Nyt Ne Kukkii täälläkin...

...leskenlehdet :)

Nyt tiedän, että

Kevät tulee!

Että talven valta on murrettu!

Ihana tunne:)

Tänään muutamilla oli Mummilapäivä.

Vilppu ihan muuten vaan,

Juho ja Iida toipilaina...

++++

Tässä jälkkäriherkuilla :)

sekä mummi, että lapset...

...ja sitten legojen kimpussa,

koko sakki :)

Juholla oli oma kone mukana,

pienemmät välipalalla...

yhtenä päivänä täällä pistäytyi

tuo ihana nuoripari.

Tulivat leipomansa piirakan kanssa :)

Kiitos vielä käynnistä!

Meidän pikku-Samusta on kasvanut upea nuorimies!

Stten vielä tarina siitä, kuinka pieleen mennyt

asia voikaan saada

hyvän lopun :)

++++

Olen käyttänyt diabetekseeni

jo jonkin aikaa pistettävää lääkettä.

Se on hyväksi todettu ja

sain jopa "minulle kuuluvan" Kelakorvauksen

ripeästi, kiitos ihanan omalääkärini.

+++

No, tänään laitoin Vaarin asialle hakemaan

uutta kynää, kun entinen vetelee viimeisiään.

Vaari rukka, ensin hän kadotti Kelakorttini...

ja sitten Valkeakosken Apteekista oli kyseinen lääke loppunut,

eikä uutta tule kuukauteen!

++++

Meinasin hermostua..

Vaari sanoi, että jospa sitä saisi jostain lähiapteekista...

++++

Aloin soitella, yhdestä apteekista sitten lopulta

ystävällinen farmaseutti neuvoi soittamaan

Yliopiston Apteekkiin, Tampereelle...

Tein työtä käskettyä ja sieltä luvattiinkin laittaa

minulle lääke varaukseen...

Nyt seuraa loppuhuipennus:

Se tärkeä Kelakortti ole edelleen kateissa,

mutta lompuukistani löytyi ikiwanha kelakortti,

Annoin sen Vaarille ja tulosteen Kelan sivulta, josta kävi ilmi

korvausnumero, Kirje Kelasta, tuoreesta numerosarjasta

meni mukaan myös..

Ja HEPS!

Kohta kuulin, että Vaari oli saanut lääkettä

Ja vieläpä kolmeksi kuukaudeksi :)

HUHHUH! "Melkein" siis hermostuin,

uhkasin mennä peiton mutkaan odottamaan kuolemaa :)

++++

Asioilla on tapana järjestyä :)

Ja Juho vielä muistutti, että

"Me Oksat, me olemme aina niin positiivisia"

Niinpä :)

++++

Kiitos teille ihanista viesteistänne!

Kommenttiloota on ollut iloisesti pullollaan

teidän kannustavia viestejänne!

++++

Asiat kasaantuvat usein, vastoinkäymisetkin..

Mutta Asioilla on tapana järjestyä!

++++

Nähdään taas Wanhan Mummulan tutkalla :)

tuksu

Pienempiä ja vähän isompiakin potilaita

Täällä on liikkeellä kurjaa

maha-, ja kuumetautia..

siitä ollaan mekin vaarin kanssa osamme saaneet.

Nyt se on sitten laskeutunut

tuonne Pojanperheen kotiin

Käytiin Vaarin kanssa asioilla ja

ostin potilaille lohduksi...

uudet Niiskuneiti...

...ja MuumiPeikko-mukit

Erityisesti ihastuin tähän,

NiiskuNeiti on niin

Prinsessa :)

++++

Kävin itsekin lääkärissä.

Piti olla ihan vaan diabeteskontrolli,

vaan se hiukan kasvoikin pidemmäksi käynniksi.

++++

Kerrankin olen saanut aivan ihanan omalääkärin.

Viisaan miehen, joka kuuntelee myöskin "rivinvälejä"

++++

Minusta oli otettu litania verikokeita ennen

lääkäriin menoa valmiiksi.

Lääkäri kysyi, että miten voin..

