Sielujen sympatiaa

Kiitos ihanista kukista siskolle!

***

En nyt sitten malttanut pitkään säästellä tilaamiani ihanaisia keramiikkariipuksia. Yksi vähän erilainen jäi jonnekin syksyn hämäriä odottelemaan, mutta tässä vielä kaksi hiljaisia kuunteluelämyksiä sielulle tarjoavaa kaulakorua katseltavaksi.

Ensimmäisessä keramiikkaa, helminä makeanvedenhelmiä ja salaperäistä lepidokrosiittia...

... ja tässä toisessa keramiikkaa, pari jaspista, mystinen kvartsi ja pidempi korumetalliketju. Tein kelloriipukselle pienemmän parin hopeaosasista.

Laitan vielä yhteispotretin näistä Robynin keramiikkariipuksista tekemistäni koruista. Omasta mielestäni näissä on sellainen sekoitus karuutta ja kauneutta, joka puhuttelee minun sieluani.

Metsän eläviä

Metsäpolkuja kulkiessa, ylivuotisten kuivien heinien kahahdellessa, tuulen puuskan työntäessä kahta puunrunkoa vastakkain, auringon valon osuessa johonkin kimmeltävään... silloin voi kuvitella näkevänsä, kuulevansa metsän asukkaita, joita ei välttämättä muutoin huomaa. Vielä löytää jonkin ison linnun sulan tai mielenkiintoisen muotoisen puunpalan eikä millään malttaisi jättää niitä paikalleen. Kotona sitten helmipöydän ääressä etsii niitä samoja tuntemuksia ja muotoja.

"Woman in the Woods"; luuriipukset, luuhelmiä, puuhelmiä, makeanvedenhelmiä, hamppunaruun solmittuna kaulakoruksi, rannekoru mokkanahkaa.

Helle tulee, oletko valmis

For you, looking for BSBP 8 reveal, click -here-!
Everybody, thank you for visiting, thank you for leaving a comment!


Hellettä odotellessa malttaa vielä pysytellä sisällä, tänään hyvinkin kun satanut lähes koko ajan. Pitäisi kyllä ahkeroida kotitöitäkin??

On siis kiva tehdä uusia kokeiluja. Yllä oleva kaulakoru on viime syksyltä ja siihen mietittiin nyt rannekorua. Yksi pitsihelmi oli jäljellä, iso pyöreä lantti.
Minun kuopus auttoi äitienpäivänä kiertämään ihan käsipelillä pehmeästä hopealangasta kierteistä lankaa ja halusin tehdä tällaisen koeversion yksinkertaiseksi rannekoruksi.

Huom! Kyllä-kyllä, keskeneräinen on, täytyy vielä harjata juoton tummat jäljet pois ja hioa kiiltäväksi, muotoilla kauniiksi, ehkä naputtaa litteäksikin.

Oli tietenkin hiukan uskaliasta juottaa tuota lankaa niin, että helmi oli jo paikallaan, mutta eihän se muuten olisi mahdollistakaan saada renkaasta umpinaista. Helmi on läpimitaltaan neljä senttiä, mutta puuta ja kevyenkevyt. Asettuu kämmenselälle tosi kivasti.

Taidan olla aivan höppänä, kun mielikuvittelen ja kokeilen näitä juttuja ilman ohjeita - en malta tutoreita etsiä ja en kyllä tiedä, noudattaisinko kuitenkaan...

Iloa teillekin kokeiluihinne!

***

Hiljaisempaa

*
Kun aamulla herätessä ei avaakaan ikkunaa, ei kuule lintuja. Jos ei aukaise radiota, ei teeveetä, voi kuulla jotakin muuta, ehkä sisäistä ohjausta.

Rukousnauhassa on hopealla linkitettyinä mustia onykseja ja melkein mustia obsidiaaneja sekä tiikerinsilmähelmiä.

Hyvää sunnuntaita! 

Nyt voikin mennä monta päivää ennen seuraavia postauksia.

Uusi viikko, uudet kujeet

Tosi tylsä otsikko, sori!

