Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapuan Kankurit co-op. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapuan Kankurit co-op. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. helmikuuta 2018

Tumma saunamme - turvallinen ja kotoisa paikka, jonne piiloudumme kiireiltä ja arjelta


*Kaupallinen yhteistyö: Lapuan Kankurit

Tänään jatkuu kierros kotimme saunaosastolla, ja kurkistetaan vihdoin sinne saunakin puolelle. Yksi ehdottomista lempitiloista kodissamme!

Jos hyppäät mukaamme kierrokselle vasta tänään, niin alla olevista linkeistä pääset kurkistamaan myös:


Juuri muutama päivä sitten selailin iltapäivälehdestä juttua, millaisia ovat suomalaisten suosikkisaunat - ja kirjo on laaja; vitivalkoisesta pikimustaan, lasiseinäisistä kerrostalosaunoista hirsimökkeihin.

En tiedä onko sauna enää suomalaisille niin pyhä paikka kuin väitetään, mutta minut ovat kasvattaneet sotavuosien aikaa syntyneet vanhemmat, jotka puolestaan ovat eläneet 1900-luvun alkuvuosina syntyneiden vanhempiensa oppien mukaan. Eli saunassa synnyttiin, saunassa parannettiin ja saunassa pestiin kuolleet ennen viimeistä matkaansa. Koko elämän kirjo mahtui niiden nokisten seinien sisään.

Ei ihme siis, että saunaa - kuten luontoakin - on opittu kunnioittamaan ja hiljentymään sen ääreen.



Sauna on myös paras paikka kaikkein henkilökohtaisimmille keskusteluille. Missä muualla ovat molemmat osapuolet ovat niin tasavertaiset, kuin alasti, täysin suojattomina, saunan lauteilla? Saunominen toisen ihmisen kanssa on mielestäni kuin sanaton luottamuksen osoitus - lupaus kunnioittaa ja toive tulla kunnioitetuksi.

Saunan turvallisessa lämmössä on helppoa kertoa huolet ja murheet, kun vieressä istuu rakas ihminen.

...Ehkä siksi en nuoruudessanikaan koskaan oikein ymmärtänyt juhlien sekasaunoja tai en vieläkään mielellään sauno puolituttujen kanssa. Sauna on minulle kokemuksena niin kovin henkilökohtainen, että se on parasta jaettuna perheen sekä parhaiden ystävien kanssa.


Sauna on myös paikka, jossa rentoudutaan. Unohdetaan ympäröivä  maailma, keskitytään vain lämpöön ja kiukaan sihinään löylyjä heittäessä. Puukiukaisessa saunassa luukun läpi hohtava tulen kajo, sekä kiukaann tulipesässä rätisten palavat puut ovat myös rauhoittavia elementtejä, joihon uppoutua.

Meille oli saunaa remontoidessa tärkeää tehdä siitä sellainen turvallinen ja kotoisan tuntuinen pesä, jonne piiloutua muulta maailmalta.

Saunasta haluttiin vastine vanhoille pihasaunoille - aikahyppy vuosikymmenten taa. Ei turhia hienosteluja, vaan paikka jonne koko perhe mahtuu löylyihin ja vastan kanssa saa saunoa tarvitsematta pelätä pintojen tummumista.

Sauna, jossa ollessa voit unohtaa asuvasi kyläkeskuksessa ja kuvitella olevasi järvenrantamökissä, tai vanhan rintamamiestalon kesäisessä pihapiirissä ikivanhojen omenapuisen katveessa.

...Mies tosin vieläkin haaveilee kaiuttimien asentamisesta lauteiden alle, mutta itse en millään muotoa kaipaa musiikkia saunomiseen. Miten hiljentyä, jos ei ole hiljaista? ;)


Seinissä käytettiin samaa leveää hirsipaneelia kuin yläkerrassakin, mutta täällä saunassa se käsiteltiin kauttaaltaan tummaksi.

