Rakkaat Ystäväni....

...lähellä ja kaukana.
Olen ollut monta päivää aivan hiljaa. Syynä se, että minun Rakas Isäni on hyvin sairas ja olen ollut äidin kanssa hänen luonaan sairaalassa.
Maallinen apu ei enää Isääni tavoita ja rukoilen Taivaan Isältä vain sitä, että Isäni tuskat helpottaisivat ja hän pääsisi toivomaansa lepoon.
Nyt elän aikaa, jolloin voimat eivät tähän blogin päivittämiseen riitä.
Kiitän teitä jokaista! Olette ihania tukikeppejä raskaalla tielläni, juuri nyt!
Lupaan teille, että kun tilanne rauhoittuu,
palaan takaisin.
tuksu

Oi mikä päivä....

Aamulla jo hiukan väläytin, että meillä on tulossa jännä päivä.

Näin kävi.

Oli oikein kiva asia,

mutta myös yksi murheellinen...

Ensin iloiset:

Nonni...kahveella ollaan....vaarin...

wolkkarilippis pöydällä...

...ja hyvin palvellut Wolkkari parkkipaikalla...

Vaari ei mennyt vaihdossa :)

Uusi kulkupelimme odotteli meitä jo malttamattomana...

...mutta ensin oli hoidettava nuo kas niin tarpeelliset

paperijutut!

Vihdoin ystävällinen myyjä-setä

ajoi auton ulos hallista...

ja Herra Harmaan ja toisen Herra Harmaan

kera Rouva Harmaan

yhteinen taival saattoi alkaa :)

Päivä oli jo pitkällä,

joten ajoimme Lahdesjärven ABC-huoltarille

ensin Tankattiin uusi Herra Harmaa

ja sitten meidät :)

Kotikaljalla kippisteltiin..

Pidin oikein puheenkin..

Kiittelin Wanhaa Rouva Punaista Wolkkaria

mukavista 230 000 kilometristä...

ja toivotin Herra Harmaa Pösösen

tervetulleeksi osaksi arkeamme :)

Tämän juhlapuheen jälkeen söimme mahat

(vähän liiankin) täyteen...

kotiin osattiin hyvin :)

kiitokset kahdelle Herra Harmaalle ...

Harmi, kun ei näy mun loistava naama...

++++++

Meidän elämässä ei yleensä suunnitelmat pidä kauheasti paikkaansa.

Kun olimme Ideaparkin kohdalla palaamassa kaupungista,

saimme puhelinsoiton,

joka pisti ohjelamme täysin uusiksi.

Kysymys Isäni terveydestä...

+++++

Ei siitä sen enempää tässä,

ajattelen vain,

että päivään mahtuu aina ilo ja murhe...

++++++

Mulla odottaa ompelua aivan ihku pöytäliina tuvan pöydälle.

En jaksa enää sitä tälle iltaa tehdä.

Tampereen reissu kun venyi lopulta kellon ympäri-reissuksi :-I

++++

Elämä on joskus niin mutkikasta

Mutta kunhan ehdin ja ompelen, kuvia tulee,

sen lupaan :)

++++

Huomenna taas Tampereelle..

vaan ei huvimatkalle.

Tavataan taa Wanhan Mummulan Tutkalla

KIITOS YSTÄVÄT, KUN OLETTE!

Eilistä päivää :)

En sitten jaksanut enää eilen...

tai oikeastaan tää mun Wanha läppärini teki tenän...

jumitti totaalisesti. Ei halunnut mun tekevän juttuja...

+++++

Vaari värkkäsi tuntitolkulla ja taisi jopa saada tämän taas liikkeelle...

joten jotain siis eilisestä:

Vilppu pääsi leikin alkuun hetimiten, kun kotiin tuli...

ja monta ""uutta juttua"" kotona olikin...

Lelut on uusia, kun niillä ei ole aikoihin leikkinyt :)

Kuten Vilpun äiti kertoi tuolla ed. postauksen palautteissa,

Vilpun kotitouhuja voi halutessaan seurailla:

http://ihmeitavilppumaassa.blogspot.com/

+++++++

+++++++

Sitten muihin juttuihin:

Päikkäreiden jälkeen mä jatkoin tuolieni maaluuta.

Ja sain ne "valmiiksi"

ja että olenkin tyytyväinen tulokseen :)

Kunhan saan vielä uuden liinan pöydälle niin

*unelmoi* onhan se kiva juttu :)

Pihalla kivikkoon itsekseen tullut kehäkukka kukkii :)

ihan kuin lohduttaakseen,

kun on hiukan haikee ja tyhjä olo :/

Ja Kammarin uunin luukkuun heijastuu kaunis valo

Ikkunalampun kristallista :)

Kammarin uusissa palaa tämmönen tuli...

++++++

Tänään meillä on aika jännä päivä!

Mutta siitä kerron sitten....

+++++

Isot kiitokset taas ihanista kommenteista edelliseen postaukseen...

Olette ihania, jokainen :)

+++++

Tavataan taas Wanhan Mummulan Tutkalla :)

Vilpun loma loppuu.....

...Ja tarhatouhut alkaa....

