Niin, ja KUKISTA ei saa kiittää! sanotaan...

...mutta kerron kuitenkin,

kuinka iloinen saamistani kukan aluista olen taaskin...

Ensin kuitenkin:

JUSSIN kuulumisia:

Eilen illalla oli oli elämä taas todella hankalaa...

Yön Jussi sitten vietti tehotarkkailussa.

Puhelimessa ystävällinen hoitaja mulle,

huolestuneelle äidille

vakuutteli kuitenkin:

"mitään välitöntä hengenvaaraa ei ole"!

+++++++

En ymmärrä kuitenkaan,

että se vaara katsotaan monitoreista ja kaikenmaailman vempeleistä.

Jussin ihonväriin tai mittaamattomaan tuskaan, ei kauheasti ajatusta ole uhrattu.

SIIS KATSOTTUNA äidin silmälasien takaa.

+++++++++

Aamulla menimme,

Marju-vaimonsa ja minä sinne osastolle.

Jussi jaksoikin kohtuullisen hyvin.

Mutta hän totesi,

ettei toivo eilisen illan kaltaista tuskaa enää kokea.

++++++++++

wessareissut yms. toiminta

on liian raskasta hänen voimilleen.

Toivon totisesti, että kun arki koittaa,

alkaa Jussi saada tarvitsemaansa hoitoa.

Sen uskon sanomattakin!

Jussille voimaksi tämä ruusu:

Sitten asiasta viidenteen.

Rakas ystäväni Laina, tuolta naapurista,

toi kottikärryllisen

KULTAPALLON juurakoita.

Suupielestä meinasi väkisin tulla sana:

KIITOS

vaan kun saaduista kukista ei perimätiedon mukaan saa kiittää,

sanon, että olen NIIN ILOINEN noista!

IHANAA

Kultapallojen keltaiset, korkealle kohoavat kukat,

ne ovat kauniita!

Kun itse olin Jussin luona Hämeenlinnassa,

Vaari teki kultapalloille penkin,

tuonne pellon reunaan,

takapihalle,

istutteli ne sinne,

odottamaan ensi kevättä.

Silloin teemme niille asialliset tuet...

Tässä lähtötilanne:

Kuopanpohjalle hiukan kompostoitunutta ruohonsilppua ja tuhkaa,

sekä hyvää peltomultaa.


Tässä juurakot odottelevat vielä...

sitten ne ovat mullassa...

päälle vielä hyvää multaa....

...ja vettä.

ja sitten odottamaan ensikevättä.

TOIVOTAAN,

ettei myyräperhe osu apajille...

Ihanaa,

Lainalle kyllä sanon KIITOS!

en kukista,

vaan ISOSTA ilosta,

jonka nuo kukan alut tähän

arkipäivän murheiseen eloon toi!

Huomenna päivä uus...

Saammekin huomenna tänne pikku-Vilpun...

Heidän kodissaan on muutto ja

Vilpulle ei kait oikein tekemistä

siinä puuhassa ole....

Vaarin kanssa he täällä parantavat vaarin flunssaa..

kun mä meen Hämeenlinnaan Jussin tueksi.

Tosin ilm. vasta maanantaina...

mutta katsotaan...

+++++++++

kurki tutkalle taas!

Että näin toimii sairaanhoito Suomessa:

Että mää oon HIUKAN kiukkunen!

Tulin juuri Hämeenlinnasta.

Siellä Jussi ravinnotta odotteli varjoainekuvausta/piuhan vaihtoa...

Ensin tuli viesti, ettei piuhaa tänään vaihdeta...

++++++

ja sitten, ettei röntgeniinkään tänään pääse.

VOI PASKAT!

Ihminen on huonossa kunnossa,

mutta "ei VÄLITTÖMÄSSÄ" hengenvaarassa,

niinpä hänet kylmästi pannaan jonon viimeiseksi...

+++++++++

Hämeenlinnassa on todella hyvä kardiologi,

osastolla mukava henkilökunta,

MUTTA

HOITOA näköjään on liikaa toivoa!

