Paljon melua kirjoista

Oopperan kummitus Andrew Lloyd Webber Suomen Kansallisooppera 2015 ohjaus Tiina Puumalainen Mikä sopisikaan Halloweeniin ja pyhäinpäivään paremmin kuin kummitukset? Kansallisoopperassa on tänä syksynä esitetty maailmankuulua Oopperan kummitusta ja ilokseni pääsin sitä kaksi viikkoa sitten katsomaan (huomaa, että postaustahtini laahaa hieman jäljessä...). Liput tuli hankittua jo vuosi sitten marraskuussa ja onneksi niin, sillä nythän ne ovat loppuunmyytyjä koko keväälle. Mikäli oma lippu kuitenkin kiinnostaa niin Oopperalta kannattaa varmasti kysellä peruutuspaikkoja. Alunperinhän Oopperan kummituksen tarina on ilmestynyt vuonna 1910 ranskalaisen Gaston Leroux'n goottilaisena kauhuromaanina Le Fantôme de l'Opéra ja tunnetuin adaptaatio on Andrew Lloyd Webberin musikaali, joka on kantaesitetty Lontoossa vuonna 1986 sekä musikaaliin perustuva elokuva vuodelta 2004. Elokuvaversion on ohjannut Joel Schumacher ja sen pääosissa ovat Gerard Butler kummituksena, Emmy Ros

Ilmari Kianto: Punainen viiva (teoksessa Valitut toekset ) Otava 1956 (alkuperäinen teos 1909) 102 sivua Jokainen on varmasti kuullut Punaisesta viivasta . Peruskoulun äidinkielen opetuksessa ei nimittäin sivuuteta klassikkoteosta, joka kuvaa Suomen ensimmäisiä eduskuntavaaleja. Siitä huolimatta pahoin pelkään, että Kiannon teos on klassikon asemastaan huolimatta painunut monen suomalaisen mielessä taka-alalle suurempien merkkiteosten Kalevalan , Seitsemän veljeksen ja Tuntemattoman sotilaan muistuessa helpommin mieleen. Punainen viiva kuvaa siis Suomen ensimmäisiä eduskuntavaaleja köyhien Topin, Riikan ja heidän lastensa näkökulmasta. Vähävarainen perhe asustaa syrjässä, joten uutiset eivät kantaudu heidän korviinsa helposti, mutta eräällä reissullaan Topi sattuu kuulemaan huhua nousevista sosiaalidemokraateista – tai Topin sanoin solisaliratista – sekä tulevista eduskuntavaaleista. Niissä saavat kuuleman mukaan naisetkin äänestää, ja siinä vas

Sinikka Nopola: Kyä tässä jotain häikkää o WSOY 2006 218 sivua Sinikka Nopolan hämäläistrilogian kolmas osa Kyä tässä jotain häikkää o jatkaa Eilan, Rampen ja likan elämästä kertomista. Ensimmäisen osa on nimeltään Ei tehrä tästä ny numeroo ja toinen osa Se on myöhästä ny . Näitä aiempia osia en ole lukenut, mutta se ei haitannut mitään sillä tämä oli jokseenkin itsenäinen osa ja sen pystyi hyvin lukemaan vailla tietämystä edellisistä osista. Veikeän hämäläispariskunnan Eilan ja Rampen tytär likka on asunut yksin Helsingissä kunnes hänen elämäänsä ilmestyy ulkomaanmatkalla Pirkka, nuori tutkija, joka on kiinnostunut Eilan ja Rampen elämästä. Pirkka haastattelee Eilaa ja Rampea tutkimukseensa 60-70-vuotiaiden suomalaisten onnellisuudesta elämässä. Tämän vuoksi heidän täytyy myös tehdä matka Helsinkiin. Samaan aikaan likka luulee löytäneensä Pirkasta elämäänsä miehen. Eikä minkä tahansa miehen vaan fiksun psykologian opiskelijan, jonka kanssa seurustellessa voi sitten käyd

Tapani Bagge: Hämeenlinnan Janne. Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius Kuvitus: Salla Savolainen   Tammi 2015 41 sivua Hämeenlinnan Janne on tänä vuonna julkaistu fiktiivisillä aineksilla maustettu kuvallinen elämäkerta-tietokirja, joka on lapsille suunnattu. Kun otetaan huomioon, että vuosi 2015 on Sibeliuksen 150. juhlavuosi, ei ole mikään ihme, että teos on julkaistu juuri nyt. Siitä syystä se on myös varsin ajankohtainen kirja, josta kirjoittaa. Kyseessä on siis kuvakirja, joka kuvaa Sibeliusta – tuttavallisemmin Jannea – hänen lapsuudenvuosinaan Hämeenlinnassa, hänen perhettään ja koulunkäyntiään. Käy ilmi, että Sibeliuksesta piti tulla lakimies, mutta musiikki kiinnosti poikaa ja myöhemmin nuorta miestä enemmän, ja kuinkas sitten kävikään. Toisaalta veikkaisin, että moiset haaveet aiheuttavat päänvaivaa ja harmaita hiuksia monille vanhemmille vielä nykyäänkin. Paljon eikä mitään on siis muuttunut 150 vuoden mittaan. Teoksen sivut rakentuvat siten, et

 William Shakespeare: Macbeth (teoksessa Suuret draamat I) Otava 1955 Suom. Yrjö Jylhä 79 sivua Alkuteos: Macbeth (ensiesitys 1611) Macbeth on yksi Shakespearen tunnetuimmista näytelmistä, vaikkei sijoitukaan aivan suosituimpien kärkeen, ja se kuuluu yhteen niistä hyllyni klassikoista, joilla nyt sivistän itseäni. Vihdoin, ja viimein voin täysissä hengen voimissa ymmärtää, mistä ja kenestä on kyse, kun puhutaan Lady Macbethista tai näytelmän kuninkaanmurhasta.   Kuninkaanmurhan ympärille Macbethin juoni nimittäin punoutuu. Verisen taistelun jälkeen kuninkaan miehiin kuuluva Macbeth kuulee nummilla noidilta ennustuksen, jonka mukaan Macbeth itse vielä eräänä päivänä pitelee vallan kahvasta. Huomatessaan ennustuksen vähitellen toteutuvan, Macbeth ei malta odottaa sen toteutumista kaikessa komeudessaan vaan ottaa vaimonsa Lady Macbethin kannustamana ohjat omiin käsiinsä murhaten kuninkaan ja astuen tämän seuraajana valtaan. Ennustus johtaa kuitenkin my