Tänään vietettiin viimeistä lomapäivää

serkkutyttö-Iidan kanssa :)....

ja Vaarin kanssa...

ja mummin kanssa :)

Mummi kertoo:

Aamupuuron jälkeen pihalle hommiin....

Vaari hioi mummille maalattavaksi tuoleja...

ja Vilppu avuliaana sill'aikaa

"Trimmeröi"

HUOMATKAA tuo

 hieno TRIMMERIvyökin,

ihan kun vaarilla on!

Sitten tuli Iida-serkku leikkimään....

Ja sehän olikin Vilpun mieleen :)

Lihapullat ja potut painuivat parempiin suihin,

mukisemati :)

+++++++

Vaari otti kuvan siitä,....kun....

.....Vilppu päätti ottaa kuvia:)

taito on kesän aikana kehittynyt tässäkin harrasteessa.

"Harjoitus tekee mestarin" !

seuraavassa Vilpun ottamia kuvia:

"Iida, se on mun serkku ja paras!"

"tätä kuvaa mää kuvasin, kun Vaari otti musta kuvan"

"Aika hyvä, vai?"

"Mun kengät sattu muuten oikeisiin jalkoihin",

"vai...sattuko?" "ai molemmatko??"

Tässä me sitten laulettiin, niin että raiku:

"Yksi kaksi kolme, neljä,

anna iloinen olla,

koska suru tulee,

anna hänen mennä.

Paarmat ne laulaa,

neljä hiirtä hyppelee,

kissi lyöpi trummun päälle

koko maailma pauhaa...."

(Tosin Vilppu laulaa: TISSI lyöpi...")

+++++++

Laulettiin sitten niin lujaa,

että lähitienoolla oleva naapurikin huuteli tieltä:

Teillähän siellä oikein konsertti on...

ja minä punasena selittämään, että joo,

 nää lapset osaa kansanlaulut laidasta toiseen...

vaikka taisi mun ääni kuulua ylimpänä...

kas kun sitä wanhakin innostuu...

*nauraa*

sitten tultiin sisälle, piirtämään.

Iida opasti ja ohjeisti Vilppua...

4½v, tietää kaikki asiat niin hyvin...

ja 2½v kunnioittaa

ja ihailee ja

joskus jopa noudattaa annettuja neuvoja :)

Tuolissa oli vielä hiukan korjaamista...

Vaarilla on hyvät tommoset "kiristimet"

ja niillä saatiinkin sitten tuoli ihan oivasti korjatuksi :)

Pirtissä meno äityi välillä vauhdin puolelle :)

mentiin "kuin viimeistä päivää"

mutta leikki olikin "tulipalo"

että vauhti varmaan johtui siitä...

*nauraa*

Virpi-miniä toi aivan ihastuttavan lahjan...

Ihana ylläri :)

kaunis ruusupussi ja piskuisia saippuoita:)

KIITOS!

neilikkaruusut ovat innostuneet oikein niinkuin kukkimaan :)

ja maaluu menossa...

molemmat tuolit on nyt maalattu yheen kertaan...

ja saavat seuraavan maalikerroksen huomenna :)

Niistä taitaa tulla aika IHKUT!

jostain ihmeestä rinteen alle on ilmestynyt

KEHÄKUKKA :)

ihan vaan keskelle kivikkoa...

*ihmettelee*

Kurkiaura taivaalla kertoo,

että yksi kesä alkaa olla historiaa...

on tullut syksy :)

+++++++

Kaikkinensa vaikka raskas,

niin antoisa kesä takana :)

++++++

Tässä yhteydessä on hyvä KIITTÄÄ teitä kaikkia,

jotka olette kanssamme eläneet tämän kesän iloja

ja vähän surullisempiakin päiviä:)

+++++

Kun alunperin aloin kirjoittaa tätä blogiani,

silloin vuosia, vuosia sitten,

tein sen ihan itselleni...

ja niille, jotka muutossa jäivät kauas meistä.

Halusin, että he saavat seurata elämäämme...

+++++

Piiri on kasvanut,

KIITOKSET siitä teille, jokaiselle.

Olen kovin iloinen siitäkin,

että juttuihini on alkanut ilmestyä ihania kommentteja:)

Lohdutuksen sanoja tai yhdessä ilakoimista.

KIITOKSET jokaiselle niistä:)

++++++

Vaikka Vilppu huomenna kotiintuu,

elämä täällä Wanhassa Mummulassa jatkuu...

uudet haasteet edessä joka ikinen päivä :)

+++++

Toivon, että tapaamme taas

Wanhan Mummulan Tutkalla...

P.s. IHME, jos jaksoit loppuun asti :)

taisi olla vuosisadan pisin postaus :)

Tuoliprojektit.....

