HELMIKUUN BINGO

Repolaisen bingo vie bloggarit luontoon. Klik.

Pitää toteuttaa rivi vaakaan, pystyyn tai viistoon.

Valitsin rivin keskeltä:

KIVI  *  ENNEN NÄKEMÄTÖNTÄ  *  TAIVAS

Mamma mia mikä mammuttimainen lohkare.

Pysähdyin sitä tuijottamaan uuden työpaikkani lähellä.

Kävelin kauemmas ja tuijotin lisää.

En ollut ennen nähnyt.

Kävelin vieläkin kauemmas. 

Kiva kivi.

Havahduin huomaamaan muitakin kiviä polulllani.

Voi taivas!  

Näkymä Helsingin Viikistä.

Vierailin ystävän luona.

Hauska ja hyödyllinen haaste. Luonnosta saa energiaa ja hyvää mieltä, haasteen myötä alkaa katsella maisemaa uusin silmin. 

Kodinkone josta en luovu

Kristiina K:n kivat kuukausihaasteet. Helmikuun tehtäväksi tuli kertoa kodinkoneesta josta ei halua luopua. Katso täältä: KLIK. 

Leivänpaahdin on meillä kotona ennen näytellyt sivuosaa. Se on otettu silloin tällöin esiin kun ollaan innostuttu paahtamaan leipää, mutta tyypillisesti jo viikkoa myöhemmin olemme sen taas palauttaneet kaappiin. 

Kas kummaa kun muutama kuukausi sitten otimme laitteen käyttöön ja paahtoleipäkausi vaan jatkuu ja jatkuu. Yritän palata joinakin aamuina entiseen terveelliseen ruisleipä-aamupalaani, mutta houkutus on liian suuri. Nousen neljältä tai viideltä ja kohta keittiössä leijailee ihana kahvin ja paahdetun leivän tuoksu. Mieheni nousee kuuden jälkeen ja sama rituaali tuoksuineen toistuu. Päivä alkaa suloisesti.   

Kuvittelen tällaisen tilanteen: Kodista poistetaan kaikki ylimääräinen ja ylellinen. Saan pitää vain yhden sähköllä toimivan kapineen. Miten käy?

Valitsen television 😀 

 

Lukemista huviksi ja opiksi, entä uutiset?

Hauska iso kirjapaketti kirpparilla herätti huomioni.

Teipillä suljettu, piti ottaa riski ja ostaa sika säkissä.

Mitat: Noin 33 kertaa 40 cm.

Monta pientä kirjasta. Aakkosia, numeroita, oppimista... sopii mainiosti luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen ja kaikki pitävät kuvissa seikkailevista eläimistä. Taidan käyttää tuota vain ideointiin, koska en saa kuljetetuksi laukussa tai repussa koon ja painon vuoksi. 

Ilmainen kirja. Kulunut ja likainen.

Sopii ulkona pihassa lukemiseen kesällä.

Elämää englantilaisessa sisäoppilaitoksessa.

Brittihuumoria. Saa nähdä millainen käännös.  (1968)

Luultavasti kömpelö ja kankea.

Ei pessimismiä vaan kokemusta.

An educated guess.

Ruokalehti portugaliksi.

Ranskaksi.

Italiaksi. 

Vanhoja. Halpoja, kiinnostavia... mutta hetken mietittyäni pistin ne takaisin hyllyyn. En ole niin innostunut keittiöstä että kaipaisin uusia virikkeitä. Omat perusreseptit riittävät enkä välitä kauheasti kasvattaa lukupinoja. Ne ovat muutenkin korkeat. 

Tämä sarja jo moneen kertaan luettu ja taas meneillään.

Äsken juuri luin pätkän aamuhämärissä kahvin ja 

paahtoleivän tuoksuisessa keittiössä.

1800-luvun Kalifornia, Meksiko, tilalliset, peonit,

sheriffi, roistoja, hevosia, täysikuu, kultarahoja...

Eloisasti ja erinomaisesti käännetty.

Joka numerossa tarinan alkuperäinen nimi espanjaksi.