Vastasin tietty niinkuin kohteliasta on, että

"hyvää kuuluu"

Lääkäri tarkensi: "Että mitä ihan oikeasti kuuluu"?

++++

Kerroin, että välillä en jaksakkaan.

Etten ole vieläkään toipunut talvisesta vyöruususta,

olen väsynyt, ja vetämätön,

aikaansaamatonkin,

alakuloinen...

++++

Lääkäri sitten sanoi, että kilpirauhas-arvot ovat

ihan päin seiniä, että sieltä taisi löytyä syy..

++++

Ja minä kun laiskaksi itseäni arvelin.

++++

Nyt aloitettiin lääke, jospa se auttaa eteenpäin.

++++

Paljon olen moittinut TK:n toimintaa,

nyt en moiti vaan kiitän ja paljon!

++++

Ruusupuskan ojennan!

++++

Tämmösiä ajatuksia täältä tänään...

Tavataan taas Wanhan Mummulan tutkalla :)

tuksu

Hymyilevät kädet...

...sitkeän taudin ei "hymyilevissä käsissä"

täällä yritän parhaani mukaan toipua...
tosin Hämäläisen hitaasti :)

Kun en oikein touhuta jaksa,
selailin wanhoja kuva-arkistojani...

Löysin kuvan, jonka olin nimennyt

"hymyilevät kädet"
muistinkin, että tuon kuvan otti piskuinen Vilppu-lapsenlapsi...
Hän komensi topakasti minut istumaan ja
käski hymyillä...
Kuvasta tuli hieno!
ottaen huomioon, että kuvaaja oli tuolloin 3v :)

Samoihin aikoihin otin minä kuvan Vilpun
touhukkaista käsistä :)
pihalla oli mielenkiintoinen multakuorma :)
+++++
Hassua, muttei tämä kone ymmärtänyt
wanhan koneeni arkistokuvia,
siksi otin kuvan "uudestaan"
Kuvien laatu ei siksi ole kummoinen, mutta
yhä niistä kyllä asian näkee :)
+++++
Samaisesta arkistosta
kesän haaveilukuva :)

Aurinko on näkynyt joten kyllä se sieltä tulee...kesä :)

++++

Täällä siis vietän hiljaiseloa,

Kiitän teitä kaikkia, jotka olette kannustusviestejä lähettäneet!

Jopa postipoika on tuonut upeaa postia :)

KIITOS!

+++++

Nähdään taas Wanhan Mummulan Tutkalla!

tuksu

iski "Romuska"...

...kuten Rakkaalla Koillismaalla sanottiin...

+++

SItähän on täällä ollut liikkeellä, joten tietysti se meillekin sitten tiensä löysi.

Nestuukeilla on käyttöä..

Ääni on painuksissa,

yskittää ja keuhkot, ne mun heikkopaikka, rohisee...

+++

Pitänee mennä tohtuuriin, jos ei tästä koppeennu.

+++

Virkkuutkaan...

...ei nyt etene.

Meillä on meneillään Tyttäreni kanssa 

projekti, tarkoitus on tehdä

yhdessä,

eräälle Rakkaalle peitto..

vaan se joutuu nyt odottamaan...

++++

Villapöly kun ei oikein ainakaan

kipeisiin keuhkoihin ole hyväksi,

allergia sille kun on olemassa...

++++

Nyt pitää ottaa vaan leppoisasti

hissutella Ainoilla pakolliset,

ja jättää kaikki muu pois :)

++++

Mukavaa viikonlopun jatkoa teille kaikille!

Koillismaalle erikoisterveiset!

Tässä joutessaan,

huomaa, kuinka teitä siellä olevia onkin iso ikävä!

++++

Nähdään taas Wanhan Mummulan Tutkalla :)

tuksu

Pyrypäivänä...

..ilahdutti meitä Iida :)

...jolta tänään tipahti hammas :)

Hyvä, että oli mummin käsi alla...

ois pian menny muuten hukkaan ja siitähän

hammaskeiju ei olisi tykänny, luulen...

