Lisää jäisiä askarteluja

Pakkasten jatkuessa olen tehnyt erilaisia jääaskartelukokeiluja.

Muovisiin leluasetteihin jäädytin kupinaluspapereita

ja tein kivoja riippuvia koristeita pihlajaan.

En saanut jääpyörylöitä  kuvattua,

sillä ne pyörivät niin vinhaa vauhtia ripustuslangan varassa.

***

Leikkelin samaisista pienistä kupinalusista 

ja pienimmästä kakkupaperilajitelman paperista
hiutaleita ja laitoin ne tarjoittimelle.

Siitä tuli kiva jäinen hiutaletaulu,

joskin toinen ripustuslenkki oli jäänyt kiinnittymättä jäähän.

Jäätaulu roikkuu nyt luovasti,
 yhdestä kulmasta puun oksassa

talvisessa näyttelytilassaan. :)

Tein myös lyhtyjä ilmapalloilla.

Niihin olisi toki saanut olla peruspallojen sijasta jätti-ilmapalloja,

mutta kauniita lyhtyjä näistä tuli,

 joskaan ei suuren suuria!

Äsken poika alkoi puhaltelemaan saippuakuplia tuolla pakkasessa.

Meillä ei ollut Fairya ja tehty liuos ei oikein toiminut.

Näimme kuitenkin miten pillillä puhallettu kupla jäätyi muotoonsa.

Se oli kyllä kiva juttu.
Saippuakuplien puhaltelu ei olisi kyllä tullut minulle talvella ihan ensimmäisenä mieleen!

Näpit jäässä ja nenä punaisena touhusin tuolla

ulkona ensin näitä töitä irrottelemassa ja sitten kuvaamassa.

Kelpaa nyt tässä leivinuunin lämmössä lämmitellä
ja näitä kokeiluja muistiin kirjoitella.
Onko sinulla tähän aiheeseen liittyvää kivaa ideaa,
jonka haluaisit jakaa?


Mukavaa tiistai-iltaa!


-Kaisu-

Pakkasaamun iloja

Pakkasaamu.

Mittarissa -30 astetta.

Eilen illalla lämmitetty leivinuuni hohkaa kotoista lämpöä.

Oli ihana herätä lauantaihin ilman suurempia suunnitelmia.

Nautin suunnattomasti tällaisesta kiireettömyydestä ja 

pysähtyneisyyden tilasta!

Pöydällä oleva viherkasvi heittää varjonsa seinälle

ja auringon nousun myötä varjokuva liikkuu seinällä.

Varjokuva on kaunis, herkkä.

Lumoudun siitä.

Auringon valo piristää,

innostaa.

Se antaa toivoa,

että tämä pakkastalvi taittuu kohta,

että valo ja aurinko voittaa pian. 

Kiireettömässä hetkessä ja levollisessa tunnetilassa huomaan usein näkeväni 

sinänsä niin tavallista

 erityisen kauniina,

voimauttavana, puhuttelevana.

Olympialaiset kuuluvat taustalla.

Iivo on "irti".

"Helsinki, Porilaisten marssi!"

Iloiset hiihtouutiset liittävät minutkin suomalaisten yhteiseen iloon.

Kukan varjo piirtyy  terävänä seinälle,

  kuva "kulkee" seinällä,

aurinko nousee ja 

pakkanen hellittää päivällä.

Olen yllättänyt,
että en ole nähnyt pölyä ja likaisia ikkunoita.

Tästä tulee hyvä päivä!

Radioääntä lainaten "kultaista päivän jatkoa".

Monenmoista iloa päivääsi! <3

-Kaisu-

Jäinen tulppaanitaulu

Huippua, kun nuupahtaneet kukatkin voi 

 hyödyntää talviseen taiteeseen.

Illalla laitoin viime viikkoisia ystävänpäivätulppaaneja

vesiastiaan  tuonne pakkaseen.
Asettelin veteen astian yläosan leveydeltä kukkalankapätkän
ja ripustamista varten jatkona pätkät astian molemmista kulmista ulospäin .
Olipa vaikea kuvata asia! :)

Nyt meidän kuistin tikkailla riippuu 

tervetulotoivotuksena

jäinen tulppaanitaulu,
joka sisältää lämpimän ajatuksen
niin kukkien antajalle kuin kotiin tulijalle. <3

Paukkupakkasterveiset Sinulle!