Ranskankielisten kirjojen varasto kasvoi taas yhdellä. 

En ole enää aikoihin tehnyt kirjabloggauksia. Se oli monta vuotta hykerryttävän mukava harrastus, mutta ajan oloon alkoi tuntua työltä. Työltä josta ei maksettu, vaikka sain kyllä kustantajilta kirjoja. Siitä olen kiitollinen. Kuitenkaan kirjoista ei voinut lukiessa täysin nauttia kun piti miettiä mitä niistä sanoo blogissa. Nyt on vapaus lukea ja nauttia lukemastaan. Ostan kirjat kirppareilta ja kirjakaupasta. 

Kohta vuosi melkein ilman uutisia. Vapautunut olo. Alkoi mennä mahdottomuuksiin kun piti pelätä päivittäin mitä tuhoa sotahullut suuruudenhullut taas olivat saaneet aikaan. 

Eräs ystäväni lukee sanomalehtiä joka päivä pari tuntia.  Sanoin

hänelle että seurattuani maailman uutisia verkkolehdistä monella kielellä joka päivä irrottauduin lopulta ja vapautin aikani ja mieleni muuhun.  Tähän hän sanoi kiihtyneellä äänellä: Pakko tietää mitä maailmalla tapahtuu! Aion seuraavalla kerralla tavatessamme kysyä mitä hän on TEHNYT asioiden parantamiseksi. Minä sentään autan omalta osaltani Amnestyn kautta ihmisoikeusasioissa ja lahjoitan Punaiselle ristille tavaraa, vaatteita ja kirjoja katastrofiapua ajatellen. Myös ostan leffoja ja kirjoja sieltä. Ei minun tarvitse sitä varten päivittäin lamaantua ja kauhistua uutisista. Yhtenä päivänä vilkaisin verkkolehteä ja ahdistuin lukiessani että avaruuskoira Laika oli aikanaan huonoissa oloissa mikä pidettiin suurelta yleisöltä salassa. Nyt sitten kannan tuota tietoa ja ajattelen sanontaa "Tieto lisää tuskaa". 

"Pakko tietää mitä maailmalla tapahtuu."

Onko? Mitkä tuohon oikeat järkevät perustelut? 

TAMMIKUUN BINGO

 

Melkeinpä ensimmäistä kertaa eläessäni kokeilen bingoa. Repolainen laittoi niin hauskan haasteen että täytyyhän siihen osallistua. Pitää valita kolme sanaa ja kuvata niitä. Bingorivi saa olla vaakaan, pystysuoraan tai vinottain.   

SUKSIA, KUVATA, LEVÄTÄ on minun valintani riviksi. 

SUKSIA

Jos mielit suksia kuuseen siinähän se poisheitetty joulukuusemme vielä makaa pihassa. Olen tuon sanonnan kääntänyt englanniksi "ski up a spruce tree" ja aina saanut englanninkieliset sillä nauramaan. Kaikkien sanontojen kohdalla ei kääntäminen onnistu. Sanoilla on kiva leikkiä. SUKSET, SAKSET, SEKSIT, SYKSEET, SIKSAK. 

KUVATA   Olen kuusta kuvannut kameralla. Viimeisimmässä kuvassa lumikerros jo lähes peittää sen näkyvistä. Voin kuvata sitä myös sanoin: Se oli kaunis, tuuhea, sopusuhtainen tuoksuva metsäkuusi. 

LEVÄTÄ  Juuri sain tiedon että Suomi ABC-kurssilleni on ilmoittautunut tarpeeksi väkeä, joten se alkaa ensi maanantaina. Kävin äsken uudella opetuspaikallani katsomassa tiloja. Tällä viikolla vielä lepään, mutta myös valmistelen kurssia. Luultavasti innostus vie kuitenkin voiton lepäämisestä. 

* Onko sinulla sukset?

* Oletko ottanut kuvia tänään?

* Kaipaatko lepoa? Oletko levännyt tarpeeksi? 

