Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit -kirjasta tutun Seth Grahame-Smithin uudempi teos kertoo Yhdysvaltain 16. presidentin Abraham Lincolnin hieman erilaisen elämänkerran. Tämä teos on sikälikin ajankohtainen, että kirjaan perustuva elokuva on tulossa teattereihin nyt kesällä.
Tarina alkaa nykyajasta, kun salaperäinen asiakas toimittaa sekatavarakaupanpitäjälle ja pöytälaatikkokirjailijalle Seth Grahame-Smithille Abraham Lincolnin kadonneet päiväkirjat ja kirjeitä. Tämä asiakas, Henry, pyytää Grahame-Smithiä kirjoittamaan materiaalin pohjalta käsikirjoituksen hänen hyväksyttäväkseen.
Abraham Lincolnin tarina alkaa 1800-luvun alun Kentuckystä, jossa hänen isänsä Thomas viljelee maata hengenpitimikseen. Maiden omistusoikeudet ovat hieman epäselviä ja Lincolnin perhe joutuu muuttamaan useampaan kertaan ja Aben ollessa 7 he päätyvät Indianan puolelle. Aluekiistoja on paljon intiaanien kanssa ja monista oudoista kuolemista syytetäänkin mielellään intiaaneja tai sitten tauteja. Abe ei saa minkäänlaista koulutusta, mutta oppii ulkotöissä vahvaksi ja hyväksi kirveen käyttäjäksi. Isältään Abe oppii teini-ikäisenä, että vampyyreitä on olemassa ja he ovat intiaanien ja tautien sijaan tappaneet useampia Lincolnin perheen jäseniä.
Abe vannoo tappavansa jokaisen vampyyrin Yhdysvalloissa. Apuja hän saa Henry Sturgesilta, joka on itsekin vampyyri, mutta silti samalla puolella Aben kanssa. Satunnaisten ja vaihtuvien töidensä ohessa Abesta tulee eräs mantereen parhaista vampyyrinmetsästäjistä, pääasiassa kirves aseenaan ja hän kiertelee jahtaamassa Henryn vinkkien mukaisia pahisvampyyreja. Ajan myötä Abe kiinnostuu myös politiikasta, varsinkin kun hän on nähnyt kuinka valkoiset vampyyrit kohtelevat mustia orjiaan etelässä. Myös sisällissota häämöttää, mutta siinäkin avainasemassa on taistelu vampyyreja vastaan.
Abraham Lincoln, Vampire Hunter on hyvin mielenkiintoinen, historiallinen elämänkerta, mutta myös raaka tarina vampyyrijahdista. Koska Abe tappaa vampyyrejä yleensä kirveellä, niin kuvauksia päiden irtihakkaamisesta ja muusta vastaavasta on runsaasti, puhumattakaan niistä julmuuksista mitä mustat orjat joutuvat kokemaan. Teksti ei kuitenkaan ole mitenkään ällöttävää, vaan pysyy luettavana. Grahame-Smith on ottanut kerrontaan mukaan useita pätkiä Lincolnin päiväkirjoista, joten kerronta vaihtelee kolmannen ja ensimmäisen persoonan välillä.
Historiallinen, pitkälti tosipohjainen tarina kun on kyseessä, niin tuttuja historian hahmoja ja tapahtumia vilahtelee tarinassa mukana. Abe tutustuu mm. Edgar Allan Poeen ja toisessa tarinassa Roanoken 1500-luvun lopun mystisesti kadonnut siirtokunta saa vihdoin selityksensä. Loppuun päästyäni jäin miettimään, että tunnenko nyt Aben, mutta vastaus taitaa olla, että en. Hahmot ovat ihan kiinnostavia, mutta heihin ei pääse kunnolla sisälle ja kun joidenkin kohtalot on jo tiedossa valmiiksi, niin jännitystäkään ei siltä osin ole mukana.
Juonen edetessä Grahame-Smith keskittyy enemmän orjuuteen, mutta siltä kannalta, että vampyyrit ovat ne pahikset, jotka orjia kiduttavat. Joten siis vampyyrit tuhoamalla ongelma poistuu pääasiassa. Tämä ajattelutapa ei sopinut minulle ollenkaan ja tältä osin kirja olikin pettymys. Alku oli hyvä ja kiinnostava, mutta sitten jo hieman ennen puoliväliä lukeminen muuttui hieman takkuisammaksi. Kirjan lopetus oli myös aikamoinen pettymys, en vaan päässyt siinä suhteessa mukaan kirjailijan ajatusmaailmaan. Ja nyt tekstiä pohtiessa en myöskään oikein keksi, että mitä uutta Grahame-Smith olisi tuonut vampyyrien tai orjuuden kuvauksiin.
Kuitenkin tämä oli ihan hyvä teos, alku lupaili enemmänkin, mutta kuitenkin kokonaisuutena jää vain tuolle ihan kivan tasolle. Suosittelen varsinkin Yhdysvaltain historiasta kiinnostuneille, kieli on mukavan vanhahtavaa (mutta kuitenkin helppolukuista) ja parhaat kohdat taisivat olla niitä 1800-luvun elämän kuvauksia. Lisäpiste tulisi (jos niitä nyt yleensäkin antaisin kirjoille) hienosta kansi-ideasta. Etu- ja taka-kansiyhdistelmä on niin hyvä :) Leffakannesta en niin välitä, mutta myynee hyvin nyt elokuvan vetämänä.
Varsinaista scifiä tämä ei ole, mutta osallistun silti scifi-haasteen katergoriaan vaihtoehtohistoria tällä teoksella.