Oltiin juuri menossa ihka uuteen City-markettiin, kun se tapahtui :)

No, hammaskeiju sitten palkitsi homman samoin tein :)

++++

Iloa on tänään tuonut myös ekan kukkansa saanut,

vaaleanpunainen Amaryllis.

Mun ehdoton joulukukka-suosikki :)

Vaari toi yhtenä päivänä tuollaisen 

pienen "joulupuun"

laitoin siihen muutaman piskuisen kristallihelmen tänään...

jos tarkkaan katsot, huomaatkin.

Takana hymyilee ihana, pieni, neiti hampaaton :)

lähikuvaa, joka kuva tosin on hieman,

 sanoisinko epätarkka...

ja jottei "totuus unohtuisi"

Rouva Ruususen

vyö

näyttää tälläiselta:

kipeä on kuin pirulainen!

Mutta eiköhän tuosta potemalla päästä:)

Kiitos kaikille ihanista kannustusviesteistänne:)

Kyllä tämä tästä!

+++++

Tietoisesti olen nyt karkoittanut

mielestäni stressin!

HUIS!

Nyt nautin ihanista asioista,

joita ympärilläni on paljon :)

++++++

P.S

Koillismaalle tiedoksi, että nyt täälläkin sataa lunta :)

+++

Nähdään taas Wanhan Mummulan tutkalla :)

tuksu

Ruusuinen juttu ....

...on tää hassua...

täällä ruusuisessa kodissani sain

"ammattitaudin"

vyöruusun :(

eikä naurata yhtään.

Miksiköhän näin kurjalla taudilla on niin ihana nimi?

++++

vyöruusu alkoi kummallisella kivulla rinnassa/kyljessä..

Arvioin jopa, josko ihan sydäntauti iski...

(muka paraskin arvioija, wanha hoituri)

Torstai-iltana sitten nousi ihottuma, joka selitti koko jutun.

+++++

Perjantaiaamuna olin jo tosi kipee,

lääkäri lohdutti, että

"onpas oppikirjatapaus"!

+++

onneksi sain heti asianmukaiset lääkeet,

nyt olo on jo piirun verran parempi,

mutta sairas olen :(

että tuli jouluhommiin pieni tauko :(

++++++

Enemmän tykkään näistä ruusuista :)

ihan pihalla, tai maljakossa...

vyötäisillä en piittaa...

Mukavaa uutta viikkoa teille kaikille!

Tavataan taas Wanhan mummulan tutkalla :)

tuksu

Kaikki ei aina ole "vaan"....

...KORVIEN VÄLISSÄ...

Sen totesimme tyttäreni kanssa,

harmillisesti, kun....

+++

SE on pitkä juttu,

 mutta tärkeä, siksi kerron sen,

toivon,

 että jotkut voivat "siirtää" kokemuksemme omaan elämäänsä...

saada ehkä apuakin...

Tulin kotiin siis eilen, myöhään iltamassa,

kun IterCity-juna toppasi Toijalan asemalle...

Kiva, joskin surullisen lopun saanut Ihana Loma

oli ohi....

Ja sitten se kertomus:

Tyttäreni on perinyt minulta, (paitsi ison äänensä),

valitettavasti myös astmansa...

ja sen mukana erityisen ärhäkän/vaikean

 eläinallergian.

Siitä syystä hänen elämänsä on "omanlaistaan"

Eläinallergeeneja yrittää välttää,

sen minkä suinkin voi....

no:

Meillä käy paljon väkeä,

heillä, joillakin, on kodeissaan kissoja ja koiria...

Itsekin olen allerginen, mutten niin vakavasti, että olen pärjäillyt,

joskaan en kykene "eläinihmisten" vaatteita/petisellaisia,

enkä muutakaan tavaraa koskemaan,

kun silmät alkaa punottaa ja yskittää...

Kerran sain "Hevos-lapsenlapsen"

 vaatteita etsiessäni vakavan astmakohtauksenkin..

+++

Valmistellessani matkaa Tyttären Perheeseen,

pesin kaikki mukaani otettavat vaatteet, silitin huolella...