-Kaisu-

Kaulaliina Elegia -langasta

Tuli mieleen kerrallisen koulutuksen alla,

 että  luentopaperin koristamisen eli

kukkien ja kiemuroitten piirtämisen sijaan

voisin kuunnella neulomuksen kanssa. 

Lankahyllyn edessä tuli valinnanvaikeus,

sillä tarjolla oli niin monenlaisia

kauniita sävyjä,

monenvahvuisia lankoja,

villaa, puuvillaa, tekokuitua.

Novitan langan nimi Elegia,

joka tarkoittaa runoelmaa,

kaihomielistä,

suruvoittoista, lauleskelevaa melodiaa

tuntui sillä hetkellä kauniilta ajatukselta.

Ja lopulliseen ostopäätökseen vaikutti se, 

että  tässä langassa on  60% puuvillaa.

Kaulaliinasta tuli pitkä ja pehmoinen,

lankakerän pituisesti kudottu,

ettei jäänyt lankakerän jämää pyörimään. 

Pikkuisen harmittaa etten tehnyt kokonaan helmineuletta tai aina oikeaa,

sillä reuna meinaa rullautua sivusta.

Mutta senkin kanssa pärjään.

Tekemällä oppii, sanotaan ja kantapään kautta varsinkin ja varmimmin! ;)

Ominkäsin neulottu lämmittää nyt usein kaulalla tämän käännettävän sinikeltaisen toppatakin kanssa.

Kaulaliina  tuntuu lempeältä kaulan ihoa vasten;

se ei kutita eikä kuumottavasti ahdista.

Langan sävyt soljuavat sulavasti väristä toiseen

polveillen kuin elämänkirjo.