Edullinen joulu sääästötempuilla

Jouluun menee aina ylimääräista rahaa mutta vältyimme isolta kulutukselta. Joulukuusi ja joulukalenteri, pari joulukoristetta ja pullo punaviiniglögiä ovat ainoat ylimääräiset rahanmenot mikä äkkiä tulevat mieleen. Ai niin, mieheni osti minulle kaksi suklaarasiaa, sen voi merkata miinuspuolelle. Ruokamenot olivat muilta osin normaalit. Ostimme tarjouksista kuten tavallisestikin. Kinkkua emme syö. Uuden vuoden alkaessa tänä aamuna kävin vaa'assa ja totesin että ei ole lisäpainoa. Nyt vaan visusti painettava mieleen että säännöstelee suklaita. 

Meillä oli onnistunut onnellinen joulunaika. Yksi hauska lahja ja ohjelmanumero oli leffapino jonka olimme kirpparikäynneillä keksineet kasvattaa ja pistää kaappiin piiloon pahemmin etukäteen vilkuilematta. Sieltä sen aattona otimme ja aloimme aarretta tarkastella. 

Esimerkiksi dokumentintapainen elokuva nuorten vähäosaisten lasten matkasta koulun tanssituntien kautta kilpailuihin oli todellinen löytö. Mad Hot Ballroom.

Muita tähän mennessä katsottuja kelpo esityksiä olivat Gilbert Grape (Johnny Depp ja Leonardo de Caprio loistavine roolisuorituksineen) sekä Blended, jossa oli hurttia huumoria niin että sai nauraa ääneen ja siinä nähtiin Afrikkaa eläimineen ja tansseineen. Blogikaveri Repolainen olisi tykännyt. 

Sokeriton erikoisherkku miehelleni.

Kirjataan "säästöihin" koska ostin sen marraskuussa.

Tavallisesta joulupaperista tulee arveluttavaa jätettä. Parasta jos keksii lahjojen kääreeksi muita ratkaisuja. Viimevuotisesta lahjastani kiinalaisesta seinäkalenterista sai käyttökelpoista lahjapaperia. Joulupukki toi minulle vuoden 2025 kalenterin. Mahtava juttu, koska voi käyttää sitä suomen opetuksessa ja sitten ensi jouluna käärin siihen lahjoja. 

Oliko teillä hyviä ideoita lahjapapereiksi tai pakkauksiksi? 

Joulutunnelmaa kuorellisista pähkinöistä. Niitä oli Lidlin tarjouksessa ja pähkinänsärkijä löytyi keittiön laatikosta kun hiukan pengoimme. Tässä jouluherkussa on se etu että se on terveellistä syötävää. Samoin taateleissa joita saimme kiinalaisilta ystäviltä. 

Syntisen hyvää suklaata. 

Olen syönyt päällimmäisen kerroksen, 

hui hirvitys, mutta huomattakoon että hillitsen 

itseni ja annan toisen kerroksen odottaa. 

Uusi vuosi, uusi kahvimuki. Väri enteilee kevättä. Voin mainita tuon voimavärikseni, ja toinen jalka ovenraossa tarjota sitä Repolaisen värihaasteeseen. 

Kristiinan uusi blogihaaste on myös ovella. Jännitys kihelmöi iholla kun siirrymme uuteen blogivuoteen. Runsaasti kaikkea kivaa taas edessä. 

Hurja huomio; blogissani oli yli 2700 kävijää joulukuussa. Sen täytyy olla uusi ennätys. Kovin aktiivisesti en kävijälaskuria ole seurannut.

On ollut vaikeuksia jättää kommenttia pariin blogiin esimerkiksi Hannelen paratiisiin. En tiedä miksi kommentti häviää. Kahtena päivänä olen kokeillut. 

Yhdellä tutullani oli aikanaan tapana sanoa vuoden alussa "hyvää loppuvuotta". Ne jotka eivät siinä vitsiä tajunneet alkoivat korjata hänen oletettua erehdystään. Minä nauroin ihan sikana. 

Hyvää loppuvuotta rakkaat blogikamut. Sitä riittääkin pitkälle ja se huipentuu taas ihanaan joulukuuhun. 🌲 

Yllätyslahja itseltä itselle

 

Ystävältä saksalaisia leivonnaisia.

