Ketju-haaste 1/3

Täytyyhän minun tietenkin haastajana aloittaa tämä Korukoplan ketjuja koskenut haaste.
Koruja aiheeseen tulee kolmena perättäisenä sunnuntaina; kukin saa valita mieleisensä aikataulun, joten mukaan ehtii mainiosti!

Eli kaulakorua tarkoituksena itse muotoiltu ketju
("toisiinsa liitetyistä renkaista tms. osista koostuva nauhamainen tai köysimäinen taipuisa rakenne" sanakirjasta)
sekä lisähaasteena korussa tulee toteutua kolmen rivi seuraavasta ruudukosta

puu	jokeri	punainen
metalli	neliö	sininen
kivi tai lasi	jokeri	valkoinen
tekstiili	pyöreä	musta

Olipas aika hankala löytää omista helmistä mitään sopivaa!

Kuvittelin ensin tekeväni ketjua noista edellisen postauksen vasaroiduista hopealenkeistä hiukan enemmältikin, mutta en löytänyt mieleisiäni mustia helmiä, tai neliönmallisia sinisiä... Sattui sitten eteeni pari noita kaiverrettuja valkeita kukkahelmiä valmiiksi linkitettyinä, hmm... kaulakorua niistä olin ajatellutkin. Ja kappas, löytyi sopiva rivi: kivi, jokeri, valkoinen ;-)
Ja vaikka helmilinkit olisivat tietenkin vastanneet haasteen kuvausta ketjusta aivan sinälläänkin, halusin koruun lisäilmettä noilla eteen sijoittuvilla hopealenkeillä sekä niihin ripustetuilla pikku lasihelmillä - pääsin pitkästä aikaa tekemään myös korupiikkejä ohuemmasta hopealangasta. (Ne on niin nopsa tehdä, että ihmettelen, miksi edes tilaan valmiita korupiikkejä!)

Teen settiin myöhemmin vielä rannekorunkin, tässä kuitenkin korvakorut, hopeakoukuissa upotettuina kuutiollista zirkoniaa, bling!

Tästä linkistä pääset Korukoplaan ja sieltä kommenteista löydät tänään koruaan esittelevät (ei kyllä vielä ollut muita kuin allekirjoittanut...)

***

Korukaupassani myös tämän postauksen valkeat ihanaiset.

***

Välipaloja

Olen selvästi laiskistunut! Siis korujen teossa. Pakko tunnustaa, että harmaat säät on osasyynä.
Jotakin pientä sentään puuhastelen, kuten nämä korvakorut, pääosissa taas ihanat kivet.

Eka pari on opalisoitunut puuta, oijoi, en saanut vangittua sen upeutta, ehkä aavistuksen. Nämä kivinuolet ovat reilun kokoiset, nelisenttiset. Alla olevat suloiset ametistikvartsiovaalit ovat hiukkasen pienemmät, kaksi ja puolisenttiset. Ripustukset mahdollisimman yksinkertaiset: vain hopealenkit.

-Rehellisesti sanottuna, kyllä minä aloitan ja aloitan, kaulakoruja, rannekoruja, mutta aina se tyssää ajatukseen "ei tämä olekaan hyvä näin, ei tämä nyt toimi" ja sitten koru jää kesken vaikka kauniita helmiä ja riipuksia on tarjolla. No, omia koruja olen jonkin verran tuunaillut, ehkäpä niistä seuraavaksi...

Iloista päivää itse kullekin piipahtajalle!

Viikot, veden lailla soljuu

Aivan mukavia päiviä, hiljaiseloa, ulkoilua, hammaslääkärissä käyntiä, postikin tuo pieniä iloisia hetkiä. 

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että koruni ovat hyvin selkeälinjaisia ja yksinkertaisia; kauniita kiviriipuksia vailla ylimääräisiä tehosteita. Niin on hyvä, tuntuu hyvältä, esitellä kivien kauneutta!