Kun helmitilaaja saa käsiinsä aivan uudenlaisia 'helmiä', niin aluksihan sitä tietenkin kauhistuu "mitä näistä voi tehdä?". Vaikka siis ihasteleekin ja on tietoisesti tilannut sen, mitä posti tuo. Nuo kaikki yläkuvan nauhat ovat erilaatuisia silkkejä, on Mulberry- Eyelash- ja Tussah-silkkiä ym. Eikö nimetkin ole kuin tuhannen ja yhden yön saduista?
Hassuissa helmissä tekijä, kanadalainen Nell Burns, on käyttänyt huopaa, silkkisamettia ja kultalankakirjailua. Nämä ovat aivan uskomattomia käsityötaidon näytteitä.

Ensisäikähdyksen mentyä ohi, alkaa helmitilaaja huumaantuneena haeskella aiemmista helmistään uusille seuraa. Puuhelmiä olikin jo esillä, niiden värisävyt käyvät hyvin.

Akvamariineja olinkin ajatellut tähän seuraan...

Entäs vielä savukvartsia mattana? Ja... ja... ja...

Tässä vaiheessa on jo aivan hullaantunut materiaaleista, vaikka korumallista ei vieläkään ole tietoakaan :-D Jospa se tästä hiljalleen valkenee.


Mielen rauhoitukseksi tein yhdet korvakorut, kiiltävää onyksia, mattamustaa korallia, niobium-koukut.

***

J.k. Vinkiksi: Helena Katarina on kokoamassa viiden vaihtorinkiä, kurkatkaa hänen blogiinsa!

Noitanainen

Tilasin taikanäppiseltä Othelilta pari keramiikka-riipusta sekä tämän, jota tekijä kutsui 'saviherraksi', materiaali mustaa savea.

(kuva Othelin) 

Meillä hän joutuikin yllättäen sukupuolenvaihdoksen uhriksi!

Silti hän vaikuttaa aika coolilta, aivan kuin ei välittäisi ympäristöstäänkään tuon taivaallista,

helisyttelee taikakuutioitaan, mumisee itsekseen tai uskolliselle korpilleen, miettii uusia taikajuomasekoituksia kerättyään sisiliskon häntiä ja aamukastetta pulloonsa.

Mut ehei, katsokaa noita silmiä alakuvassa! Mikä terävä katse salamyhkäisen otsatukan alla :-D

Ja mitä kaikkea koruun tulikaan käytetyksi: mustaa korallia hiuksina ja kieputeltuina ketjunosina; lasi-, puu- ja kivihelmiä; patinoituja hopealenkkejä ja taas kokeeksi sitä silverfilled-lankaa kieputuksiin. Korppi vaihtoi käyttämättä jääneestä 'karhun synty' -korusta tänne noitanaisen seuraksi. Pienessä lasipullossa ei ole suinkaan eläimen osia vaan kuivattuja kukkasia.
Mietin pääni puhki tuota korallihiuspehkoa, mikä oli aluksi aika villi. Pehmensin vaikutelmaa mustalla pitsinauhalla, mikä kyllä myöskin suojaa ihoa riipuksen karhealta taustalta. Nauha on tullut kamulta materiaalivaihdossa ja kaikki aikanaan tulee käyttöön :-)

Kaulakoru on lyhyt ja täällä sitä taas kerran kehutaan itseä: tykkään, että onnistuin saamaan sen tunnelman, mitä hain, ilman että olisin ympännyt mukaan liikaa elementtejä.

***

Kesä on kukkien aikaa, ootteko muistaneet haistella ja ihastella!? Minä kiersin pyörälenkillä ylimääräisen kierroksen, että sain haistella ihanaa mesi-kukkaisten tuoksua kahteen kertaan :-D Huvinsa kullakin!

Mut sehän mun piti sanoa, että Korukoplassa on uusi, kesäinen ja kukkainen haaste!

***

Järki ja mieli

Otsikko taas kaukaa haettu, mutta toisaalta, kyllä koruja tehdessä useinkin miettii, onko mielekästä, onko lainkaan järkevää...
Siis esimerkiksi käyttää  k o r v a koruihin metrikaupalla lankaa tai kymmeniä helmiä!

Ja silti niin tekee. Koska lopputulos miellyttää ainakin omaa silmää.