Matkalaukun, yms mukaan otettavat yritin pyyhkiä...

(käsidesillä mm.)

Kuvittelin olevani tarpeeksi "puhdas" mummeli vieraisille...

+++++++

Muutama päivä meni,

 sitten Tytär alkoi oireilla,

Yskiä ISOSTI...

arvelin...ja pelkäsin...ja

se oli totta, Tytär sanoi, että "Kissa maistuu suussa"

Niinpä tilasimme paluulipun ernsimmäiseen mahdolliseen junaan...

ja palasin aiemmin kotiin, kun oli ensin tarkoitus.

++++++

Vakava asia pohdittavaksi.

Taivaan Isälle lähetän rukouksen, että pikkuhiljaa, kun läheisten EläinYstävät

lähtevät, tilanne paranee ja pikkuhiljaa helpottaa.

Nyt en voi mennä tapaamaan Tyttären Perhettä heidän kotiinsa...

eikä voi Vaarikaan...

Olen hyvin surullinen....

+++++++

Tyttären perhe asuu kauimpana ja nyt

tapaaminen on entissestäänkin vaikeampaa...

Mutta UUSI vuosi VOI tuoda

Helpotusta, niin Toivon

Mun JouluAmaryllis on UPEA!

Vaari on osannut hoitaa sitä hyvin :)

KIITOS KEMPELE!!!

Uskotaan parempaan huomiseen :)

+++++

Ja te KAIKKI lukijani

Arkeen siis palattu hemmottelulomasen jälkeen...

KIITOS siitä tuesta, jota Vaari sai täällä yksin puuhatessaan...

++++++

Nyt puuhataan kahdestaan :)

Juttu jatkuu

tuksu

Vastoinkäymisiä...

Siksi juttu ilman kuvia.

Vastoinkäymisillä on näköjään tapa kasaantua.

++++++

1. Mun aika iäkäs läppäri alkaa väsyä ja teki tenän jopa...

Sitä tässä nyt on yritetty viritellä,

mutta esim. kuvia en saa purettua kamerasta ulos.

2. Iski vuosisadan kauhein mahatauti.

Muistan yhden mahataudin lapsena.

Silloin vanhempani ensin luulivat, että syynä olivat omenat,

joita olin syönyt.

Kaupunkilaislapsena, meillä ei omia omppopuita ollut,

vaan meillä oli ystäväperhe, joiden puista syksyin satoa saimme.

+++

Olimme sitten taas kerran olleet niitä omenoita sieltä Saimi-tädin puista hakeneet

ja mä persona tietty, olin syönytkin niitä aimokorillisen.

Yöllä se iski, tauti, armoton.

+++++

oksensin, oksensin, oksensin...

ja kohta alkoivat oksentaa nekin lapset, jotka eivät puissa käyneet...

Kohta oksensi koko perhe...

+++++

Tätä muistelin kun pää ämpärissä vietin kokonaisen vuorokauden.

Kuumehoureissani ajattelin, että en varmaan edes selviä tästä.

Vaan niin tuli lopulta vuorokauden viimeiset tunnit, ja oksentaminen hellitti.

+++++

Olo on vieläkin kyllä, kuin Osuuskaupan hoitajalla alennusmyyntien jälkeen...

++++++

Ja mikä kauheinta, vaari on vieraillut tänä yönä wessan puolella usein...

YÖK!

+++++++

Olisi ollut kamerassa muutama iloakin tuova kuva...

vaan ne jäävät seuraavaan kertaan.

JOS tämä läppäriwanhus suostuu yhteistyöhän kanssani.

Muussa tapauksessa pitää etsiä euroja, jotta saan uuden...

ILMAN en pärjää...

++++++

Tässä teille selitystä te, jotka olette bloginpäivitystä odottaneet...

ja teille, joille ei s-postiakaan ole tipahtanut.

+++++

Elämä johtaa kuitenkin jo 1 - 0!

Joten eiköhän tämä tästä...

+++++

kurki