Korvakorut fossiilikorallista hopeisin renkain ja koukuin - ja kyllä, isompi lätkä on ajateltu kaulakoruun :-) Se onkin todella iso, yli 8 sentin levyinen! Korvakorujen kivet ovat noin kolmesenttiset, molemmin puolin sileät ja kiiltävät namuset, vaaleammat kuin kuva antaisi olettaa. Pikkukuvassa oikea värisävy, hurmaava!

Kaksi samanlaista, hieman erilaista riipusta opalisoitunutta puuta; toisessa lisänä kaunis lamppuhelmi, toisessa hopeinen ripustusspiraali; nämä voi laittaa ketjuun tai nauhaan. Kolmesenttiset nämäkin.

Okei, en nyt laita enempää, kun kaikkia täytyy näköjään kuvata taas uudelleen, huoh!

Mukavia iltahetkiä!

***

Korukaupassa pieni välikausi-ale!

***

Kuvakiviä

Viimein sain harjoitelluksi uuden puhelimeni käyttöä. Hmm... ei kai sen nyt pitäisikään niin vaikeaa olla, mutta muutosvastarintani tekee asioista joskus hiukan hankalampia. Puhelimen kamera oli se, mitä halusin ja nyt sitten opettelen!

Sammakko pääsi uuteen kuvaan :-)

Osmankäämit-kaulakoru sai parikseen rannekorun, jossa kirjavien kivien vierellä mustia. Harmi, ettei kuvaan tallennu noiden mustien puufossiilikivien kuviot, mustalla mattamustaa ja harmaata, vaikeaahan se on kait paremmallakin kameralla. Mutta niissäkin siis pilkkukuviota, ei pölyä.

Mustaa, ruskeaa, punaista, harmaata, hiekkaa... maiseman värejä ja syksyn kuvia.

Kuvakulmia ja taustoja täytyy alkaa miettiä niitäkin aivan alusta. Mutta kuvaaminen ei jostakin syystä vaan mulla nappaa, taidan olla liian kärsimätön säätämisiin yms.

Aika, aika

Aika. Se on sana, jolla on jo itsessään monia ulottuvuuksia ja jokainen meistä voi antaa sille lisää merkityksiä, eri ikäisenä varmaankin erilaisin painotuksin.

Kaikki korukivet ovat syntyneet ajan, lyhyemmän tai pidemmän ajanjakson, muokkaamina, erilaisissa ulkoisissa olosuhteissa.

Turritellat, lempiakaattini, niissä näkyy pikkuruisia fossiileja 250 miljoonan vuoden takaa! Vielä vuosi pari sitten turritellaa ei juurikaan ollut saatavilla, nyt sitä on tarjolla paljon enemmän.

Jokaisessa helmessä on oma tarinansa; turritellan sanotaan auttavan muutoksissa, helpottavan väsymyksen ja yksinäisyyden tunteita.

Upean violettina säihkyvää tsaroiittia puolestaan saadaan vain Siperiasta, muualla sitä ei esiinny ja se onkin yksi vaikeimmin saatavista ja kalleimmista korukivistä, ensimmäiset löydettiin noin 30 vuotta sitten. Tsaroiittia ei pidä sekoittaa räikeämpään (mun mielipide) sugiliittiin, jota usein tsaroiitin nimellä näkyy tarjolla. Tsaroiitin sanotaan lievittävän pelkoja ja muuntavan kielteisiä ajatusmalleja.

Halusin tehdä tasapainoiset rannekorut, joissa kivet pääsevät yksilöinä esille, punoin hopearenkaita vahvistamaan näitä helmien omia kuvioita. Turritellat ovat viistehiottuja, mikä käykin hienosti kuvioihin ja piilottaa kivelle ominaisia epätasaisuuksia. Kuningasketjun vankat pätkät antavat kiville mukavan vastaparin.

Turritella-koruun pääsi riipukseksi yksi Swarovskin kristalli-kaunotar ja tsaroiitti-rannekorun riipuksena on pieni viistehiottu ametisti.
Sileiden, hurmaavien tsaroiitti-helmien välissä on hopealenkkejä hieman keveämmin sommiteltuina. No, yksi syy on, että vähemmällä hopealla korun hinta pysyy kohtuullisena.

