltua paljon.

 

Etuovelle vievät rappuset saivat uusintakäsittelyn.

Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt jo 10 vuotta.

Hups, kauanpa se on sitte tuokin purkki säilynyt.

Aika vähäksi oli väri kulunut.

Hioin koneella kauttaaltaan, että lähti pois kaikki irtoava.

 Samalla seurasin viimeisten lumien sulamista. 

Kuvattu puoli tuntuia sitten, lienee sulanut jo.

Ehjätään...

Monesti sitä hassaa käsittämättömän määrän energiaa jonkin korjaamiseen,

ennemmin kuin painuu kauppaan ostamaan uutta ja täyttää roskista romuilla.

Tyttären Maglite oli ollut liian vähällä käytöllä.

Oli hapettunut kiinni ja patterit jumiutuneet tiukasti sisälle.

Aika paljon piti kokeilla konsteja ja improvisoida erilaisia työkaluja.

Nyhertää tovi jos toinenkin, tuumata ja vaipua välillä epätoivoon.

Lopulta, lähti kuin lähtikin, patterit, yksi kerrallaan, palasina.

Hioin enimmät hapettumat pois lampusta ja laitoin kuparitahnaa jenkoihin.

Taas toimii. Maailmaakin pelastettu yhden lampun verran. :)

Hinkkausta

Ilma on vielä lämmin ja aurinko paistaa, eli ulkona puuhailua.

Käyttökulkineessa oli aivan matat ja kellastuneet lampunlasit,

katsastusmies niistä jo viime syksynä huomautteli.

Kokeilin niihin erilaisia kotoa löytyneitä hiomatahnoja.

Pari tuntia hinkkailin ja hinkkailin, ihan käsin, kun ei ole konetta moiseen.

Kyllä noilla nyt jo näkee, paljon tuli kirkkaamiksi, eikä maksanut mitään.

Josko toistais käsittelyn vielä ennen katsastusta, ihan oikeilla aineilla.

Kun eilen kerran sain kenkäplankkia, niin sai kengätkin lankattua.

Molemmat jalkineista on parin vuoden takaisia kirppislöytöjä.

Nämäkin, mitä sievimmät armeijakengät maksoi kympin, ihan uudenveroisina.

Tämän päivän kirppislöytö, etsimäni tupperimukit, hinta 50 senttiä.

Nämä menee hammasmukeiksi, jokainen tunnistaa omansa värin.

Hilsettä ilmassa

Kuukausi sitten haettiin appiukon vene kakkoskämpälle perushuoltoon.

Airojen lakkaus oli hilseillyt melkoisen pahasti.

Verkkoja laskiessa/nostaessa, noihin airoihinhan se olis tarttunut kiinni.

Otin ne viime reissulla mukaani ja hioin irtolakat pois ja pinnat sileiksi.

Melkoisesti tärisi kädet, kun olin hionut, tarttui se koneen tärinä käsiin.

Lakkasin sitten airot uudestaan, ihan kahteen kertaan.

Pakko oli laittaa pigmenttiä lakan sekaan, niin oli kirjavat nuo airot.

Toivotaan ettei appiukko kovasti pelästy iloisen värisiä airoja,

mutta hyvin nuo sopii keltaisen veneen kaveriksi :)

Kunhan ovat kunnolla kuivuneet, täytyy ruuvailla irroitetut osat takaisin.

Voihan torsio

Eilen Kittilän markkinoilla kävästessä rysähti Dartista vääntösauva irti.

Vääntösauvan on osa jousitusta ja englanninkielinen nimi on torsion bar.

Onneksi saatiin nilkutettua auto kakkoskämpille ja talliin.

Tämä päivä onkin kulunut korjausohjeita googlaillen ja tallissa touhuten.

Itellä on autonkorjaushommissa vielä paljon oppimista,
vaikka noilla ameriikan ihmeilläkin on tullut ajettua yli puolet elämästä.

 Isäntä sen sijaan osaa ja saakin useimmiten päteä rauhassa.

 Olen yrittäny parhaani mukaan auttaa, ojennellut työkaluja, pitänyt valoa,

leikellyt peltiä, niin saksilla, kuin rälläkälläkin ja muuta semmoista.

Mutta on se hyvä että tuo mieskin on hamsteri.

Löysin näet hänen kätköistään uuden ilmanputsarin Darttiin.

Eikä sillä ole ikinä ollut Chrysler Corporationin autoa edes.

Semmosta nyhertämistä tuo remppa on, että torsion bar kuulostaa nyt kirosanalta.

Mutta jos joskus perustan baarin, se vois olla juurikin Torsion Bar
ja sijainti jossain keskellä ei mitään. :)