Miten runollinen kaulaliina tästä tulikaan.<3

~~~~

Tänä talvena meillä on ollut huikea talvi.

Lunta, pakkasta, lumen tuomaa kauneutta. <3

Lumipuut ovat tänäänkin kimaltaneet 

tuhansin kitein talvisessa auringonpaisteessa

ja pakkaslumi narskunut kenkien alla.

Taidan kietaista kaulaliinan kaulaan

ja kipaista vielä kävelylenkin  tuolla kauniissa maisemassa.

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

-Kaisu-

Ystävänpäivätunnelmia ja arpajaisten voittaja

 Tämä päivä on menty Ystävänpäivätunnelmissa .

On toivoteltu toisillemme hyvää ystävänpäivää ja 

kiitoksia ystävyydestä.

On muistettu viesteillä ja kuvatervehdyksillä 

ystäviä lähellä ja kaukana

sekä iloittu ystävyyden voimasta

<3

Minä sain illalla tulppaanikimpun.

Tuollaisen monen värisistä kukista kootun kukkatervehdyksen.

Tutkailin sitä siinä hetken ja totesin

sen sopivan hyvin juurikin tähän päivään,

tämän päivän ajatuksiin.

Siinä olevat kukat olivat erivärisiä ja  erikokoisia

niin kuin ihmiset ympärillänikin.

Jotkut tulppaaneista on kerrottuja, 

jotkut yksinkertaisempia

niin kuin me ihmisetkin olemme 

olemukseltamme erilaisia.

Tuo kimppu herätti minussa paljon lämpimiä ystävyyteen ja muistamiseen liittyviä ajatuksia ja 

ennen kaikkea kiitollisuutta tulppaanitervehdyksen tuojaa kohtaan.

Pienet jutut tekevät arjesta juhlan

ja tuovat piristystä tähän kotiarkeen. <3

Huiput työystävät ovat lahjaa ja työn tuomaa positiivista luontaisetua, 

josta olen saanut nauttia.

On mukava mennä aamulla töihin,

kun huikea tiimi odottaa siellä. 

Tänään oli sydämellisten päiväkahviherkkujen aika.

Kiitos ystävänpäiväajatuksistanne arpajaisten yhteydessä.

Kauniita,  lämpimiä sanoja siitä, 

mitä me merkitsemme toisillemme

ja millaista todellinen ystävyys on.

Arvonnassa

sydänavaimenperät osuivat kommentille

Ihana:) Ystävät ovat elämän sokeri.

Hyvää ystävänpäivää!

Onnea Tanja!

Laitan Sinulle sähköpostia!

"En tarvitse mitään muuta niin paljon kuin ystäviä"

"Hyvä ystävä on kuin kirja, juttu jatkuu siitä mihin viime tapaamisella jäätiin."

Mukavaa Ystävänpäivän jatkoa

kaikille Tau(v)onpaikassa piipahtaville.

Ja muistetaan, että jokainen päivä on ystävää ja kauniita sanoja varten!

<3~~  Kaisu  ~~<3

Pienen pojan ensimmäinen juhla

"On suloista antautua pienen käden viettelykseen,

antaa sormensa hennon lehden käperrrykseen.

Se vie koko käden,

vie koko sydämen,

ei palauta."

       -Maila Jyrinki-

💙

Lauantaina olimme papan kanssa lapsenlapsemme ristiäisissä.

Kuukauden ikäisen vauvan ensinäkeminen herkisti mielemme.

Hän on iältään nuori ja kooltaan pieni, mutta katse on niin kirkas, vetoava, hurmaava.

Tuntuu, että vauvat ovat aina vaan teräväkatseisempia ja virkeämpiä.

Kastejuhla oli tunnelmaltaan välitön ja lämmin sekä erityisen lapsiystävällinen.
Oli ihana, että kummiperheilläkin oli lapset mukana,
sillä liian usein lapset jätetään pois juhlista.

Pappi huomioi pienet juhlavieraat toimituksessa todella lämpimästi osallistaen
ja konkreettisesti, lapsenmielisesti jutustellen.
Vauva nukkui tyynenä isänsä turvallisessa sylissä ja
kukin kolme sisarusta saivat kuivata veljensä pään kasteen jäljiltä.
Se oli heille mieluinen tehtävä,
joka varmaan painui mieleen muistoksi tästä juhlasta.

~~~~~~~~

Vietimme kotoisen iltahetken rakkaittemme kanssa "toisessa mummulassa"
juhlahetkestä iloiten sekä pöydän antimista nauttien.

Lapsenlapset olivat pettyneitä,

kun emme jääneet heille yöksi.

Olisihan se ollut ihana viivähtää,
mutta pitkä matka ja uusi työviikko haastoivat meidät jo myöhäisenä lauantai-iltana kotimatkalle.

Viime viikkoina olen elänyt vahvasti elämän juhlahetkiä;

kihlajaiset, häät, ristijäiset.

Tulevana lauantaina on suvun vanhan tädin hautajaiset.

Elämän valot ja varjot nivoutuvat näin toisiinsa 

luontevasti,

saumattomasti.

Kaikella on aikansa ja paikkansa;

mikään ei ole sattumaa! <3

~~~~

Vauvantuoksuisissa tunnelmissa toivottelen Sinulle

laskiaisviikon mukavia, talvisia tunnelmia!

Kaisu

Ystävänpäiväarvonta

Iltapäivällä olin liikkumassa

ja siellä muistui mieleeni tulevan viikon ystävänpäivä.

Mietin siinä hikoillessa,

että mitä kivaa pientä sitä kehittelisi ja 

mieleeni tuli sydämellinen avaimenperä.

Kotimatkalla poikkesin askartelupuotiin.

Siihen ihanaan paikkaan, 

missä saa ostaa tavaroita sen verran kuin tarvitsee ja haluaa.

Minä halusin tällä erää rouheista ekopellavaa (?) 40 centtimetriä,

sydän nauhaa 2 metriä

ja 11 avainrengasta,

jotka olivat viimeiset tällä erää hänen varastossaan!

Siinä niitä avaimenperiä nyt sitten on.

Laitoin pikkaisen vanua sydämien sisään,

että niihin tuli kivaa pyöreyttä.

Ensimmäisen kappaleen annoin armaalleni tuohon avaimeen,

joka meinaa aina olla hukkateillä. <3

Näitä ommellessa tuli ajatus,

että ystävänpäivän tiimoilta voisi pitää sydämelliset arpajaiset.