Hortensia-korvakorut tällä kertaa mustista, säihkyvistä ja viistehiotuista spinelleistä; pariin kului 34 helmeä ja puolitoista metriä hopealankaa :-D Lopputulos: ilman koukkua 1,5cm:n pituinen kukka.
Jos äitini käyttäisi korvakoruja, hän saisi nämä lahjaksi, mutta kun ei käytä, niin jonkun muun omat sitten.

Herringbone-korvakoruissa vedensiniset hemimorfiitit ja näihin upposi vintaj-lankaa metrin verran. Eihän niihin olisi pakko noin pitkästi kieputella, mutta tämä malli on mielestäni hauskempi mahdollisimman monella kierroksella. 

Lähimetsässä, mäntyvaltaisessa sellaisessa, on viime päivinä ollut suorastaan kuuma. Mutta samoilu ja kiipeily jyrkillä poluilla on niin voimaannuttavaa, että sinne vaan mieli palaa luontoa tutkailemaan. Harmi vaan, että koko alue on ollut hakkuutyömaana viime kuukaudet ja sitä jätettä on roimasti korjaamatta, siksi osa poluista niin hankalia.

Korvia kuumottaa!

... koska pitäisi olla jo menossa, mutku, halusin nämä tänne laittaa.
Kun aloin tehdä koruja, silloin vuosia sitten, tein paljonkin hassuja epäparisia tai ainakin keskenään epäsymmetrisiä korvakoruja. Tällä kertaa pitkästä aikaa nämä syntyivät melkein itsekseen erilaisina ;-D

Kyaniittia, korumetallia ja lasihelmiä niobium-koukuissa


Isot valkeat makeanvedenhelmet kera hopean ja kuutiollisen zirkonioiden, helmien koko 13mm


Erikoisen väriset (grafiitti+platina+sellainen helmen kiiltoon kuuluva lilahtava ominaisuus) erityisen huippukauniit AA-helmet ja lähes mustaksi patinoitua hopeaa, alkuperäisen kirkkaana nuo rusetit vaikuttivat suorastaan rihkamalta. Helmien koko n.10-11mm.


Iloa päiväänne!

Aarteiden vaihtoa I

Kamun kanssa vaihdettiin pussillinen helmiä; niitä, jotka ei itselle niin haastelleet, lähetettiin toiveikkaina toiselle kuiskimaan. Eihän ne kaikki hurjasti huudelleet, mutta kyllä pieniä hihkaisuja purkautui ilmoille!


Nämä käsintehdyt kaunottaret, ihanaiset lamppuhelmet, olivat kyllä aivan suosikkini!
Lamppuhelmien kuviot ja värit olivat kuin suoraan tästä aiemmin tekemästäni riipuksesta, sen japanittaren kimonosta. Lisäsin vielä laatan alareunaan mustaa onyksia tehosteeksi kera lankakiekuran.


Haeskelin ensin seuraksi vihreäsävyisiä helmiä, mutta mustahan tähän kuului. Tammenterhon malliset (oikeastaanhan ne ovat tuon japanittaren hiusnutturan mallisia?) lasihelmet ovat odotelleet tätä korua ja niskaosuuden helmet ovat ihanan 'pehmeitä' Miyukin mattapintaisia pisaroita. Patinoitua hopeaa lukossa ja renkaissa.

Kohdatessa

Eilen oli hiukan haikea kaipauksen päivä, isäni syntymäpäivä, kävin haudalla. Jo 18 vuotta sitten hän lähti, koin sen silloin vahvasti ja ajattelen häntä lähes päivittäin.
Perheen kanssa muistelemme silloin tällöin isään liittyviä sattumuksia, useimmat aika hauskoja. Haikeuden takana on siis aina kirkkaita ilon ja hymyn hetkiä.


Mustat viistehiotut akaatit olivat niin kiilteleviä, ettei niille oikein löytynyt 'vertaistaan' seuraa. Olkoot siis keskenään :-) Lisäsin vain muutaman pikkuisen Swarovski-kristallihatun ja ihanaisen hopeisen sydänriipuksen, sydänlukko sille pariksi.

Koru on lyhyt, joten neli-senttinen sydänriipus on todella keskeisessä osassa korussa, asettuu aivan kaulanrajaan.

