Uutta, vanhaa

Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä, ajasta ja sen tuomista muutoksista.

Kauan sitten, nuoruudessani, siinä 12-13 -vuotiaana, oli hyvin suosittua koulun kautta hankkia kirjeenvaihtokavereita. Jep, etanapostia :) Luulen, että harva nykynuori osaa edes kuvitella miten jännittävää oli ensin odotella kuukauden verran, että mistähän maasta sen penpalin saa, onko se tyttö vai poika... Ja sitten ensin kirjoittaa kirje ja ruveta odottamaan vastausta, viikkojahan siihen saattoi kulua. Kun nykyään instassa, facessa, whatsappissa ym. yhteydenottoon kuluu minuutteja tai sekunteja!

Pisin kirjeenvaihtokaveruus oli minulla aivan aikuisikään saakka, tapaamisiakin oli tämän yhden ihanan ihmisen kanssa. Mutta lasten syntymien jälkeen kirjoittelu harveni, hän sairastui... En saanut viimeisiin kirjeisiin vastausta.

Viime kesänä korukamuni Kaisli vinkkasi kansainvälisestä postikorttien lähettämisestä. Wau! Saat osoitteita ja lähetät kortteja tuntemattomille, aina uusille ihmisille ja kun oma kortti on perillä, se rekisteröidään ja sen jälkeen oma osoitteesi annetaan jolle kulle sivustoon liittyneelle.
Siis oikeesti, wau! Ei sitoutumista kirjoittelemaan jatkuvasti kenellekään, uuden osoitteen saa, jos haluaa, voi pitää taukoja, jos ei huvita ja ennen kaikkea, mitä mahtavia kortteja ja tekstejä onkaan tullut vuoden sisällä!
Omassa profiilissa (nimimerkillä) voi kertoa itsestään ja toiveistaan. Ja miten nautinkaan kortin valitsemisesta juuri sille henkilölle, jonka tiedot ruudulle pompsahtaa!
Tässä linkki sivustolle
ja tässä kuva viimeisimmistä postiluukusta ilmestyneistä korteista - Armeniasta, Kiinasta, Malesiasta, Usasta, Ruotsista ja vaikka mistä :)

Kaislista löytyy aasinsilta tähän eka koruun. Neiti on jo rippikouluiässä ja varmaankin teen hänelle sitten loppukesästä jonkun korun.
Tässä on ihanaisia makeanvedenhelmiä, mustia pikkuruisia spinellejä sekä musta korumetalliketju ja hopeiset pikkuhelmet, lukko ja risti. Erityisen sopiva aikuisuuden portilla olevalle, mutta aikas hurmaava myös aikuisemman naisen kaulalla. Risti on kooltaan vain reilun pari senttiä, sellainen yksinkertaisen vaatimaton, mutta sileä ja kaunis.

Tein myös yhden rukousnauhan viime viikon helteillä, kun löysin nuo vilvoittavat siniset :) akaatit. Tuntui aivan upealta kierittää hopeisia linkkejä. Ajatelkaas, että sormet vielä muistivat linkkien tekemisen parin vuoden tauon jälkeen.
Rukousnauhasta tuli raikas, taivaansininen, sen viimeviikkoisen aurinkopäivän, ei tämänpäiväisen sateisen värinen. Ehkä tätä sormeillessa muistaa, että murheiden ja huolien jälkeen sinitaivas taas pilkottaa, pilvet väistyy.
Risti ja ruusulinkki ovat hopeoituja, helmien linkkilanka ja välirenkaat hopeaa. Tämäkin on niin keveä ja raikas, että sopinee monenikäiselle.

Sinne meni

Meni viileä juhannus. Lähinnä kotosalla, mitä nyt hiukan yritin koleassa säässä ulkoilla, tutkailin lähistön pihojen kukintaa. Niittykukkiakin on tällä hetkellä hurjasti kukintavaiheessa, pyöräilyreittieni varsilla.

Se oli pakollinen sääosuus. Katsoin muuten yhden jalkapallo-ottelunkin, loppuosan. Siinä oli Costa Rica, vastustajaa en muista, mutta niin hyvä maalivahti oli noilla, että pakko oli seurata sen ottelun loppu, wau!
Enkä ole ollut edes futis-äiti, vaikka kuopus hetken pelasikin.

