Paljon melua kirjoista

Näkymättömät naiset on varsinainen pläjäys dataa siitä, miten naiset on jätetty yhteiskunnan ja maailman suunnittelusta maailmanlaajuisesti paljolti huomiotta. Se on kirja, johon jokaisen tulisi tarttua – erityisesti naisten mutta myös miesten, sillä Criado-Perezin esittelemät tutkimukset ja todisteet osoittavat, miten laajalti maailma on rakennettu miehiin perustuvalla datalla ja naiset jäävät sikäli paitsioon. Jopa minä naisena, joka tiedostaa paljon näitä asioita, yllätyin ja vihastuin – kuten monet lukupiirissämmekin. Yhdistelemällä tietoa ja dataa eri tutkimuksista Criado-Perez osoittaa, miten naiset jäävät toissijaisiksi useilla elämänsaroilla liikennesuunnittelusta rekrytointiin. Osassa tapauksia tämä syrjintä on joko suoranaista sovinismia tai liittyy tiedostamattomiin rakenteisiin ja ennakkoluuloihin, esimerkiksi rekrytoinnissa. Osa suunnittelusta johtuu puolestaan vain siitä, etteivät miehet ole päätöksiä tehdessään osanneet ottaa naisten näkökulmaa huomioon, kuten vai

Bridgertonin kolmas osa Naamiaisten kaunotar on täysi muunnelma Tuhkimo -sadusta, eikä kirjailija lainkaan peittele sitä vaan ilottelee tällä yhtäläisyydellä täysin rinnoin. Tässä on hyvät ja huonot puolensa, kuten Elinakin arvostelussaan jo toteaa . Elina on kuvannut juonen arviossaan jo melko tarkkaan, mutta kuten aiemminkin, käyn juonen tässä pikaisesti läpi niille lukijoille, jotka eivät tiedä, mistä on kyse. Kuten aiemmissakin Bridgertoneissa , Naamiaisten kaunottaressa keskitytään yhteen Bridgertonien sisaruksista: tällä kertaa vuorossa on sisaruskatraan toiseksi vanhin Benedict Bridgerton. Benedict on aina tuntenut olevansa erilainen, ja häntä harmittaa, kun niin Lady Whistledownin seurapiirisanomissa kuin ihmisten puheissa hän on vain yksi Bridgertoneista. Hän haluaa tulla tunnustetuksi itsenään. Tämä tunne tunee lunastetuksi kertaheitolla, kun Benedict tapaa äitinsä naamiaisissa salaperäisen kaunottaren, joka tuntuu näkevän syvälle hänen sisimpäänsä. Benedictin ha

Barkskins on Annie Proulxin pari vuosisataa luotaava järkäle Yhdysvaltain valloittamisesta ja metsien hyötykäytöstä. Se valottaa lukijalle hyvin sitä, mille pohjalle Pohjois-Amerikka on vuosikymmenien ja -satojen saatossa rakentunut sekä miten maailman metsät ovat päätyneet ahdinkoon – ahdinkoon, jota itse asiassa Richard Powers kuvaa osuvasti teoksessaan Overstory , jonka luin viime vuonna. Teos alkaa aivan 1600-luvun lopusta, kun René Sel ja Charles Duquet saapuvat Pohjois-Amerikkaan työskentelemään metsureina erään isännän palvelukseen. Miehistä Charles toteaa pian, ettei toisten palvelu metsää hakkaamalla ole hänen heiniään, ja hän pakenee leiristä yön selkään. René sen sijaan jää sijoilleen ja päätyy lopulta naimisiin isännän intiaanipalvelijattaren kanssa, jonka kanssa hän saa lapsia. Charles puolestaan päätyy merimatkalle Kiinaan ja takaisin, pistää pystyyn oman puubisneksen, hankkii vaimon sekä päälle adoptoituja poikia bisnestä jatkamaan. Renéstä ja Charlesista voisi