...Sen kun jatkuvat :)

Muistattekin varmaan tuolit, jotka Ystäväni minulle antoi.
Kauan aitassa tarpeettomina "lojuneet" tuolit.
Tänään mulla oli tilaisuus ottaa ne aitan kuistilta ja pestä ne,
Vaari lupasi alkaa "katselemaan liimauksia"
ja korjata ne tarvittaessa.
+++++
Sain mielestäni KUNINGATAR IDEAN....
uskallankohan paljastaa....
*on miettivinään*
Ihan kaikista oikeista säännöistä poiketen,
ajattelin maalata nuo aivan ihanat tuolit.
Päätytuoleiksi meidän ruokapöydän ympärille.
ja ne olisi niin ihkut,
jos maalaisin ne
vaaleanpunaisiksi...
sillä "pionilla"
+++++
Yöllä, kun en saanut nukutuksi,
mallailin...
tummat, lakatut käy hyvin valkoisten kanssa...
vaan sitten...
vaaleanpunaiset kävisi hienosti kaikkeen muuhun...
ja varsinkin mun lapselliseen sieluuni...
Niinpä rohkenen...
ja toivon, ja uskon,
että Ystäväni ei ikuisiksi ajoiksi minulle suutu...
+++++
joten tuoliprojekti siis jatkuu...
tässä vielä kuva tuolin "sisäpohjasta:

Lipuke kertoo mistä nämä ovat kotoisin :)
Jalmari on tehnyt hyvää työtä.
Toivottavasti hänkään ei suutu...
mun ratkaisulle...
++++++
Sitten vähän mielikuvittelua :)
Mun "kivierämaa"
Se sijaitsee Rinteen alareunassa,
sisääntulorappusten kohdalla,
pihapolun toisella puolen...

yleiskuvaa:

ja kuvattuna vielä sisääntulon portailta:

Kivierämaa on leppäkerttujen koti...

ja siellä asuu myöskin Kolibri,

joka loistaa pimeässä eriväreissä :)

++++++

Vielä muutama kuva valkoisista Hanhikeista,

jotka kukkivat niin kauniina:)

ja sitten hiukan rinnettä, siis kaivonpuoleista...

Mielikuvitelkaa tuo ruma, keltainen kasteluletku pois kuvasta :)

Hanhikit ovat aivan ihastuttavia.

ja tuonne hiukan hämärään rinteeseen, valkokukkainen sopii niin hyvin...

Takana aloittelee kukintaansa myöskin Syyshortensia, joka on vielä aika pieni,

se asustaa toista kesäänsä tuossa ja on kyllä kasvanut paljon...

++++++

Vilppu touhuilee Vaarin peräKärpäsenä pihalla...

kuvia ei nyt tähän hätään...

++++

Aamupäivällä kävimme kuitenkin hänen kanssaan ilahduttamassa

mun äitiä, Isomummi-Hilkkaa.

Vietiin Gladioluksia ja juotiin kahvit...

rupateltiin ja suunniteltiin Tampereen reissua :)

++++

Että semmosia puuhia tänään.

Huomenna uusi päivä ja uudet puuhat

Tavataan siis Wanhan Mummulan Tutkalla:)

Ikävän karkoitusretkellä....

...ja muuten vain intoa saamassa käytiin

Vilppu, Vaari ja mä.

Matkaan lähdettiin noin puolenpäivän maissa...

Mummi ajoi, Vaari kuvasi ja Vilppu...

...ja Vilppu nukahti alkumetreillä...

Meiltä Ideaparkkiin on lyhyt matka...

ja pian retkemme kohde jo häämötti tien päässä :)

Vilkaisu takapenkille näytti,

että siellä oltiin jossain ihan muissa "svääreissä",

mutta nopeasti Vilppu oli selvillä vesillä...

ja ilmoitti, että:

"Raxiin me mennään"

"tuolla se on", sanoi Vilppu.

"HYVÄÄ", sanoi Vilppu
ja söi ison lastin kaikenlaista.
Terveellistä ja vähemmän...
((sori äiti ja isi))

Jälkkäriksi tietysti maanmainiota jätskiä,
jota vain Raxista saa,
"Se vasta HYVÄÄ onkin", sanoi Vilppu
ja oli ihan oikeassa!

Sitten me mentiin ruokkauppaan.

...ja juuri silloin äiti ja isi soittivat
ja Vilppu kertoi, että:
"Me ollaan juuri rintsikkaosastolla katselemassa" :)

Hassu vaari meillä :)
ja mummi löysi sukkahyllystä semmoset (diabetessukat)...
jossa on hopeaa pohjassa
se tasaa jalkapohjan rasitusta...

Ruuatkin ostettiin ja sitten auton nokka kohti kotia.

Valkeakoskelta meille on matkaa kymmenkunta kilometriä...

paitsi ei meidän tartte koskin kautta kuleksia,

mennään suoraan sitä wanhaa kolmostietä,

 joka nyttemin on,

jos oikein muistan 

130-tie

Sääksmäen kirkkoa ennen tuli perä eellä vastaan hän...
ja Vaari tietysti selittämään,
että kirkkoahan hänen piti kuvata.
*nauraa*
justiinsa joo!

Näkyihän se kirkkokin...

ja mummin myhäilevä ilme:

"NUO MIÄHET"

+++++
Virkistyineinä palasimme reissusta takaisin.
paitsi, että mä otin
ainakin tunnin päikkärit:)
+++++
Huomenna eri puuhat
Tavataan taas Wanhan Mummulan Tutkalla :)