Hö, tuleepas lörpöteltyä, oonko ollut liikaa omassa seurassani ;-D

***

Rippiristejä kesäisin kysellään, tein pari sellaiseksi ajateltua korua valmiiksi, ainakin toiveiden pohjaksi nämä.

Kaulaan lyhyt koru, siinä muutama tummasävyinen korukivi hopealla silattuna, ketju ja lukko ovat hopeaa, krusifiksi on hopeoitu.
 

Rannekoru on omasta mielestäni ihan huikeen söötti. Ajatus oli kyllä ensin tuohonkin makeanvedenhelmi-jonoihin lisätä ketjua kaulakoruksi, mutta mutta. Työpöydällä oleskellut pantalangan valmiiksi pätkästy ja kuvioitu palanen houkutteli kokeilemaan uutta lukotonta rannekorumallia - asettuu omaan ranteeseeni mukavasti, täytyy vielä testata siskolla ainakin ennen kuin liikaa kehuskelen.

Laitan vähän hammasta purren kuvan kädestäni, nyrkissä, kun muuten oli niin kauheen ryppynen, vaikka käsivoidettakin kuluu... Saatte ehkä paremmin ideasta kiinni. Jäykkä hopeaosuus pysyy kivasti paikallaan ja myös nuo helmiosuudet ovat yhdessä langassa napakasti. Siis ei lukkoa, Tuhkimon tapaan joko sopii tai ei.

(Vielä ehdit mukaan arvontaan!)

Uskallus

Olen monta kuukautta lykännyt ja lykännyt rukousnauhojen tekoa, koska hopean hinta on niin kovin korkea enkä muutenkaan ole helposti löytänyt haluamani laisia ristiriipuksia ja rukousnauhan keskiosia.
Kuitenkin näitä rukousnauhoja ja rukousnauha-tyylisiä koruja toivotaan, joten haluan niitä tehdä. Edelleenkin niiden sommittelu rauhoittaa mieltä.

Ajattelin uskaltautua kokeilemaan hieman erilaisia ja edullisempia osasia rukousnauhoihini. Päädyin tilaamaan muutamia hopeoituja ja hyvinkin koristeellisia krusifikseja. Keskusosat, neitsyt Mariat ja pyhimykset, ovat malliltaan melko tuttuja, mutta nekin näissä uusissa rukousnauha-koruissa ovat hopeoituja. 

Kahdessa lyhyemmässä käytin riipusosan linkityksiin ja välirenkaisiin hopeaa. Kolmannessa on niskaosuus ketjua ja sen helmet on linkitetty korumetallilangalla, se onkin tavallisesti tekemiäni selvästi pidempi, pitkien korujen ystävälle.

Valkoinen kvartsi ja kaiverretut simpukkahelmet, keskusosa ruusu

Upeaa säihkyvää brontsiittia ja viistehiotut lasihelmet, joiden sisuksissa kimmeltää kulta

Edellisen kanssa samoja tsekkiläisiä kultasisushelmiä, ristikin on tässä näyttävässä korussa isompi


***
Onko kellään muulla vaikeuksia kommentoida toisten blogeissa? Mun kommentit tuntuu sana- ja numerotunnistuksista huolimatta katoavan bittiavaruuteen...

Hiljaisempaa

*
Kun aamulla herätessä ei avaakaan ikkunaa, ei kuule lintuja. Jos ei aukaise radiota, ei teeveetä, voi kuulla jotakin muuta, ehkä sisäistä ohjausta.

Rukousnauhassa on hopealla linkitettyinä mustia onykseja ja melkein mustia obsidiaaneja sekä tiikerinsilmähelmiä.

Hyvää sunnuntaita! 

Nyt voikin mennä monta päivää ennen seuraavia postauksia.

Rauhoittumista

Todellakin, pientä rauhoittumista vaatii joka kerta tuo pikkuruisten siemenhelmien käsittely :-) Arvatkaa vaan montako kertaa rapisi lattia, kun nuo lentelivät käsistä tai vaijerista...

