Sulavaa

Etupihalla on valtavat kasat katolta pudonnutta lunta.

Siirsin kierrätyspuiset kelkan ja nallen kasaa koristamaan.

Veistelin puukolla lumipaakusta sydämen.

Saapa nähdä kuinka pian sydän sulaa ja saa veistää uuden.

Puumunat

 Sain idean "veistellä" hiomakoneella puisia munia.

 

Viisi valmista, mustalla ja harmaalla puuvahalla käsiteltyä.

Jotain kuoriutunee pian, kun halkeilevat jo. 

Materiaalin hain puuliiteristä, pystyyn kuivunutta mäntyä.

Näyttää epäilyttävälle, mitäköhän tästä on tulossa...

"Veistelyn" suoritin hiomakoneella, paperin karkeus 60.

Hioin ensin kapeamman pään, sitten poikki ja pyöreämpi pää.

Vaarallista puuhaa, paristi muna irtosi otteesta ja lensi vauhdilla.

 

Muutama hiottuna, mutta vielä värjäämättömänä. 

Viimeistely hionnan tein käsin, 150 hiomapaperilla.

 

Tarkoituksella tein kelottuneesta puusta, pidän siitä.

Puun ominaisuudet näkyy, oksankohdat, halkeamat, syyt...

Met. hohtoa tukkaan

Lisää metallin hohtoisia kukkia, nyt pinnin muodossa.

Samaa rasian kantta kuin aiemmatkin.

Sisarniitillä kiinnitin kukat pinniin.

Tällaisen pinnin löysin varastoista, väänsin vain koiran pois.

Parsintaa

 Välillä pitää tehdä jotain ei niin hohdokasta, eli parsia,

rikkinäisiä villasukkia kun oli ehtinyt kertyä jo kassillinen.

Mie saan aika nopeasti uudetkin sukat puhki.

Noin kuukauden kestävät käyttöä, sitten on jossain jo reikä.

Käytän villasukkia lähes aina, mutten ihan keskikesällä sentään.

Äitini minut villasukissa pitää ja on ahkera neuloja, 

mutten henno alati ottaa uusia, koitan käyttää vanhoja loppuun.

Kantapäähän, vahvistuksen jälkeen tai päkiään se reikä tulee.

Jospa nyt parsittuina saisi käyttöikää toisen samanmoisen.

 

Aika huomaamattomaksi saa korjauskohdan.

Nyppyjä en alkanut poistamaan, kohtahan niitä olisi uusia. 

Osa sukista on jo toivottomia tapauksia, ne pistän sivuun.

Ehjät varrethan ovat vielä uudelleen käytettävissä.

 

 Pengoin lankalaatikoista pieniä nöttösiä parsintaa varten.

Lisäksi mummolta peritty punainen, muovinen parsintasieni.

Useampikin parsintasieni löytyy, tuo on levein.

Met. hohto sydämet

Lisää alumiinisen rasian pilkontaa, tällä kertaa sydämiksi.

Eli leikattu kultasepänsaksilla, reunat 150 hiomapaperilla.

Porattu reiät ja naputeltu alapuolelta vasaralla muotoon.

Met. hohto

Metallinhohtoisia kierrätyskukkia keittiön pöydälle.

Kukat leikkasin kultasepänsaksilla alumiinisen rasian kannesta.

Ensin piti piirtää sopivan kokoiset ja malliset kaavat.

 

Kun palat on leikattu, porattu ja hiottu,

päästään vasaroimaan kukkia muotoonsa.

Pienellä kuulapäävasaralla tulee mieleinen pinta.

Varsiin punaista rautalankaa, keskelle mustat kiiltävät helmet.

Varsien kiertämistä nopeutin, käytin apuna porakonetta.

Melkeinpä kahden värin kattaus :)

Punaiset ranskalaiset Luminarc snapsilasit,

savunharmaa ruotsalainen Lindshammar maljakko.

Kaapelia

Kevätpäiväntasauksen kunniaksi yksi aurinkotalismaani lisää.

Materiaalina yksi säi paksusta kuparikaapelista.

 

 

 Koska langassa on löyhä kierre, 

on sitä hankala taivuttaa sänttilliseen muotoon.

Vasaralla hakkasin auringon alasimen päällä littanaksi.

 

 Joku metallihelmi ja juuttilankaa ripustimeksi.

Talismaanikelo on aika syvällä, lunta lähes aidan reunaa myöten.

Ei kaikki sentään tuohon satanutta, osa pihalta kolattua.

Potkurikyytiä

Kunnostin saadun potkukelkan taas käyttökelpoiseksi.

Vähän vasaraa ja vähän enemmän hiomapaperia.

Sinistä maalia ei löytynyt, mutta vihreää miranolia oli.

Naapurilta tätä varten saatu, vanhentunut turvaistuin,
 kiinnitettiin tukevasti sidontaliinoilla potkukelkkaan.