Selän kanssa aikoinaan oli ihan sama ongelma...

ja joulun alla umpparin kanssa...

Että kokemusta on kertynyt

HUONOSTA palvelusta

kyllä aika paljon.

++++++++

NOH!

Jussi ON sitkeä sissi

ja ODOTTAA

kun muuta ei voi!

++++++++

että jatketaan

jahkas täällä hämeessä johki ryhrytään... sano!

+++++++++

kurki

Hämeenlinnan terveisiä

Tuksum'miäs tässä kirjoittelee:

Tuksu soitteli Hämeenlinnasta, että Jussin leikkaus siirtyy ensi viikolle. Röntgenlääkäri on senverran kiireinen, että tälle päivälle voisi vetää aikataulun turhan tarkalle. Jussin lääkäri tuumi, ettei pilata asiaa kiireellä. Varjoaineröntgenkuvaus kyllä tehdään tänään.

Terveisin flunssaa poteva Ahti

ONNEA, JAANA!!!

Saimme pienen tyttären 30 vuotta sitten.

Oli sateinen ja tuulinen syyspäivä.

Jaana tulit luoksemme.

Ja me olimme niin onnellisia siitä.

Muistan ikuisesti,

kun isäsi käveli ympyrää synnytyshuoneessa ja hoki:

"Tyttö, tyttö, tyttö!"

Onnen tunne oli valtava!

Ja minusta tuntuu, että se oli eilen.

Kuinka aika laukkaakaan näin nopeasti!

Oman kotipihan vaaleanpunaisella ruusulla

toivotan sinulle ONNEA tänään!

++++++++++++

Jussin leikkaus on tänään...

siitä uutisia,

kunhan kotiinnun Hämeenlinnasta,

jonne olenkin nyt juuri lähdössä.
+++++++++

kurki

Toiveikkaan torstain uutisia:

Kuten eilen kerroinkin,

on

Jussin huonovointisuuden syy saatu selville.

Piuhassa on vikaa

ja

niinpä meidän urhoollinen robottimme

on nyt menossa sitten piuhan vaihtoon...

+++++++++

Kävimme Marjun kanssa tervehtimässä Jussia,

kuvankin nappasin:

..ihan vaan "todisteeksi"

että elämä johtaa

ainakin 1 - 0!

Tämänpäivän kuluessa saadaan selvitettyä leikkausajankohta.

Siihen asti Jussi on "piuhoissa" tarkkailtavana.

+++++++++

Välitän teille, ystävät

Jussin kiitokset ja terveiset.

+++++++

uutiskanava aukeaa heti kun lisää tietoa on!

kurki siis tutkalle

Keskiviikkokin illassa jo.

Voi te rakkaat ystävämme!

Kiitos kun olette!

+++++++

Kahden viimepäivän aikana olen käynyt mielessäni elämäämme läpi.

ja huomannut isoksi ilokseni sen,

että aina kun meillä on vaikeaa ollut,

ei ole tarvinnut olla yksin.

++++++

Erityisesti,

laittamatta ketään minkäänlaiseen järjestykseen.

mieltä lämmitti tänään saatu puhelinsoitto,

Koillismaalta.

Siellä ystävä, joka oli Jussista huolissaan muisteli aikoja entisiä...

ja huomasimme,

että silloinkin selvittiin.

Yhdessä.

Ihanaa kun olette.....

++++++++

Jussi on nyt siirretty ns.tavalliselle osastolle.

Rytmihäiriön syykin on saatu selville:

Viallinen piuha tahdistimessa.

+++++++

Se vaan harmi,

kun Jussi on riippuvainen tuosta kyseisestä piuhasta...

Onneksi Jussia hoitaa taitava kardiologi.

ja mitään "hätää ei ole"

tälläerää....

++++++++++

Kuviksi tähän juttuun valitsin

kuvia luumupuista.

Sato alkaa kypsyä...

