keskiviikko 6. joulukuuta 2017
tiistai 5. joulukuuta 2017
Tervehdyskäynti sotaveteraani-isiemme haudoilla
Tuulikin isän haudalla Valkeakosken hautausmaalla kävimme ensiksi.
Sitten ajoimme Sääksmäen hautausmaalle.
Illalla nostin lipun salkoon koko yöksi ja seuraavaksi päiväksi.
Löysin aitasta 100 watin kohdelampun valaisemaan lippua. Kun vielä jätämme pihavalot yöksi palamaan, niin eiköhän sinisen ja valkoisen erota toisistaan.
Huomenna Suomi 100 vuotta!
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoillemme!
Tuulikki ja Ahti
maanantai 4. joulukuuta 2017
Rauhalan koulun oppilaat laskivat havuseppeleet sankarihaudoille
Serkkuni Maire soitti minulle eräänä päivänä, että hän aikoo mennä Sääksmäen hautausmaalle katsomaan, kun Rauhalan koulun oppilaat laskevat havuseppeleet sankarihaudoille.
Maire asui lapsena lähinaapurissa ja asuu nyt Valkeakoskella.
Minä en ollut ilmoitusta huomannut, mutta innostuin itsekin lähtemään.
Maire, 80-vuotias, on aikoinaan käynyt myös Rauhalan kansakoulua. Opettajanaan hänellä oli Rafael Palomäki.
Itse aloitin myös koulunkäyntini Rauhalassa 50-luvulla. Opettajinani olivat Sylvi Pirilä, Ester Sohkanen ja Kimmo Palomäki.
Sikäli mielenkiintoinen tapaus on myös se, kun muutimme Taivalkoskelta 2005 Sääksmäelle, Kuusamossa asuva Jukan ja Virpin perhe muutti "hajun" perässä tänne myös.
Kaikki heidän lapsensa ovat siis myös käyneet Rauhalan koulua. Iida-nuorimmainen oli tänään seppeleenlaskijoiden joukossa.
Pappi piti lyhyen puheen.
Sikäli mielenkiintoinen tapaus on myös se, kun muutimme Taivalkoskelta 2005 Sääksmäelle, Kuusamossa asuva Jukan ja Virpin perhe muutti "hajun" perässä tänne myös.
Kaikki heidän lapsensa ovat siis myös käyneet Rauhalan koulua. Iida-nuorimmainen oli tänään seppeleenlaskijoiden joukossa.
Koulun oppilaat ovat juuri saapuneet paikalle Ossi Kolehmaisen ja Sari Veuron johdolla. Pappi oli myös vastaanottamassa. Havuseppeleet ovat valmiina odottamassa.
Seurakunnan edustaja antaa käytännön ohjeet ja piti myös pienen puheen lapsille.
Tässä jokainen oppilas ottaa seppeleen ja vie sen määrätylle paikalle.
Tässä ja seuraavissa kuvissa odotetaan, kunnes kaikki ovat paikoillaan ja odotetaan H-hetkeä, jolloin kaikki yht'aikaa laskevat seppeleensä.
Pappi piti lyhyen puheen.
Tässä se H-hetki. Tilaisuus onnistui hyvin!
Tässä Maire sytyttää kynttilän oman isänsä hautapaikalle.
Ennen oppilaiden lähtöä he lauloivat vielä Maamme-laulun.
Iidakin oli mukana laulamassa.
Tilaisuuden jälkeen toin Mairen vielä kotiini kahville. Tässä huoneessa Maire on muuten asunutkin sota-aikana. Hän muistaa, että hänen sänkynsä oli siinä, missä meillä on nykyään tiskipöytä. Äidilläni oli sisaruksia seitsemän kappaletta. On talossa ollut kuhinaa joinain aikoina!
Äitini vanhemmat ostivat talon vuonna 1913 ja äitinikin on syntynyt tässä Lukkalan talossa kuten minäkin.
Tulipas tästä historiallinen juttu!
Hyvää itsenäisyyspäivää toivottavat Wanhan Mummulan (entisen Lukkalan) uusi isäntä ja uusi emäntä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)