Tumma sauna oli meille molemmille se ainoa oikea ratkaisu - tässä ei tarvinnut kummankaan tulla vastaan kompromissin muodossa.

Olemme ihmetelleet viime vuosien trendiä maalata sauna aivan valkoiseksi, tai toteuttaa se todella vaaleasta puusta, lasiseinin ja kirkkain valoin. En osaisi rentoutua sellaisessa ympäristössä, vaan kokisin olevani esillä sellaisessa saunassa. Tumman saunan hämäryydessä on jotain turvallisuuden tunnetta lisäävää pesämäisyyttä, jossa voit kuin hävitä sinne hämärän sekaan, kun taas todella vaaleassa ja valoisassa saunassa olo on kuin olisi näyteikkunaan nostettu.

Lisäksi tummassa saunassa on mielestäni paljon lämpimämpi ja kotoisa tunnelma, kun taas todella vaalea sauna on helposti hieman viileän ja kliinisen tuntuinen.



Tähän meidän pihasaunamaiseen tunnelmaamme sopivat täydellisesti Lapuan Kankureiden tekstiilit.

Tummat Paanu -laudeliinat (60% bio-orgaaninen puuvilla, 40% eurooppalainen pellava) sointuvat kauniisti tummiin hirsipaneeliseiniin sävyssä 'musta-pellava'. Käytössämme onkin kaksi kokoa Paanua; 48x150cm ylälauteella sekä 48x60 alemmalla lauteella pienimmällä saunojalla, joka ei vielä koviin löylyihin uskaltaudu tulemaan.

Lapuan Kankureiden pesukintaat ovat jo vuosia olleet suosikkejamme, ja itse käytä kinnasta varsinkin kuivahierontaan, johon pellavafrotee materiaalina sopii loistavasti. Nämä kuvien uudet Onni -pesukintaat ovat sävyssä 'musta-pellava'.



Kuten eilisessä postauksessa kylpyhuoneen puolelta kerroinkin, piilotetaan meidän saunassamme näkymä lauteilta kylpyhuoneen pesuaineisiin tumma puuovella - vaikka lasioveakin hetki harkittiin.

Vaikka näkymä saunasta onkin mielestäni tunnelmaan ja teemaan sopiva, ja kylpyhuoneen valot voi säätää himmentimen avulla todella hämyisiksikin, on umpiovi ollut mielestämme oikea ratkaisu.

...Ainoat hetket, joissa lasiovi olisi meitä auttanut, ovat ne, jolloin pienempi poika ei suostu vannastaan siirtymään saunan puolelle - lasioven läpi olisi helpompaa seurata pojan touhuja ja hänen voisi antaa leikkiä kylpyleluillaan muun perheen istuessa lähellä saunan lämmössä. Nyt, päädyttyämme puuoveen, toinen aikuinen istuu tuossa 'jäähypenkillä' pojan seurana ja odottelee vuoroaan löylyihin... 'Onneksi' aika kiitää ja lapset kasvaa - kohta tämäkin vaihe on muisto vain! ;)


Nyt on kurkistettu kodinhoitohuoneeseen, pysähdytty pesuhuoneessa ja viivytty hetki myös saunan hämärässä - kiitos, kun olit seuranani tällä kierroksella!

Illalla lämpenee taas perinteinen lauantaisauna, ehkä huomenna aamullakin ihan vain sunnuntain kunniaksi... ;)

Leppoisaa lauantaita!

perjantai 9. helmikuuta 2018

Pihasaunan tunnelma punaisena lankana saunaosastomme remontissa


*Kaupallinen yhteistyö, Lapuan Kankurit

Ikuinen haaveemme taitaa olla oma pieni pihasauna... Sellainen oikeasti vanha, puukiukaalla lämmitettävä piharakennus, jonne vesi kannetaan ja jossa tuoksuu savu, koivunlehdet ja terva.