~~~~

Arvon ystävänpäivänä

kaksi avaimenperää,

sinulle ja ystävällesi.

<3 <3

Osallistut arvontaan laittamalla kommenttikenttään maininnan mukana olosta  

ja  nimimerkin tai sähköpostiosoitteen, jolla tavoitan sinut.

Ja olisihan siihen arpaan kirjoitettu jokunen sana ystävästäkin aika kiva lisä. :)

Mukavaa torstai-iltaa .

Viikonloppu häämöttää jo!

-Kaisu-

Vanhan saunan neljä vuodenaikaa - haastepostaus

Sain tammikuun alkupuolella Pauliinalta  klik haasteen

 eri vuodenaikoina mielellään samasta paikasta otetuista kuvista.

~~~~

Se oli minusta mielenkiintoinen haaste, joka jäi kutkuttamaan tuonne ajatuksiin.

Ensinnäkin oli kiva katsella  noita omia otoksia,
täällä jaettuja ja jakamattomia,
 ja todeta, että ei kovin monesta kohtaa ole tullut otettua kuvaa neljänä vuodenaikana
-ainakaan tietoisesti.

Tykkään meidän vanhasta pihasaunasta ja siitä löytyikin helposti kevät-, kesä- ja syksykuva,
sillä silloin mökillä ollaan eniten.

Sunnuntaina pistäydyimme mökillä ja nappasin
"Vanha pihasauna eri vuodenaikoina" -sarjaan puuttuvan talvikuvan. 

Talvella pihasauna nukkuu talviunta,

sillä harvemmin sitä tulee talvisaikaan lämmitettyä.

Siellä se lumen sylissä odottelee kevättä, kesää,

innokkaita kylpijöitä.

Vanhin pihakoivu seisoo saunan kulmalla uljaana,
oksat jäässä.

Tammikuinen aurinko saa lumikiteet loistamaan tuhansina pieninä tuikkuina.
Aurinko valaa aina ihanaa toivoa lisääntyvästä valosta,
kevättä kohti menosta,
uudesta, alkavasta  mökkikaudesta.

Keväinen kuva on karu ja paljas.

Saunan edustalla ja ympärillä on menneen syksyn lehtiä ja tuulen riepottelemia oksia,

joiden haravoimisesta kesäkausi aina lähtee käyntiin.

Vanhalle penkille on ihana istahtaa kesken kevättöiden tai saunomisen välillä

 ja kuunnella koivuvanhusta, joka on kevätlintujen laulupuu.

Saunan seinustalla on levollista kuunnella ja ihmetellä kevättä, uuden alkua;

antaa ajatuksen kulkea ympäri pihapiirin,

unelmoida, suunnitella tulevan kesän touhuja.

Kesä.

Vehreys ja vihreys.

Linnut kirmailevat koivun oksistossa

 ja puun lehdet soittavat tuttua kesäistä säveltään tuulessa.

Koivun alimmainen oksa roikkuu matalalla,

saunan katolla, 

melkein silmien tasalla, 

mutta sitä  ei millään raskisi sahata pois.

Se antaa suloisen varjon saunan edustalle.

Tähän kesäiseen kuvaan liittyy paljon onnellisia ajatuksia;

saunan piipusta nouseva savu,

palavan puun tuoksu,

ruohon pehmeä nukka,

kiireettömyys.

yhdessäolo,

luonnon rauha.

Syksyinen saunan seutu viestii kesästä luopumista,

kasvukauden loppua,

mökkikauden päättymistä.

Lehdet leijailevat harvakseltaan maahan,

kahisevat saunaan menijöiden jaloissa.

Kaste nurmella syvenee, tihenee.

Aurinko paistaa matalalta ja kultaa syksyn keltaiset lehdet.

Syksykin näyttää kauniilta.

Se pysäyttää.

Löylýjen välillä istahdetaan penkillä ja muistellaan mennyttä kesää.

Katse tähyää jo kohti syystalvea.

Mökillä käynnit luontojaan harvenevat.