Ne olivat pakkauksessa kapea puoli ylöspäin

und ich glaubte sie waren Tannenbäume. 

Eivät ne olleetkaan joulukuusia. 

Ranskankielinen joulukirja, loistolahja, täysi yllätys! Olin sen itselleni paketoinut kun ostin kirpparilta, mutta en yhtään muistanut. Formidable! Parfait! Génial! Olin jättänyt hintalapun poistamatta, 2 euroa. 

Otin sen eilen mukaan ranskan opetukseen.

Joulu alkaa olla ohi, rippeitä jäljellä. Glögipullon pohja häämöttää, uunissa paistuu mehevä broileriruoka, vaikka on meillä vielä kalkkunaakin. On myös lanttulaatikkoa ja tänä vuonna menyyhyn lisäämäämme maksalaatikkoa. Hassuja nämä perinteiset suomalaiset jouluruuat. Mies syö rosollia rasioittain, minä en muruakaan. Minusta keitetyt kylmät juurekset ovat luonnottomia. 

Auto ei startannut eilen, piti hinauttaa se korjaamolle. Saamme takaisin maanantaina. Onneksi emme olleet missään reissussa ja onneksi emme ole viikonloppuna menossa minnekään. 

Kuusi oli kannettava pihalle koska siitä tippui jo niin paljon neulasia. Meillä oli se 10 päivää, ihan tarpeeksi. Se seisoo pihassa mattotelinettä vasten. Upea oli, kuin sadusta. Kunpa sen voisi säilyttää ensi jouluun. 

Tämä oli toiveittemme joulu. Virkistävä, taianomainen, levollinen, arjesta poikkeava, metsäkuusentuoksuinen. "Täydellinen" ajattelin aamulla kahvin ja paahtoleivän tuoksuisessa keittiössämme, joululahjakirjoja edessäni pöydällä. 

Kiitos blogikavereille mukaansatempaavista joulukalentereista ja muutenkin hyvästä seurasta pitkin vuotta. Muutamia kauan päivittämättä jääneitä olen poistanut. Käyn tavallisesti vierailemassa blogeissa joita minulla on sivuseinälläni. En ole päätöksistä ja yrityksistä huolimatta osannut / ehtinyt käyttää Bloggerin lukulistaa, mutta jospa kokeilisin taas. 

Ystävien tapaamista ennen ja jälkeen joulun. Hiukan töitä, mutta enemmän vasta tammikuun 20. päivä alkaen. 

Värilliset juhlapallot ja muuta kaapeista siivottua lähtee Punaiseen ristiin kun ehtii,  esimerkiksi antiikkikynttilöitä. Pari erää veimme jo. Kevätsiivous alkakoon. 

Millaiset fiilikset teillä?

Joulukuu alkaa j:llä

JUUSTONAPIT

Kristiinan haaste vuoden 2024 joka kuukaudelle; Julkaise blogissa kolme kuvaa, joiden aihe alkaa sen kuukauden ekalla kirjaimella. Joulukuun kuviin j-alkuisia juttuja, ei kuitenkaan joulu-alkuisia sanoja. 

JÄNIS

(Lahja opiskelijoiltani)

JALKINEET

(Tanssikenkiäni.)

JUMPPA

(Iranilaisten naisten aerobics-tuokio TV:ssä)

JUHLAVAATTEET

JOUTSEN JA JÄLKIKASVU

(Seurasaaressa)

JÄLKIRUOKA 

Mikä oli suosikkisi? Tai mitkä?

HARMAATA JA MUSTAA

Vihdoinkin sain aikaan hankkia erillisen säilytyskorin tanssikamppeille. Miellyttävän pehmeä, kuitenkin ryhdikäs.  

Säärystimet, leggings, mustat nilkkasukat, sopivan tukevat liivit, löytyvät nyt kaikki helposti kun ovat yhdessä paikassa. 

Meidän keittiön värit ovat musta, harmaa ja pinkki. Kaupassa osui silmiin skaalaan sointuvia sieniä ja tiskiliinoja. Tyylikästä ja tehokasta. 

