Jatkoa eiliseen kristallilamppujuttuun

Eilen illalla Samu sai sähköt toimimaan "Lyydian nurkan" kristallilamppuun. Sitten hän vielä purki makuuhuoneen jakorasiasta lähes kaikki johdot irti ja asensi uudestaan. Kyllä minulla nousi kunnioitus sähkömiehiä kohtaan! Kiitos, Samu!

Aamusella Mummi rupesi putsaamaan pölyistä makkarin kristallikruunua.

Vanha hammasharja oli oiva apuväline pienten rakojen putsaamisessa.

Vielä pientä viimeistelyä.

Ja valkeus tuli.

Tähän kohtaa ei muuten tullut eilen virtaa ollenkaan!

Mutta Samu taikoi!

Eilisiltaiseen "rankaan" Mummi rupesi laittamaan kristallipalat (olivat kahden ryhmissä) paikoilleen.

Tätä nurkkausta kutsutaan Lyydian nurkaksi. Lyydia oli Suoma-äitini äiti. Hänen ja miehensä Severin taulu on tuolla taustalla keskellä ylhäällä. Heidän aikanaan on tässä huoneessa ollut kristallilamppu. Sen jäänteet löysin vuosia sitten vanhasta saunasta, joka oli tuolla pihalla liiterirakennuksen jatkeena. Siihen samaiseen kristallilamppuun kuuluvia kristalleja löysin vuosia sitten ns. pikkuaitasta, jossa isäni aikanaan säilytti maalaustarvikkeita. Pienviljelijän lisäksi hän oli myös maalari. Vanhasta matkalaukusta löysin kerran ruskeaan käärepaperiin käärityn vanhan Sirkku-sokerilaatikon, jossa oli tallella noita kristalleja.

Nämä roikkuvat kristallit ovat juuri niitä tämän talon alkuperäisiä kristalleja,

On mielenkiintoista asua tällaisessa 1800-luvun vanhassa talossa.

Sitten odottelemaan seuraavaa päivitystä, mistä ei vielä ole hajuakaan.

Wanhan Mummulan terveiset kaikille lukijoille ja katsojille!

Ahti-Vaari ja tuksu-Mummi

Kolmas kerta se toden sanoo - Wanhan Mummulan kuulumisia

Aiemmin syksyllä kutsuimme serkkuni Mairen, Kalevin ja puolisonsa Lainan meille kaalikäärylekutsuille. Mutta väliin sattui pari estettä. Mutta tänään se tapahtui.

Tänään saimme kaiken kukkuraksi lapsenlapsemme Samun ja tyttöystävänsä Siirin meille yökylään.

Mutta tässä tapahtumaa päivää aikaisemmin. Olimme ostaneet Valkeakosken Valkkistorilta kristallilampun. Se oli melko likainen. Mummi irrotteli kristallit ja pesi ne kuudessa pesuliuoksessa, ennenkuin ne tulivat puhtaiksi.

Tässä vaiheessa laitoin lamput paikoilleen ja yritin kytkeä johdot sokeripalaan. Ainakin kaksi tuntia tein töitä, enkä onnistunut. Mutta lopussa kiitos seisoo. Se selviää seuraavan päivän kuvista.

Tänään sitten kaalikärylelounastajat saapuivat paikalle. Hyvin tuntui kääryleet maistuneen.

Käpykakkua ja suklaakonvehteja oli jälkiruokana. Kalevikin tykkäsi konvehdeista.

Mairekin näytti ihan tyytyväiseltä.

Hetken aikaa vieraitten lähdettyä Samu-sähkömies ja Siiri, sähkömiehen "virallinen" apulainen tulivat meille yökylään. Kauaa ei nokka tuhissut, kun Samu löysi oikeat kytkentäpaikat.

Tässä testauskuva. Siitä on Mummin huomenna hyvä jatkaa kristallien kiinnittelyä.

Kaiken kukkuraksi Samu korjasi meidän makkarin ongelmat. Siellä on vuosikaudet palanut lamppuja ja jopa polttaneet sulakkeita.

Tässä syödään käpykakun rippeitä ja juodaan kahveeta.

Saunassakin on käyty ja vietetään rauhan ja rakkauden iltaa.

Hyvää marraskuun toiseksi viimeistä iltaa. Huomenna kukaties on kristallilamppupäivitystä tulossa.

Terveisin Wanhan Mummulan tuksu-Mummi ja Ahti-Vaari