Mutta sunnuntain kunniaksi rukousnauhakorut. Ensimmäinen on granaattia, toinen ametistia.

Olin tuon granaatti-nauhan helmiä ja osasia pantannut pitkään, kun en ollut löytänyt tarpeeksi pientä ja sievää Neitsyt Maria -keskuslinkkiä. Risti on mielestäni kaunis, hopeaa granaattipisaraupotuksin, ei liian hieno kuitenkaan vaan sopii käyttökoruun. Ja nuo isommat granaattihelmet on erikoisesti viistehiottu vain reunoiltaan, en nyt muista onko tällä hionnalla joku oma nimityksensäkin. Ja yleensähän tällaiset ei-mustat granaatit ovat pikkuruisia, nämä ovat n. 6x8 mm. Osa granaateista on käytetty aiemmin ja loput nerikit siis tässä.
Aika hento ja herkkä tästä nauhasta tuli joka tapauksessa, koska korvasin niskaosuuden helmet hopeisella ketjulla. Isä Meidän -helminä on sileät vuorikidesydämet.

Samaa ketju-ideaa käytin toisessakin rukousnauhassa, ketjuna siinä parbell-ketjua, hopeoituna ja patinoituna. Ametistit ovat sileitä kolikoita ja pikkuisia välirondelleja, isoimmat helmet sileää vuorikidettä.
Keskuslinkkinä tässä yksilössä on hopeinen kauniisti kuvioitu avoin sydänlinkki.
Nauhaosuuden Isä Meidän -helmissä jälleen ihanat isot hopeiset helmihatut tuota erikoista mallia, onnistuin saamaan vuoden tauon jälkeen ja tulee muihinkin koruihini persoonallista ilmettä antamaan!

Kuvissa nämä kaksi rukousnauhaa näyttävät keskenään hyvinkin samankokoisilta, mutta ametistikoru on huomattavasti vankempi ja painavampi. Valokuvat ei tänään taas halunneet laisinkaan onnistua toivomallani tavalla, ehkä kuvaan uudelleen, jos aurinko näyttäytyy.

Tässä kuitenkin kivihelmet vierekkäin, joo, avuton kuva... mutta näkyy helmien kokoero.

Mukavaa sunnuntaita!

Pilvien takaa aurinko

Aamulla oli hyytävän kylmä ajella pyörällä, mutta onneksi oli lippis ja hanskat, kohta kai sukkahousutkin pitää laittaa, apuva! Mutta, minähän tykkään näistä koleista ja kalseistakin keleistä, viileä tuuli tuntuu hyvältä poskilla ja pilvien lomasta aina joskus pilkahtaa aurinkokin. Ei se kyllä järin lämmitä. Ja niitä sukkiksia inhoan, sitä edestakaisin pukemista, kun suomalaistaloissa on sisällä lämmintä.

Mutta ihania päiviä siis. Ja hurjasti on kyselty viime aikoina rukousnauhoja. Hopeisia ristejä jo sain, joitakin muita osia odotellaan, tulossa nekin lähipäivinä. Aloitin nyt rannekoruversiolla. Nuo harmahtavanhohtoisiksi pintakäsitellyt kirkkaat kvartsti sopivat mukavasti tähän, käytin linkittämiseen täyshopeista lankaa enkä nyt intoutunut patinoimaan mitään, kyllähän se kirkkaus käytössä tummuu.

'Isä meidän' -helmi on tuollainen hopeinen pikku hopeariplakkein pinnoitettu kaunotar ja silti laitoin sille vielä ympärille pitsimäiset helmihatut. Pienellä asialla saa juhlavaa tuntua.

Ihana päivä

Koskapa en ole löytänyt kauniita sterlinghopeisia rukousnauhan osia, päädyin tilaamaan kokeeksi muutaman hopeoidun ristin ja keskusosan.
Tänään tuli otollinen rauhaisa hetki ja tein rukousnauhat ensin sinisävyisistä Preciosan kristalleista ja soikeista 'enkelikivi' angeliiteista. Niiden seuraksi sopi yksinkertainen sileä risti ja keskusosa 'Pray for us'.

