Olin tänään valokuvauskeikalla, jossa minun piti olla viime viikolla. Ja silti aamulla lumisateessa kun katulamput sammuivat bussia odottaessa, tiesin olevani täsmälleen oikeassa paikassa. Uskon myös vakaasti, että tänään otetut kuvat ovat parempia ja sopivampia tarkoitukseensa kuin ne, joita olisin ottanut viime tiistaina.
Alunperin, vuosia sitten, halusin vaihtoon Englantiin. Synnyinmaahan mutta kaupungeista mieluiten tietysti ja trendikkäästi Lontooseen. Erinäisistä syistä tämä haave ei koskaan toteutunut sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta mutta vasta Amsterdamin kujilla olin yhtäkkiä kotona. Siellä epämääräisessä varavaihtoehdossa josta en oikein edes tiennyt mitään sinne muuttaessani.
Monta kertaa suunnitelmat menevät uusiksi ja on mentävä virran mukana. Uskon, että yksi osa yrittäjyyttä on juuri niiden muutoksien kestäminen ja sen oivaltaminen, että oikeastaan siinä muuttuneessa ajallisessa ja paikallisessa sijainnissa onkin yhtäkkiä aivan oikeassa paikassa. Juuri siellä missä pitikin olla.
Asiat tapahtuvat silloin kun niille sopii ja juuri silloin kuin niiden pitääkin. En silti ole fatalisti, uskon oman onnensa seppä -ajatteluun vahvasti. Samaan aikaan luotan kuitenkin siihen, että kaaoksenkin keskellä löydän oikeaan paikkaan. Peruntuneet suunnitelmat tai sulkeutuneet ovet ovat itseasiassa joka kerta olleet paljon avoimempi ikkuna jonnekin muualle. Sellaiseen paikkaan ja aikaan jossa minun oikeastaan pitikin olla, minä en vain tiennyt sitä tehdessäni suunnitelma A:ta. Enkä välttämättä vielä suunnitelma C:nkään kohdalla.
Viime yönä olin maailmankaikkeudellisesti katsoen juuri oikeassa kainalossa. Tähän aika-avaruusjatkumon tarkkaan lokaatioon liittyi myös toisella puolella tuhiseva lapsi. Ei vauva enää. Joka hänkin on juuri oikeassa paikassa, juuri oikeaan aikaan vaikka hieman yllättäen saapumisestaan silloin kaksi vuotta sitten ilmoittikin.
Nyt istun työhuoneella, sielläkin minun kertakaikkiaan vain kuuluu olla. Juuri nyt, juuri näiden ihmisten kanssa. Kaikin puolin olen varsin usein juuri siellä missä minun pitääkin olla. Vaikka kalenterini ei selvästi synkronoidukaan maailmankaikkeuden, eikä aina edes tämän MacBookini kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ihmeessä!