Maanantaina 20.12. aamusella Mummi soitti, että hän saattaa päästä tänään kotiin. Ja toden totta, lääkäri oli sanonut, että nenänpäästä näkee, että olet "kotikuntoinen".
Yksi verikoe häneltä piti vielä ottaa varmistukseksi. Mutta se näytti niin hyvältä, että kotiinlähtö onnistui.
"Ihmeparantuminen" oli tapahtunut.
Kun kävin kauppa-asioilla, Maire-serkkuni lähetti Tuulikille valkoisia ruusuja.
Keskiviikkona Mummin olo meni huonommaksi, ruoka ei tahtonut maistua ja oksentaa tarvi moneen kertaan. Illalla päätimme, että Taysin osastolle täytyy aamulla soittaa ja kysyä neuvoja. Sieltä neuvottiin menemään ensiapuun Valkeakoskelle. Aamusella hänet sinne vein ja iltasella hän hain pois. Oli otettu kokeita ja tiputettu nesteitä. Ilmeisesti huono olo johtui ummetuksesta. Ummetusvaiva helpottikin sitten jo iltasella, ennenkuin edes olimme saaneet lääkkeitä.
Keskiviikkoaamuna meidät pyydettiin päivystykseen tarkistuttamaan veriarvot.
Ne olivat ok, ja parantuneetkin eilisestä.
Parisen tuntia jouduttiin tuloksia odottamaan. Huomatkaa kauniit kohokuviot odotusaulan seinissä!
Aatonaattona sairaanhoitajalapsenlapsemme Samu kävi tervehtimässsä ja tuomassa Mummille joululahjaksi sänkyynnousuapujakkaran, jonka hän itse oli valmistanut. Liitoksissa hän oli käyttänyt mm. 3D-tulostinta!
Aatonaattona myös Jukka-poikamme vaimonsa Virpin ja lapsiensa Juhon ja Iidan kanssa kävivät tuomassa joulutervehdyksen.
Jouluaattona poikamme Jussi ja vaimonsa Marju kävivät tervehdyskäynnillä.
Sitten kävin Tuulikin vanhempien haudalle viemässä kynttilän Valkeakosken hautausmaalle ja omien vanhempieni, siskoni, enoni, tätini ja setäni haudoille Sääksmäen hautausmaalle.
Kuten kuvasta näkee, Mummin vointi näyttää jo ihan siedettävältä. (Kuva on joulurauhan katsomisesta). Ja nyt joulupäivän iltana ruoka ja uni on maittanut oikein hyvin.
Ja koska kaiken tämän "hässäkän" johdosta nämä tietokonehommat ovat olleet toissijaisia, pistän tähän vielä jouluntoivotus- ja uudenvuodentoivotuskuvat näkyviin.
Tästä on hyvä jatkaa, mutta hyvää tapaninpäivää kuitenkin seuraavaksi!
Terveisin Tuulikki ja Ahti