***
Koruiksi muotoutumassa:

***

Arjen ilo

Paluu arkeen, ainakin koululaisille, mutta kait monelle aikuisellekin. Pidettävä kiinni taas jonkinlaisesta aikataulusta ja vähemmän sijaa päähänpistoille tai hulluttelulle. Tarkoitan sellaista, että "kaunis aamu, lähdetäänkö torille vai uimaan vai ajelulle".

Arki voi silti olla muutakin kuin tiukkaa ja tasaista vääntöä, hiukan väriä siihen pitää sisällyttää. Ehkä aamukahviin voi laittaa ripauksen tavallisesta poikkeavaa maustetta, ehkä minttua tai suolaa?


***
Ehkäpä makeanvedenhelmien ei tarvitse olla sitä parasta kolmea A:ta, ne voivat olla mukavan raidallisia ja malliltaan perunoita täydellisen sileyden ja pyöreyden sijaan! Hohto on kuitenkin helmien kaunein ominaisuus.
Sain hyvin kohtuuhintaisia makeanvedenhelmiä ja ajattelin niistä tällaisen vallattoman arkikorun, siinä on helmimollukoiden seurana lasihelmiä ja aurora borealis vuorikiteitä, pieniä farfalle-helmiä omana nauhanaan... Helminauhat kiinnittyvät hopeaosin muhkeaan nelisäikeiseen silkkilettiin. Nämä makeavetiset ovat isoja ja niillä on jonkinverran painoakin, mutta kiiltoa on kauniisti. Taas hehkutan, silkkinauha tuntuu suloiselta niskassa.

Valkoiset olivat edullisia eivätkä toisetkaan ylettömän kalliita olleet, mutta olen kertakaikkisen yllättyneen onnellinen näistä alakuvan kaunottarista. Kerrankin ihan oikeesti mustia helmiä, nam nam nam!! Ja muodoltaan lähes pyöreitä silopintaisia. Hmm... ainakin yritän olla piilottamatta näitä mihinkään - pöydällä odottavat jo piankin pääsevänsä koruiksi.

Onnea

***

Toivotan sydämestäni Onnea

kaikille tänään valmistuville

Uusiin Seikkailuihin kurottaville!

***

 Flower-blue: upeat lamppuhelmet, hopeaosat, niobium-koukut

***

Uusien alkujen innoittajiksi, vielä ensi viikon ajan korulähetykset Mags-koru 

-kaupastani postikuluitta. Paljon myös tarjoushintaisia koruja, löydä omasi!

***

Huhtikuun viimeisiä

Huhtikuu aivan lopuillaan, eilen ainakin tuoksui jo, uskallanko sanoa, kesältä! Sellainen sateen jälkeinen ihana lempeä olotila kaikkialla, linnut konsertoivat tosi kovaa ja lentelivät aivan umpimähkään pyöräni ympärillä :-)

Joskus tilauskorut syntyvät kivuttomasti, toisiin menee aikaa kuin Iisakin kirkkoon, ne vain odottavat oikeaa palasta ja oikeaa hetkeä, niin se on.

Tämä koru on niitä kivuttomia; lähdettiin värimaailmasta ja koru syntyi nopsaan, nyt se on jo matkalla tilaajalle. Korun nimi Sweet Morning tuli siitä, että oli niin makee sinä aamuna herätä, tekemään korua, ihanalle tilaajalle.

Riipusviritelmä on ehkä erikoinen, mutta havaitsin niin toimivaksi, että tein samalla ajatuksella toiseenkin koruun. Allaoleva on kyllä vielä pikkuisen kesken, mutta tässä silti.

Tuli vastaan myös tällaisia, japanilaisia Miyukin puuvillahelmiä. Erittäin kevyitä, puuvillasta puristettuja, helmiäiskerroksella peitettyjä, unelmaisia ovat.
(Lisätty: linkki Miyukin sivulle, siis tuo pinta on oikeaa helmiäistä!)

Itseäni helmiäishohde aluksi hiukan arvelutti, mutta nämä olivatkin oiva pari kyaniitin hohteelle tässä korussa.