Takapihan puu on niin kaunis:

Kävin jo hiukan maistelemassa...
Nam!
KIITOS te kaikki ystävät!
Välitän terveisenne Jussille ja Marjulle
++++++++
Olen niin kiitollinen siitä, että Jussilla on Marju.
Tuo ihana nainen, joka rakastaa väsymättä ja vilpittömästi!
+++++++++
Huomenna uudet haasteet!
kurki

Voimaksi ja iloksi

...hain pihalta tämän ruusun.

+++++++++

On tämä ollutkin melkoista

"jaksamista"

nämä viimeviikot.

Isäni sairastuminen ja siitä seuranneet tapahtumat

ovat olleet hyvin raskaita.

Tänä aamuna sitten alkoi uusi tapahtumasarja.

Jussi on Hämeenlinnan keskussairaalassa.

Syynä sydänvaiva...

tai ehkäpä vika tahdistimen johdossa...

Vakava asia, jokatapauksessa.

Jussihan on täysin riippuvainen tuosta mekaanisesta vempeleestä...

ja jos se ei pelitä, ei elämäkään hymyile.

Toivonkin, että te kaikki ystävämme ristitte iltarukoukseen kätenne

ja muistatte myös JUSSIA!

Hän tarvitsee nyt enkelit vuoteensa viereen!

++++++++

Huomenna päivä uus

ja uskotaan

että suunta on

parempaa kohti.

++++

kurki

Maanantai, taas on aika kiitosten!

Postipoika kilautti laatikkoon ilmoituksen paketista,

joka oli noudettavissa..

+++++++

KIITOKSET JANNE JA PIA!

Taulu on kaunis.

" Urakka",

jos tuota miksikään urakaksi voi kutsua,

on valmis.

Aivan pientä viilausta asettelussa enää...

Keinussa on ensin pehmuste,

3cm superlon,

joka on laitettu punaisesta kankaasta tehtyihin suojapusseihin.

Sen päällä on fleesipeitto,

taiteltuna,

se onkin osottautunut hyväksi

"liukuesteeksi" virkatulle matolle.

Tässä yhteydessä on pakko kertoa muistelus.

++++++

Eleltiin jotakin aivan 70-luvun alkuvuosia, ehkäpä -74.

Asuimme Koillismaalla, Taivalkosken Virkkusessa.

Mummolat olivat kaukana,

mutta silti mummit/vaarit/varamummi vierailivat silloin tällöin.

Varamummina meillä oli

Ahdin ALMA-TÄTI
hän oli kova virkkaamaan ja todella taitava.

Häneltä sain tämän mallin.

Ja olen kyllä tällä mallilla yhden jos toisenkin torkkupeiton virkannut.

Kiitollisena ajattelen Alma-tätiä edelleenkin.

Hänen käsityönsä elävät meillä edelleen...

Ja lämpöiset muistot hänestä elävät yhä.

Kiitos Alma-täti!

Tässä yhtenä päivänä

(taas kerran)

tuli hiukan turhaan marmatettua Vaarille.

Anteeksi pyysin ja sen kunniaksi toin hänelle yöpöydälle ruusun..

tietysti Vaarilta myös anteeksiannon sain...

Nyt on viikon eka päivä.

Uudet haasteet odottavat.

Jutut jatkuvat

kurki tutkalle

17 vuotta on kulunut...

...puhelinsoitosta joka kertoi,

että olemme saaneet ensimmäisen lapsenlapsemme.

+++++++

17 vuotta!

+++++++

Nyt tuo pieni poika,

ottaa haparoivia ensiaskeleitaan itsenäisessä elämässään!

+++++++

ONNEA JONAS!

ja kaikkea hyvää!

En tähän hätään onnistunut koneeltani

löytämään kuvaa tuosta pikkuisesta Jonaksesta.

Jospa Jannelta löytyisi...

Onnittelukukat ojennan siis JONAS, sinulle!

Tänään on myös erään toisen syntymäpäivä.

Ystäväni IIDA

viettää synttäriään Taivalkoskella.

ONNITTELUT sinnekin!

++++++++

Päivän puuhat jatkivat

kurki siis tutkalle