Tämä haavekuva oli lähtökohtana aloittaessamme Villa Kotirannan saunaosaston remontointia; halusimme uusitun kylpyhuoneen ja saunan, jossa talon vanha henki säilyisi näkyvillä.

Toivoin kiireisen arjen kadottajaa - paikkaa, jossa huolet unohtuvat.

Pihasaunan tunnelma - se oli punainen lanka koko saunaosaston remontissa.


Lapsuudenkodissani kaikkein rakkain paikka on edelleen isäni omin käsin, yli kolmekymmentä vuotta sitten hirsistä rakentama pikkuinen rantasauna. Sen saunan puisilla rappusilla ilta-auringon lämmössä, kuumien löyöyjen jälkeen jäähdytellessä saavuttaa mielenrauhan.

Lapsuuteni kesinä saunan kiukaaseen sytytettiin valkea ja löylyihin pääsyä odotellessa kannettiin vesi järvestä kiukaan viereiseen vesisäiliöön lämpenemään. Käärittiin kiuasmakkarat folioon ja avattiin Pommac.

Niin ihania muistoja vuosikymmenten takaa - ja samat touhut edessä tulevana kesänäkin!

...Tosin nykyisin vesi saadaan saunaan jo pumpun avulla, mutta edelleenkään ei mökissä sähköjä ole, eikä niitä myöskään ole kaivattu.


Tuota samaa tunnelmaa olemme koettaneet kylpyhuoneeseen ja saunaankin luoda - ja omaan makuumme osuvasti onnistuimme toteuttamaan tunnelmalliset peseytymistilat! :)

Valokuvien vanha puunaulakko löytyi puolivanhingossa vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myyynnistä, mistä myös kodinhoitohuoneeseen ostin hattuhyllyllisen naulakon. Tämä kylpyhuoneen naulakko (kuten kodinhoitohuoneenkin) maksoi vain kymmenen euroa! Löytö!


Lapuan Kankureiden kevyet Kaste -pellavapyyhkeet sopivat pihasaunamaisen tunnelman luojiksi täydellisesti.

Samanlaiset pyyhkeet olivat myös pesuhuoneen viereistä kodinhoitohuonettamme koskevassa postauksessa keskiviikkona, vink vink.

Ainoa mistä mies jaksaa pyyhkeiden osalta muistuttaa on se, ettei kaikilla perheen jäsenillä saisi olla samanlaiset pyyhkeet, kun niitä ei erota toisistaan. ...En ole siltikään antanut miehelle lupaa dymota omaa pyyhekoukkua tuohon vanhaan naulakkoon, vaan harkitsen perhesovun säilymiseksi miehen pyyhkeen ripustuslenkkiin värillisellä puuvillanauhalla tunnisteen solmimista... ;)


Noista kuvissa näkyvistä Paanu -laudeliinoista ja Onni -pesukintaasta lisää tarinaa ja valokuvia vielä erillisessä saunan esittelypostauksessa viikonloppuna.

Meillä on aiemmin ollut käytössä Miesten sauna- ja Naisten sauna -laudeliinat, joista muuten tuo musta Miesten sauna -laudeliina vilahti keskiviikon kodinhoitohuonetta koskevan postauksen kuvissakin. Saimme ne vuosia sitten tupaantuliaislahjoiksi ja ovat edelleen kovassa käytössä - erittäin hyväkuntoisina vieläkin.

Lapuan Kankureiden tuotteiden laatuun olemmekin olleet todella tyytyväisiä!



Mietimme remontin aikana pitkään saunan ovea - siis materiaalia ja väriä.

Minulle oli ihan ehdottoman selvää, että puuovi sen olla täytyy, kun mies taas mietti tummaa lasiovea. Jääräpäänä pidin pintani ja saimme sovittua molempia miellyttävän kompromissin; puuovi saunaan ja tumma lasiovi kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välille.