Lyhyehkössä kaulakorussa onkin nyt sitten reilusti kivihelmiä, vedensävyisiä pieniä kalsedonihelmiä sekä isompia akvamariineja, mukana yksi kaunis hopeinen helmi tuomassa hiukan tekstuuria sileään seuraan.

Tapani mukaan unelmoin korua tehdessä. Mietin sellaistakin, että haluaisin asua aivan veden äärellä - ehkä joen varressa, jossa olisi isoja kiviä, joilta istuen voisi varpaita vedessä lillutella ;-)

Piiiit-käs-tä aikaa!

Heh, en tarkoita että postailen pitkästä aikaa, jatkuvastihan minä tänne kirjuuttelen :-D

Mutta pitkästä aikaa tein hopeaketjua! Tosin hyvin yksinkertaista siitä yksinkertaisesta syystä, että lenkkejä sattui olemaan juurikin kahta kokoa riittävästi rannekoruun. Innostuin ketjusta, kun MiunMaun oli tehnyt hauskannäköisen ketjukorun.

Minä kukkahullu laitoin ketjun lukkokoristeeksi tuollaisen pienistä makeanvedenhelmistä tehdyn sykerön, liekö se hortensia vai mikä?  Tulipas "yksinkertainen" koru, mutta vaihtelu virkistää.

Ketju siis ihan perus-muinaisketjua, lenkit tehty nollakasin ja ykkösen hopealangasta. Keishihelmien korupiikit on jokainen persoonallisia, omin käsin juotettuja ;-)

Kuuma aurinko

Huh, pieni hetki istumista ulkona (myssyyn ja lämpimään takkiin sonnustautuneena) ja kasvot punottaa ja kuumottaa, auringonotto siis aloitettu :-D

Lupaan, lupaan, lupaan, että seuraavalla kerralla esittelen jotakin muuta kuin kukkia, mutta tahdoin nyt yksittäisistä erisävyisistä kukkahelmistä tämän rannekorun tehdä.

Kukkaset eestä ja kukkaset takaa... Hopealankaa, hopeaketjua, hopealukko, lamppulasihelmet.

**


**

Joko maaliskuu on lopussa!

Miten maaliskuu on mennyt näin kovaa vauhtia? Taitaa nämä aurinkoiset ja lämpimät säät saada ajan kulumaan nopeammin?


***

En ole viime päivinä paljoa koruja tehnyt; pyöräilin kirpputorille alkuviikosta ja parin tunnin kiertely siellä sekä hurja määrä katupölyä saivat nenäni tukkoon ja silmät kirvelemään pariksi päiväksi... Lähimetsä on onneksi vähemmän pöllyävä. Ai niin, ostin kirpparilta vanhoja nappeja purkillisen, ovat pesua odottamassa.

Aiemman lintukorun nauhavaihtoehto syntyi vaaleasta silkistä ja innostuin tekemään samalla mallilla toisenkin lintukorun.
Siinä on taas punottu kumihimo-nauha, samaa sävyä mitä tein johonkin toiseenkin koruun, tykkään tuosta luumunvärin sekaan pilkistävästä hopeanväristä. Tuota nauhaa on vielä kerässä paljon, joten näkyy jatkossakin :-D Punominen on vaan niin hidasta.

Keramiikkalinnun ja -lehden välissä tässä on jälleen yksi ihanainen lamppuhelmi, siinä on tarkalleen samat sävyt kuin keramiikan koristemaalauksissa. Hopealankaan linkitetyt vaaleat helmet ovat fossiilikiveä ja lilansävyiset herkät lamppuhelmet Miunmaun käsialaa. Tämän korun kaikki metalliosat ovat hopeaa, myös nauhanpäät.

***

Hiljaisempaa

*
Kun aamulla herätessä ei avaakaan ikkunaa, ei kuule lintuja. Jos ei aukaise radiota, ei teeveetä, voi kuulla jotakin muuta, ehkä sisäistä ohjausta.

Rukousnauhassa on hopealla linkitettyinä mustia onykseja ja melkein mustia obsidiaaneja sekä tiikerinsilmähelmiä.