Arvatkaa mitä - symmetrinen koru! Kaipasin tasapainoa varmaan, kun kaaduin toissapäivänä selälleni aivan tasaisella lattialla...


(Kuvauksessa korun alla kirjat:
D.Flowers, Handmade paper
ja
Södergran-Schjerfbeck, Kohtaamisia)

Ohto-herra

Otavaisen olkapäillä, luona kuun, tykönä päivän... syntyi karhu, Ohto-herra... Sieltä alas laskettihin...

Kirkui Korppi, musta lintu: " Jo tuli Kontio Kultaherra, Metsän Kuningas tantereille, saloille Omenainen Ohto."




Helmet mustaa onyksia, linnun laatua en tiedä, Otavan tähdet makeanvedenhelmiä, lukko ja nallen tassulätkä hopeaa.

Tämä ompi Korukoplan haastekoruni. Keijukeitaan Ninni lateli vanhan kansan uskomuksia, :-D , joista sitten osanottajat valitsivat omansa! Toisten blogeihin ja koruihin linkitykset täältä.

Niin ja minun koruni syntyi vastauksena uskomukseen, ettei metsässä saa sanoa ääneen karhu tai susi, muuten ne tulevat vastaan.
Karhulla onkin perinteisesti ollut nimelleen monta kiertoilmausta, tällaiset löysin:
kultaherra, oksi, mesikämmen, kouvo, kontio, otso, metsän omena, metsän kuningas, nalle ja ohto.

Kesä jatkuu, ihan tosi!

Ei välitetä pikkuisen kirpakoista aamuista, kyllä tämä on vielä täyttä kesää!
It begins to be a bit chill in the morning, but I still feel summer heat!

My nice was by me again, before she starts the new school year and we were baking some polymer clay beads.

Ennen koulun alkua pikku siskontyttö ehti käydä kanssani leipomassa hiukan helmiä.
Kaislin helmistä tuli paljon ekspressiivisempiä kuin tädin tekeleistä, mutta värit meillä oli samat, käytössä olivat musta, valkoinen, fuksia ja turkoosi polymeerisavi.


Minä yhdistin kaulakoruun hehkuvan turkooseja makeanvedenhelmiä ja pikkuisia Miyukin mustia delicoita. Tämä koru on höyhenenkevyt jälleen!

My necklace has some gorgeous fresh water pearls with the polymer clay 'eggs'. This piece is so lightweight, very lovely to wear!

Kaisli muokkaili monenmoisia helmiä, ehkä niistä syntyy myöhemmin koruja - kaikkiin ei nimittäin saatu reikiä, kun tädin porasta katkesi ainut terä... Onneksi sentään muutama helmi oli jo rei'itetty.
Allaoleva koru syntyi neitosen käsissä kuin itsestään, on kimaltavia lasi- ja kivihelmiä itsemuotoiltujen hepan ja sydämen seurana. Ja tietenkin lukon vierellä ne pakolliset sydämet :-)
Ja pitihän meidän aina välillä pelata tietsikalla sitä hepanhoito-peliäkin...


My niece is so talented in sculpting the polymer clay; this is her necklace, with some stone and glass beads and the horse head and heart from her hands!

Vapaat vedet kutsuu

Going for a holiday, silence on my blog for some weeks!


Jep! Nyt mä sen sanon: Blogi hiljenee muutamaksi viikoksi! Otan 'kesälukemiseksi' yllä olevan tarjottimen, mutta senkin vasta heinäkuun puolella :-)

Kauppaan on lisätty nämä ristikorut, toinen hyvin kesäinen hempeine kuultavine prehniitteineen, toinen ajaton rukousnauhatyylinen pienillä helmillä.

Kaupassa ale voimassa vielä tämän viikon - myös kauppa sulkeutuu pariksi viikoksi juhannukselta.


**
Korukoplan haaste julkaistaan siis 30.päivä, laitan omani koplablogin puolelle.
**
Sähköpostilaatikkoa tutkailen parin päivän välein ja pyrin vastaamaan reippaasti.
**
Kamut, käyn harvakseen blogeissanne kommentoimassa, omaani laitan tekstitunnistuksen loma-ajaksi.
**

Ja tietenkin, Hyvää Juhannusta
ja iloisia kesähetkiä!