Tytär ja tyttären tytär pääsevät keväästä nauttimaan :)

Jänkältä

Viikonloppuun kuului moottorikelkkailua keväisillä hangilla.

Keräsin jänkältä, pienestä männystä, pienen pieniä käpyjä.

Kahdesta kävystä tein itselleni korvakorut.
Porasin pienellä poralla reiät kiinnityslankoja varten.
Laitoin välihelmiksi lähes männyn vihreitä puuhelmiä.

Maisema, joka on mielestäni lumoavan kaunis karuudessaan.

Aika monta tunturiakin näkyi, kun vain vähän päätään käänsi.

Maija kukkii

Mehumaijasta leikkasin kukkia valaisinta koristamaan.

Kuulapäävasaralla naputtelin kukkiin muotoa.

Teräsharjalla harjailin kukkien molemmat puolet.

Samalla lähti sisäpuolelta kaikki värjäymätkin.

 

 

Mehumaijan korkeinta osaa, alin osa liian paksua pilkottavaksi. 

Kultasepänsaksilla muoto, viilalla ja hiomapaperilla siistit reunat.

Kiinnitystä varten porasin kukkien keskelle kaksi reikää.

 

Kiinnitin kukat ja vaaleanpunaiset helmet rautalangalla..

Samainen runko roikkui joskus lamppuna vierashuoneessa.

 Nyt päätyy sinne taas, vuosien tauon ja varastoinnin jälkeen.

Vierashuonetta vielä eilen valaissut lamppu, kun lähtee tyttärelle.

Nyt tein neljä kukkaa ja kiinnitin ne joka neljänteen lankaan.

Vähän mietin, pitäisikö tehdä neljä kukkaa lisää... 

Hakattu ja harjattu pinta näyttää aika kivalta :)

Paree poro

 Muokkasin alumiinista poron muotoista kynttilänjalkaa.

Kynttiläkuoppa peitettynä ja punaiseksi maalattuna kivempi.

(Katoin että onpa alareunassa valumia, vaan eipä ollutkaan,

olikin jo alumiinissa, tehtaan jäljiltä nuo epätasaisuudet.)

Tällainen tämä, vuosien takainen kirppislöytö oli ennen.

Kynttiläkuopan sain piiloon parilla kerroksella pakkelia.

Nurinoikein 2

Toinenkin nurin, oikein, nurin, oikein pipo neulottu.

 96 silmukkaa, nelosen puikot ja kahdella langalla.

Kerroksia en edes laskenut, sovittelin vaan välillä.

Päättelin taaskin neulomalla kaksi yhteen puikon päissä.

 

Euron kaiku ja vanhempaa ohutta tarjouskorilöytöä toisena.

Aa, löysin vyötteenkin, Novitan tico ticoa on värikäs kerä.

 

Tämä on vähän lämpöisempi ja paksumpi kuin edellinen,

niin ja värkkäämpikin :)

Punamustaa ja pilkkuja

Kirpparilta löytyi taas omiin kokoelmiin lisäosia.

 Vihdoinkin on pilkullisia tarjoiluastioita on kokonainen sarja.

Vaikka naistenpäivään, punainen waechtersbach kahvikattaus.

Tämä kanneton sokerikko löytyi nyt.

Otin sydänkuvioisesta sokerikostani tähän kannen.

Järjestelin hyllyn uudelleen ja jotain laitan poiskin.

Sydän sokerikko ja yksinäinen perhoskuppi mikron päällä.

Löysin myös neljä mustaa teemasarjan kahvikuppia.

Vihdoinkin mulla on tarpeeksi kahvikuppeja.

17 settiä teemaa ja jatkoksi 4 settiä mustaa kiltaa.

Seuraavissa juhlissa ei tarvita enää ikean mukeja.

 Voihan näitä saksalaisia ja suomalaisia sekoitellakkin.

Nurinoikein

Ostin alkutalvesta tarjouksesta kolme kerää lankaa.

Nyt sain aikaiseksi neuloa itselleni keväisen pipon.

Huomaa, että neljällä puikolla neulottu, puikon vaihdot näkyy.

Reunan voi taittaa parillakin eri tavalla.

Novitan Kaiku oli lanka ja nelosen puikoilla tein.

100 silmukkaa, 1 nurin 1 oikein, 80 kerrosta ennen kavennusta. 

Kavensin neuloen kaksi yhteen puikon kummassakin päässä.

Samanlailla olen neulonut pipoja joskus aiemminkin.

Ostin elämäni ensimmäisen puikkomitan,

että voin kirjoittaa silmukkamäärät ja puikkokoot muistiin.

Tosin turhaan, sillä saman lukeman se antaa työntömittakin.

Ei tullut kallis pipo, kun kerä maksoi euron ja jäikin vielä.

Tehnen toisenkin, on niin ihanan pehmoinen pitää päässä.