 

Toiseen rukousnauha-kaulakoruun valitsin kristallein upotetun ristin ja mattapintaiset preciosat. Isommat helmet ovat saksalaisia vintagehelmiä.

Tänään on esikoiseni syntymäpäivä. Muistelin hänelle eilen illalla puhelimessa odotuksen viimeisiä tunteja ja muistin, kuinka uskomattoman suurelta lahjalta terve lapsi syntyessään tuntui. Kaikki muut asiat olivat vähäpätöisiä ja elämä keskittyi pitkäksi aikaa siihen pieneen piiriin, minkä äiti ja lapsi muodostavat. Ja, olen sanomattoman kiitollinen siitä, että läheinen suhteemme on säilynyt kaikki nämä vuodet!

 

Hetken taika

Olen lukenut kirjaa nimeltä 'Magic' ja olen jokseenkin lumoutunut. Kirja muistutti minua yksinkertaisista asioista, luonnollisista, jokapäiväisistä. Siitäkin, että ulkoasu usein pettää, oudon kuoren alta voi puhjeta jotakin merkittävää. Niin, oikeastaan, taika on jokaisen ulottuvissa joka hetki niin halutessamme.
Tämän päivän metsäpolulla näin kiehtovia värejä, kosteat lehdet, sammalet ja oksat muodostivat kauniita sommitelmia katseltavikseni.

Olen vakuuttunut siitä, että en pelkästään hyvällä tuurilla löydä kauniita tai kertovia kiviä. Minähän tietenkin hyvin usein aivan tarkoituksella etsin niitä. Nettikauppojen kuvia katsoessani annan kivien puhua minulle, niiden jotka kohdalleni sysätään. "En ehkä näytä tässä kuvassa parhaita puoliani, mutta ota sinä tehtäväksesi esitellä minut oikein!" "Tiedän, en ole mielestäsi juuri oikean värinen, mutta ehkä saat muutoksen aikaan." "Ai olen tylsän mallinen? Kehystä minut edustavammaksi!"
Myös kotona yksittäiset kivet kehottavat katsomaan lähemmin, pyörittelemään ja katsomaan valoa kohti, miltä kuviointi näyttäisi näin päin, kävisikö joku aivan toinen laji juuri tähän koruun. Tai voisiko nämä muka-kummalliset värit yhdistää.

 

Kaulakorun 'Taikaa' riipuksessa on punainen akaatti ja keraaminen käsintehty helmi sekä pieni avain etsatussa kuviotaotussa Sole-renkaassa, josta nauhaosuus lähtee kauniiden sileiden vuorikristallien kautta. Nauhan toisena osana puuhelmet pienillä välihelmillä, toisena osana musta banaanikuitu-lanka. Kaulakorun toisella puolella on jono sinimustia kyaniittirondelleja. Metallilinkit vintaj-lankaa.

Rukousnauha-mallisessa korussa on silver quartz -helmiä viistehiottuina sekä jobin kyynel -siemeniä. Ristinä tuollainen ihastuttava, hopeoitu sydänmedaljonki risti-kuviolla.

Blue Moon - rukousnauha-haaste

 -this post in english-

Blue Moon (-klik-)
Taanoisen bead soup -helmivaihtohaasteen parini Ritan kanssa sovimme jo helmien lähetysvaiheessa tekevämme yhdessä myös pienimuotoisen rukousnauha-helmivaihdon; kumpikin meistä nauttii näiden hiukan erilaisten korujen tekemisestä. Blue Moon haasteen nimessä tulee siitä, että juuri tänään sellainen mollottaa!


Itselleni säännöllisen ja symmetrisen rukousnauhan tekeminen on meditaatiota.
Pyrin siihen, että kaikki rukousnauhan osat ovat kerralla esillä ja pidän silmäni ja sormeni kiinnittyneenä vain kulloisenkin nauhan tarvikkeisiin. Silloin ajatuksenikin yleensä rauhoittuvat ja tekeminen ei vaadi paljon muistamista. Kymmenen samankokoista helmeä, yksi isompi 'Isä meidän' jne. päättyen kymmeneen helmeen. Myös riipusosan helmimäärä on vakio.
Näin rukousnauhan kokoaminen on hyvin rentouttavaa ja meditatiivista, sormet kulkevat tuttua tietä.
Ja vieläkin joka kerta hämmästyn lopputuloksesta.