~~~~~~

Vuodenkierto  tuntuu kulkevan aina niin pian keväästä kevääseen.

Mökin pihalla oleva  tuomi on vuodenkierron yksi ihana kuvastaja. 

Tuntuu, että liian pian noista 

odotetuista keväisistä valkoisista kukkatertuista siirrytään

sinisiin tuomenmarjoihin, ruskaisiin lehtiin ja talven paljaisiin mustiin oksistoihin.

Neljä vuodenaikaa on meidän suomalaisten rikkaus.

Jokainen vuodenaika antaa meille oman vaihtuvan näyttelynsä

ja niistä me saamme nauttia kukin tavallamme.

***

Tämä oli mukava haaste,

jonka innoittamana taidan jatkossa ottaa tarkoituksella kuvia 

samasta kohteesta ja kuvakulmasta eri vuodenaikoina.

Niistä saa kivaa pohdiskelun aihetta ja mukavia kuvasarjoja.

~~~~~~

Minä haastan mukaan tähän 

Vuodenaika -haasteeseen

Kaarun Pieni Lintukoto -blogista

Eerikan Valkoinen talo tarinoi -blogista

Hanneleen Täyttä elämää -blogista ja 

Riden Villa Huvitus -blogista.

Pauliinan blogista kopsasin haasteeseen liittyvät jutut:

  

Alunperin haasteen on laittanut alulle Kivipellon Saila. Säännöt ovat seuraavanlaiset:

"Postaukseen toivoisin neljä kuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina, ehkä samasta paikasta. Tiedän, että neljä kuvaa on aika rajallinen, voisiko siis olla neljä tunnelmaa ja kuvia tietenkin enemmän...

Mukana voi olla uusia ja vanhoja sekä jo julkaistuja kuvia. Haasteen voi toteuttaa "varjohaasteena" eli neljä kuvaa kissan vuodesta. Puutarhakissan omistajat voivat halutessaan yhdistää haasteet. 

Mukaan voi siis haastaa neljä blogiystävää - tai kuinka monta haluaa.

Haasteeseen voi vastata, jos haaste tuntuu hyvältä."

~~~~~~~

Helmikuinen lumimyrsky pöllyää ulkona.

Ihana käpertyä peiton mutkaan 
ja lähteä untenmaille.

-Kaisu-

Kukkamultien vaihtopäivä

Viime maaliskuussa ostamani kaksi saintpauliaa 

yllättivät kesän jälkeen toisella kukinnalla

ja viime kuukaudet ne ovat olleet sitten vehreinä viherkasveina.

"Santut" ovat olleet hintaansa nähden hyötyisät ja tuottaneet pitkään iloa.

Ne olivat nyt tosi pöyhkeät ja ahtaasti pienissä ruukuissa.

Mielenkiinnosta päätin jakaa nämä

ja katsoa, 

saanko ne vielä kukkimaan.

Soitin pikapuhelun äidille, kun en ollut varma niiden jakamisesta..

Kuulema saa juuripaakusta irroitella selvät erillään olevat yksilöt.

Toisesta tulikin useampi irrallinen juuripaakku,

toinen oli vain yhdestä juuresta kasvanut.

Istutin ne uusiin pieniin savisiin ruukkuihin.

"Samoilla tulilla" tuli vaihdettua mullat kaikkiin viherkasveihin.

Siitä niiden kasvukausi taas pääsee alkamaan.

Joko sinä olet alkanut näihin multatouhuihin?

Siemenpussien värikäs hylly näkyi olevan jo kaupassa.

Tänään onnistuin sivuuttamaan ne vielä ilman kiusauksia,

mutta ajatuksissani jo laitoin siemeniä multaan;

krasseja, malvikkia, lehtisalaattia, persiljaa...

Näissä ihanissa multa-ajatuksissa 

jatkan iltatouhuja.

Leppoisaa iltaa!

-Kaisu-