19.5.14

Metsän eläviä

Metsäpolkuja kulkiessa, ylivuotisten kuivien heinien kahahdellessa, tuulen puuskan työntäessä kahta puunrunkoa vastakkain, auringon valon osuessa johonkin kimmeltävään... silloin voi kuvitella näkevänsä, kuulevansa metsän asukkaita, joita ei välttämättä muutoin huomaa. Vielä löytää jonkin ison linnun sulan tai mielenkiintoisen muotoisen puunpalan eikä millään malttaisi jättää niitä paikalleen. Kotona sitten helmipöydän ääressä etsii niitä samoja tuntemuksia ja muotoja.


"Woman in the Woods"; luuriipukset, luuhelmiä, puuhelmiä, makeanvedenhelmiä, hamppunaruun solmittuna kaulakoruksi, rannekoru mokkanahkaa.

7 comments:

  1. Voi että. Mä niin rakastan näitä tarinoita sun korujen takana. Melkein olin siun mukana siellä metsäaukean reunalla.

    ReplyDelete
  2. Vau.... tää on jotenkin mykistävä :) ajatukset ajautui johonkin kauas kauas...

    ReplyDelete
  3. Kiitos MiunMaun ja Tanja!

    ReplyDelete
  4. Voi, ihana luontokoru ja tarina, Mags :) Nyt kun olen taas täällä kaupungissa niin tää on hunajaa sielulle! <3

    ReplyDelete
  5. Ja tuo rannekoru...Nam! :)

    ReplyDelete
  6. Kaisa Reetta, Othel, kiitos kommenteistanne :-)

    ReplyDelete