Lasiovi tällaisessa vanhan talon saunassa olisi vaivannut minua joka kerta löylyihin mennessä. En halua saunassa istuessa katsella kylpyhuoneen puolelle pesuainepurkkeja ja lapsen kylpyleluja - haluan keskittyä hiljaisuuteen, palavan puun rätinään, ikkunasta kesäisin paistavaan ilta-aurinkoon ja vierustoverin kanssa höpöttelyyn.

Saunassa pitää voida sulkea pois kaikki turhat ärsykkeet, jotka vaikeuttavat rentoutumista ja arjen unohtamista.

Pahimmillaan saunassa istuessa katselet kylpyhuoneen yhteydessä olevaa pesukonetta ja valloittamatonta pyykkivuorta...

Päädyimme myös käsittelemään saunan oven samalla tummalla sävyllä kuin saunankin, vaikka hetken mietimme vaalean puun sävyiseksi jättämistä. Mutta koska saunasta haluttiin sellainen pesämäinen tumma tila, ei vaalea ovi olisi istunut saunan tunnelmaan.



Vastaavanlainen keskustelunaihe oli kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen katto; minä halusin ehdottomasti vaalean puun, mies taas olisi halunnut käsitellä harmaaksi.

Vaalea katto voitti. :)

Ja mieskin on näin myöhemmin todennut, että oli oikea ratkaisu - tummempi katto olisi entisestään madaltanut ja pienentänyt tilaa.

Saunan oveen - molemmin puolin - kiinnitettiin kahvoiksi isäni tätä käyttöä varten työstämät oksat. Kiitos tämän pienen yksityiskohdan muistuu mieleeni lapsuudenkotini rantasauna joka kerta kotonamme saunoessa.



Vaikka pihasaunamaisesta tunnelmasta haaveilimmekin, ei kantoveteen tarvitse sentään turvautua! :)

Suihkuksi valitsimme todella selkeälinjaisen ja muotoilultaan hillityn suihkusetin. Emme halunneet alakerran kylpyhuoneeseen sadesuihkua, vaan oikein perinteisen mallin - sadesuihku löytyy taasen yläkerran wc- ja suihkutilasta.

Tällainen kylpyhuoneesta siis lopulta tuli!

...Toki ikuisuusprojektina on vielä löytää tuohon naulakon alle nurkkaukseen vanha puinen jakkara, jonka päällä voisi emalivadissa useimmin käytettyjä shampoita ja suihkusaippuoita säilyttää - varsinkin niitä, joihin lasten tulee ylettyä.

Lupaan vielä jatkaa tätä saunaosastomme kierrosta viikonlopun aikana, kun kurkistamme vihdoin  saunankin puolelle ja saatanpa muutaman valokuvan ehtiä ottamaan pitkän viikonlopun valoisana aikana myös vielä työn alla olevasta pukuhuoneestammekin.

Leppoisaa viikon viimeistä arkipäivää
ja oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Täydellisen kodinhoitohuoneen elementit ja arjen pelastukset


*Kaupallinen yhteistyö: Lapuan Kankurit

Mietin kolmisen vuotta sitten remonttia aloittaessamme, mitkä olisivat täydellisen kodinhoitohuoneen ominaisuudet.

Kuulostaa helpolle kysymykselle, mutta vasta asuttuani ensin useassa kodissa ilman kodinhoitohuonetta, sitten reilun vuoden talossa, jossa oli kodinhoitohuone ja lopuksi taas pari vuotta ilman tuota luksusta, osasin tehdä listauksen.


Ensiksikin minun makuuni täydellinen kodinhoitohuone sijaitsee peseytymistilojen läheisyydessä, mutta voidaan sulkea ovella erilliseksi tilaksi. Jos vaikka kutsuu saunavieraita, on ihanaa voida piilottaa pyykkivuoret oven taa - siksi en tahtoisi kulkua kodinhoitohuoneen kautta pesutiloihin ja saunaan.