Rita lähetti minulle purple quartz -helmiä  ja myös muita isompia ja pikkuhelmiä.
 

Ensimmäiseen rukousnauhaan purppurakvartsien kanssa valitsin Miyukin pieniä välihelmiä omasta aika laajasta valikoimastani. Jotakin muuta varten tilatut 'jobin kyynel' -siemenet olivat väriltään kuin luodut tähän seuraan, ne saivat helmihatuikseen japanilaiset vintage-helmihatut. Noiden siemenien pinta muuten on sormeen miellyttävä, kuin seisahtamaan kutsuva, onhan rukousnauhaa käytettäessä tarkoitus viivähtää rukouksen verran kunkin helmen kohdalla.
Risti on samalla pieni medaljonki, sen sisällehän voi paperikääröön kirjoittaa sopivan sanan tai nimen.

 'Turvassa'

Koska kaikkien villimpien korujeni vastapainoksi oli mukava rauhoittua, tein tosiaan useamman rukousnauhan tähän haasteeseen. (Kaikki löytyvät kaupasta.)
Värimaailma seuraavaan nauhaan valikoitui tuon emalikoristellun ristin väreistä, siispä aitoja turkooseja ja kuparia. Koskapa noiden keskuosien, yleensä Neitsyt Mariaa kuvaavien, löytäminen, tai kauniiden sellaisten löytäminen, ei ole helppoa, valitsin tähän kuparisen suojelusenkeli-helmen. Huomaatteko muuten, että ristissä on kukkien keskellä tyylitelty kyyhkynen!

 'Rohkeus'

Kolmaskin rukousnauha noudattelee väljästi rukousnauhan rakennetta. Tässä kuitenkin koristeelliset filigraani-ketjun palaset ovat käyttämieni Swarovskin helmien väliosina niin isoja, että muutin helmien määrää. Risti on myös hurmaavan vintage-henkinen.
Ja tässä on keskusosana kaunis pronssinen käsintehty helmi (LeAnn/SummersStudio). Linkkilankana on kauniinsävyinen vintaj-lanka.

'Lohdutus'

No pitäähän haasteissa kokeilla uutta! Rukousnauha ranteeseen.
Tähän valitsin Ritan lähettämistä helmistä koreat lasirondellit, joissa on ab-pintakäsittely, mikä kimallus!
Myös tuo iso, täydellinen upeus, viistehiottu vuorikristalli tuli Ritalta. Helmiin sopii  kauniisti salpalukko, jossa oli riipuksena Swarovskin kristallein somistettu sydän. Sydän ajaa tässä taas sen keskus-medaljongin paikkaa ja vaatimaton, melkein matta Swarovskin risti vaimentaa sopivasti muun korun kimallusta.  Pidän todella paljon tästä korusta, ehkä kaipaan itselleni välillä tällaista juhlavaa korua kaikkien karujen rannekorujeni sijaan?

'Aina lähellä'

Tässä vielä yhteiskuva; aloitin tuota korttiakin tekemään, mutta näytän sitten joskus senkin valmiina :-)

Rita sai mukaamme myös kaksi muuta rukousnauhojen tekijää - käykää tutustumassa!
(Aikaero kannattaa huomioida, illemmalla löydätte varmasti.)
Rita, Jewel School Friends
Maryse, GlassBeadArt
Anne-Marie, Kuva-albumi

Ilon hetkiä viikonloppuunne!

Blue Moon rosary challenge

 -suomeksi sama postaus-

To celebrate the Blue Moon (-click-) my bead soup partner Rita from Toltec Jewels, and me, we wanted to reveal our small rosary challenge just today! In addition to our bead soup, we added some beads for rosaries, because we both like very much to make them.

For me, making a rosary is meditation. My imagination does not run wild, I do not let my eyes, thoughts or fingers to touch any other beads than those I have chosen for that particular rosary. It sometimes takes a little time to choose the actual beads, but, when chosen, the making is automatic - because the rosary is a symmetric piece, you know to start take ten similar beads, then one bigger one for 'Our Father', then again the ten beads and ten beads to end with. The pendant part with the cross has that certain amount of beads.
So, it is very calming and meditative to let your hands do the familiar work. And yet, every time I find the result to be kind of a surprise!