Repolaisen värihaasteisiinkin näillä voi osallistua. Haasteet eivät vanhene, ei siis kiirettä. Omaa tahtia.

Omasta kirjahyllystä. Näihin ei kyllästy. Zenhenkisiä viisauksia ja viisastelua. Mustavalkoista sarjakuvaa. 

Näkökohtia ja näkemyksiä. Ajatusten vaihtoa. Joskus ajatusten vaihto on häiritsevässä määrin sitä että toinen haluaa minun vaihtavan hänen ajatuksensa omieni tilalle. Huonoa keskustelua.

Eilisessä aamun harmaudessa ja sadeilmassa menin pysäkille. Harmaat hanskani olivat jo bussiin astuessa ikävän kosteat. Ei hätää; olin varannut kassiin toiset hanskat. Olipa mukava laittaa kuivat hanskat käteen. Taidan olla viisaampi kuin insinööri. 

Sain blogiin italiankielisen käännösmahdollisuuden, kiitos paljon neuvoista, Sara. Käännös vaikutti yllättävän hyvältä.

Hauskaa harmaata torstaipäivää teille. Minä menen tanssikurssille. Huippukivaa taas. Onko teillä jotain piristystä tiedossa päiväänne? 

LOKAKUU Kolme kuvaa

Lokakuun lumoavat lehdet.

Loistavaa.

Vaahtera ja tammi. 

On jäänyt monta kivaa blogihaastetta väliin mutta tässä nyt yksi. 

Juuri ennättää ennenkuin lokakuu loppuu. 

Linkityksiä ei liikene

minua kutsuu aamun liikenne

opettamaan meno

asento on etukeno

VALKOINEN

 

Päivät kiitävät, yhtäkkiä on elokuu. Syyskesän tuntua jo aavistus luonnossa. Minulta jäi kokonaan heinäkuun kolmen kuvan haaste toteuttamatta. Repolaisen Valkoinen ja jää - haasteeseen olin ottanut yhden kuvan meidän leipälaatikosta, sillä nyt osallistun, kannan korteni kekoon, kerron että olisi tykännyt tämän tehdä, mutta en ole malttanut blogata. Valkoisesta sanon sen verran että nyt pidän siitä, vaikka monta vuotta meni suomalaisten valko-villitystä ihmetellessä. En halunnut kotiin enkä vaatevarastoon enkä kukkapenkkeihin mitään valkoista. Mieli on muuttunut ja kotimme sisustuksessa on aika paljon valkoista. Vaatteisiin ja astioihin en edelleenkään halua valkoista. Nam, vaniljajäätelö tupsahti mieleen. Suosikkini.

Mitä valkoista tykkäätte syödä? 

SATEENKAAREN VÄRIT

Huvittavaa. Kovin ilahduttavaa. Opettavaistakin? Repolainen pisti tavallisten värihaasteiden lomaan haasteen tehdä postaus sateenkaaren värisistä asioista. Mistä semmoisia muka voi tempaista esiin, ajattelin. Eihän tästä tule mitään.

Olin väärässä, iloisesti väärässä. Lähdin Lapinlahdesta 16.6. Autistic Pride Day - puuhien jälkeen ja ulkona isolla avokirpparilla näkökenttään osui tuo poncho. Voilà! 

Räpsäisin kuvan ja kävelin edelleen rautatieasemaa kohti. Mikäs lippu siinä liehuu? *Räps*

Hurja miten iso lintu... hetkonen...

Sen takana on lisää sateenkaarilippuja.

Tottakai! Pride Day lähestymässä.

*Räps*  *Räps*  *Räps*

Shoppaillessa huomaan rainbow-kamaa laareittain. 

Kätevät piknik-huovat ovat tämän kesän juttu.

Olipa väriä kerrakseen. Melkein uuvuttaa. Repolainen taitaa seuraavaksi laittaa jotain hillitympää etsittäväksi. En ehdi nyt linkitellä mutta jos ette Repolaista tunne sivulinkistäni hänen luokseen pääsee. Kiva reipas repolainen, kiitos mukavista haasteista.