Hyvää sunnuntaita! 

Nyt voikin mennä monta päivää ennen seuraavia postauksia.

Ja silti

Harvoin, mutta kuitenkin toisinaan korun tekeminen valmiiksi kestää ja kestää, viikkoja, useita viikkoja.
Näin kävi tämän setin kohdalla.

Ensin minulla ei ollut oikeanlaista hopeaa noihin linnunpesiin.

Sitä sain pitkän odottelun jälkeen. Sitten minulla oli ideakin hukassa.

Sen jälkeen puuttui helmiä. Ja kun oli sopivia helmiä, niissä ei ollut sopivia reikiä.

Ja sitten oli taas vääränvärisiä helmiä eikä hopeista siipeäkään meinannut löytyä.

Ja vielä kertaalleen sain rikkinäisiä helmiä.

Ja muusahan piti tuon tuostakin lomaa, kun minä turhauduin vastoinkäymisiin.

Mutta tiedättekö - ihana korujen tilaaja jaksoi uskoa minuun ja korujen valmistumiseen!



Ja nyt korusetti on valmis. Keväinen ja hehkeä, runsas ja säihkyvä, flirttailevan iloinen ja pilkettä silmässä, naisellista hohdetta ja helinää. Sellaiseksi kuvittelen korujen saajankin :-D

Kevään airut: lamppulasihelmiä, lasilehtiä, makeanvedenhelmiä ja hopeaa, hopeaa, kirkasta hopeaa.

Eripariset korvakorut, joista tilaus ja toive lähti liikkeelle; malli on viime vuodelta, tässä.

Kaulakoru on lyhyt, takaosa on tehty isoista paksuista hopearenkaista, sillä valmisketjut olivat aivan liian heiveröisiä kannattamaan etuosan kukkarunsautta.

Olenpa iloinen, kun koru on nyt valmis ja tilaajan hyväksymäkin :-)


***
Iloisia hetkiä itse kullekin!

Väriä tai ei

Sisko kävi viime viikolla ja kaipasi turkoosiin puseroon korua.
Olin juuri tehnyt pienet korvakorut, joihin sitten soinnuttelin kaulakorunkin. Vaihtoehtojakin oli, mutta tiesin jo esille laittaessa, että tämänhän hän valitsee.
Kuvassa näyttää eri turkoosin sävyjen sekamelskalta, mutta livenä natsaa hyvin. Siipiriipus on keramiikkaa ja lamppuhelmet ovat kahdelta eri tekijältä, kivihelmet amatsoniittia, kaikki osat hopeaa.

Olin saanut tosiaan viestin systerin korutarpeesta ja (melkein) pakotin hänet sovittamaan myös tätä ilosta majaa. Se sopii tottakai turkoosiin, vastaväriinsä, aikas namusesti.

Täytyy myöhemmin kysellä, kumpaa on enemmän tullut pidetyksi ;-)


Tällä hetkellä tuntuu, että lamppuhelmet ovat aivan ykkössuosikkejani. Alla oleva koru on eräänlainen toisinto aiemmin tehdystä, mutta silti aivan omanlaisensa. Tai liekö kahdessa korussa muuta samaa kuin tuo ihana keramiikkahelmi riipuksessa?

Käytin koruun ihanan lamppuhelmiparin, joka tuli ausseista. En tiedä, miten nuo helmet syntyvät, jotenkin kerros kerrokselta varmaankin; mustan sisuksen ympärillä on kirkasta lasia ja hopeisia ja kultaisia hippusia. Lasihelmien rinnalla on valkoisia kivihelmiä ja riipuksessa hopeinen avain sekä kaunis keramiikkahelmi Golemilta. Tykkään siitä, miten avaimen yläosan kiekurat toistuvat keramiikkahelmen kuvioissa.

Kaikki metalliosat, myös ketju, ovat sterling-hopeaa, isommat renkaat 1,5mm:n langasta. Korussa ei ole lukkoa, mutta sellainen voidaan siihen laittaa, jos siltä tuntuu. Tämä menee kauppaan.