Rita had sent me the purple quartz for rosary as well as so many other beads, too.
 

I chose from my own stash the 'lacrymae jobi' -seeds which have a lovely wax-like surface to touch, I think they make a perfect bead for a rosary; you are supposed to stay with a bead for a prayer. Their color of grey with stripes of lilac go so well with the purple quartz, too. Tiny seed beads are japanese Miyuki-beads, japanese are also the vintage bead caps in lilac color.
The cross of this rosary is a prayer-box in itself; one can have a piece of paper in it with an important word to meditate, or, the name of a person who needs one's prayers.

 'Safe'

The second rosary has a very different colorway, copper and genuine turquoise beads. I found that cross with emaille work so lovely I just had to order it; it even has a dove amidst flowers! I don't always find the centerparts, the medallions, on the shops, so very pretty - I chose an angel bead for this rosary.

 'Brave'

The third rosary today has a lovely vintage feel in it. Swarovski pearls, a very ornate and lovely cross and some vintage chain bits, the medallion part this time is a bronze handmade bead by LeAnn in SummersStudio. I used vintaj-wire to link the parts.

'Consolation'

Then, something I never did before, a rosary bracelet! For the bracelet I chose Rita's gift, the charming faceted glass rondelles with aurora borealis colour and the most lovely and faultless faceted quarz crystal bead. The toggle (I had it just waiting for this event?) had the heart with Swarovski crystals, so no need for the medallion here, the small cross is also a Swarovski crystal pendant. I really, really like this one, it is a piece of jewellery but with a meaning.

' Never apart'

And here my rosaries are all together; I started to make a rosary card, too, it still needs to be fulfilled with some more decoration.

Go, go to see what other participants have made (for time difference, perhaps later than my post):
Rita, Jewel School Friends
Maryse,  GlassBeadArt
Anne-Marie's Album

Have a lovely day today :-D

Päiväkävelyllä

Päivittäisen kävelyreittini varteen osuu paljon kiinnostavia pihoja, joita ihailen kaikkina vuodenaikoina. Lauantain päiväkävelyllä - ee, tarkoitan kauppareissulla, sillä koko päivän kestänyt räntäsade ei mihinkään lokoisaan päiväkävelyyn houkuttanut - no, ihastelin rivitalon reunuksen angervoja, joiden hennoissa ja polveilevissa oksissa pienet jähmettyneet vesipisarat (siis jääpisaratko?) kimalsivat niin hurmaavasti. Jossain pienessä puussa näin saman ilmiön. Ja harmittelin hiukan, etten kanniskele mukanani kameraa ja etten ole erikoistunut valokuvaukseen kaikissa säissä, no en siis luontokuvaukseen lainkaan ;-)

Ikuistaahan tuo näkymä kuitenkin piti ja iltamyöhällä pätkin vintaj-lankaa ja etsiskelin laatikkoa, josta piti löytyä vesipisaroita, kirkkaita ja kuultavia. Löysinkin ja päätin kokeilla korvakorut visiostani.Korvakorut ovat ultrakevyet ja kuitenkin reilunkokoiset ja hauskan heiluvaiset. Ja haa, ei tarvii olla tismalleen samanlaiset :-)


Valmistui viikolla myös yksi musta rukousnauha ja lyhyempi toisinto mookaiitti-korusta, siinä patinoitu hopeaketju.


Ja vielä yksi, tuunausta tällä kertaa.
Ninni esitteli nappamansa morsetus-korun idean ja hetihän mun piti päästä kokeilemaan :-D

Alla itsekeskeisesti oma nimeni aiemmin tehdyssä korussa, jonka tuunasin nyt käyttäen savukvartsia kyaniitin lisänä. Riipuskiven molemmin puolin on sama 'koodi'.
Tällaisia salaisia viestejä voikin jatkossa olla koruissani runsaasti, idea on ihana ja luulen, että moni muukin tähän koukuttuu! Tätä ideaa saa toivoa myös tilauskoruihin, se on kohtuullisen helppo toteuttaa.