Metsäpolkuja kulkiessa, ylivuotisten kuivien heinien kahahdellessa, tuulen puuskan työntäessä kahta puunrunkoa vastakkain, auringon valon osuessa johonkin kimmeltävään... silloin voi kuvitella näkevänsä, kuulevansa metsän asukkaita, joita ei välttämättä muutoin huomaa. Vielä löytää jonkin ison linnun sulan tai mielenkiintoisen muotoisen puunpalan eikä millään malttaisi jättää niitä paikalleen. Kotona sitten helmipöydän ääressä etsii niitä samoja tuntemuksia ja muotoja.
"Woman in the Woods"; luuriipukset, luuhelmiä, puuhelmiä, makeanvedenhelmiä, hamppunaruun solmittuna kaulakoruksi, rannekoru mokkanahkaa.
19.5.14
Metsän eläviä
Tunnisteet:
helmiä puusta,
ihana päivä,
kaulakorut,
kauppa,
löytöjä,
luu,
makeanvedenhelmi,
mixed media,
musta,
nahka,
rannekoru
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Voi että. Mä niin rakastan näitä tarinoita sun korujen takana. Melkein olin siun mukana siellä metsäaukean reunalla.
ReplyDeleteVau.... tää on jotenkin mykistävä :) ajatukset ajautui johonkin kauas kauas...
ReplyDeleteKiitos MiunMaun ja Tanja!
ReplyDeleteVoi, ihana luontokoru ja tarina, Mags :) Nyt kun olen taas täällä kaupungissa niin tää on hunajaa sielulle! <3
ReplyDeleteJa tuo rannekoru...Nam! :)
ReplyDeleteKivat!
ReplyDeleteKaisa Reetta, Othel, kiitos kommenteistanne :-)
ReplyDelete