Meillä tämä kohta listallani toteutui automaattisesti, sillä kodinhoitohuone on pukuhuoneen ja kylpyhuoneen vieressä, mutta liukuoveksi nostettu vanha keittiön puuovi peittää tarvittaessa arkiset askareet taakseen.

Pois silmistä, pois mielestä!


Lisäksi kodinhoitohuoneessa pestään kaikkea kahvikuppia suurempia asioita, kuten maljakoita, pieniä mattoja ja ihan lapsiperheen nyrkkipyykkiä yllättävien tahrojen ilmestyttyä paidan rinnukseen, sekä kuraisia Kuomia.

Tästä syystä lisäsinkin listalleni riittävän suuren altaan ja tarvittavan korkealle nousevan hanan, jotta isompikin maljakko tai lasipurkki mahtuu alle pestäväksi.

Altaan täytyy myös olla materiaaliltaan kulutusta ja kovaakin käyttöä kestävä, joka ei vähästä säikähdä! 


Valaistuksen tulee olla hyvä - kodinhoitohuoneessani ei juuri tunnelmavalaistusta kaivata, vaan halusin oikeasti tehokkaan valonlähteen.

Meillä mies asensi kodinhoitohuoneen kattovalaisimen liiketunnistimella, josta olen monet kerran kiitollinen ollut - pyykkikoreja kantaessa, tai kaksin käsin kuravaatteita kodinhoitohuoneeseen tuodessa on oikeasti kätevää, ettei valokatkaisinta tarvitse yrittää kurotella seinältä!


Lisäksi asia, jota en ennen edellistä vuokrakotiamme osannut edes ajatella, oli niinkin yksinkertainen 'luksus', kuin mahdollisuus käyttää pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua yhtä aikaa - siis ilman, että sulakkeet paukkuvat! :)

...Voitte kuvitella sitä kasvavan pyykkivuoren korkeutta, sekä asuntoon levittyvien kuivaustelineiden määrää, jos nelihenkisen urheilevan perheen pyykkejä ei voi pyörittää pesukoneessa uutta erää, kun edellinen koneellinen pyörii kuivausrummussa... Siinä ei kovin montaa koneellista ehdi illassa saada pestyä ja kuivattua...


Ja tällaiselle ei-niin-innokkaalle kodinhengettärelle on vielä erityisen tärkeää, että kodinhoitohuone on viihtyisä - ja talon henkeen sopiva!

...En siellä muuten välttämättä jaksaisi kauhean kauaa viipyä puuhastelemassa... ;)

Laskutilaa kodinhoitohuoneeseemme ei juurikaan tullut - onhan tila neliöiltäänkin vain ~4m2 kokoinen - mutta nyt vajaan neljän kuukauden käytön jälkeen voin jo todeta, etten olisi enempää tasoja tarvinnutkaan.

Ehkä jos viikkaisin vaatteita kodinhoitohuoneessa, niin lisälaskutila olisi tarpeen, mutta yleensä viikkaan puhtaan pyykin siellä missä muukin perhe oleskelee; tupakeittiössä lähellä vaatekaappeja tai alakerran pelihuoneessa, jossa on matala kirjahylly sopivana tasona.


Pyykkikorin virkaa ajaa vanha Halvan vaneritynnyri, jonka ostin jo tovi sitten nettikirppiksen kautta löytyneenä, paikallisen leipomoyrittäjän kuolinpesän myynnistä - kymmenen euron hinnalla!

Kunnon kuuraus toi kauniin kuluneen vaneripinnan sekä Halva -tekstin esiin pölyn alta.

Viimeistelin pyykkikorin ompelemalla valkoisesta kierrätyslakanasta pesupussin tynnyrin sisälle. Pussi sai vielä kauniin yksityiskohdan lakanan reunasta leikatusta pesula -printistä.


Olen aivan ihastuksissa näistä Lapuan Kankureiden Kaste -pellavapyyhkeistä, joista muuten vielä enemmän kuvia luvassa täällä blogissa, kun kurkistamme myöhemmin tällä viikolla vihdoin valmiiseen kylpyhuoneeseemme!

Nämä ihanan kevyet ja pehmoiset pyyhkeet on valmistettu Euroopassa kasvaneesta ja kehrätystä pellavasta. Pellavalanka värjätään niin ollen Euroopassa, pääosin Suomessa sijaitsevan kutomon läheisyydessä, jossa lanka lopulta kudotaan tekstiileiksi. Tuotesuuunnittelu tapahtuu Suomessa ja tuotteiden valmistaminen Suomessa kudotusta materiaalista Suomen ohella Liettuassa.

Valmistuksesta merkittävä osa tapahtuukin siis täällä kotimaassa ja kyseessä onkin avainlipputuote!


Runsaankokoiset (95x180cm) pyyhkeet ylettyvät isommankin miehen ympärille suihkun jälkeen ja perheen pienemmät saa kääräistyä kunnolla pyyhkeen sisälle.

Odottelen jo malttamattomana tulevaa kesää ja lämpimässä iltatuulessa Kaste -pyyhkeeseen kietoutuneena terassilla löylyjen jälkeistä jäähdyttelyhetkeä!

Tai pyöräretkeä uimarannalle; pellavainen pyyhe ei uimakassissa paljoa paina ja näille pyyhkeille mahtuu makoilemaan kirjan kanssa lasten leikkiessä rantavedessä.

Voi kesä, tule jo!


Kodinhoitohuoneemme ei ole ainoastaan perheen pyykkitupa, vaan myös paikka, jossa viivymme (ja viihdymme) hammaspesun ja muiden aamu- ja iltatouhujen parissa.

Olen tuon oman pienen spa-nurkkaukseni saanut vallattua kodinhoitohuoneen allastasolle, mutta ratkomatta on vielä ongelma hammasharjojen säilytyksen osalta. Hakusessa siis joku hauska, tunnelmaan sopiva pieni hyllykkö tuohon seinustalle, johon voisi nostaa hammasharjamukit. Kertaalleen näin jo täydellisen hyllykön myynnissä paikallisella Facebook -kirppiksellä, mutta ehdin mukaan vasta jonotuskisaan...

Ja ne hammasharjamukit! Ne ovat toinen murheenkryynini... Lasten kanssa tarpeen olisi ei-niin-helposti särkyvät, joten haaveissa Design Lettersin valkoiset melamiinimukit. Minun ja miehen etukirjainten mukaiset mukit olisi helppo erottaa toisistaan, mutta kun perheessä ovat molemmat lapset E-alkuisia, olenkin myhäillyt ajatukselle, että kunpa valikoimassa olisi ollut myös mukit numeroilla '1'' ja '2' - ykkönen tarkoittaen esikoista ja kakkonen kuopusta. :)

Myös peili on tuossa tason äärellä vielä tilapäinen ja korvaava, vanhasta kodista mukanamme kulkeutunut ja paremman puutteessa käyttöön taas otettu. Haaveilen löytäväni tilalle vielä neliön muotoisen ja puukehyksisen peilin - seinän mitat kulkevat päivittäin mukanani yllättävän ja onnekkaan kohtaamisen varalta!


Kodinhoitohuone odottelee vielä muutamaa viimeistä loppusilausta miehenkin työlistalla; viimeistä puuttuvaa jalkalistaa saapuvaksi kalusteiden toimittajalta, sekä kodinhoitohuoneesta takapihalle johtavan oven karmien paikalleen asentamista.

Ehkä niiden jälkeen voisimme taas hetkeksi huokaista helpotuksesta, että remontissa on saatu jälleen valmistumaan yksi nurkkaus kodistamme...


Tänään taitaa taas olla pyykki-ilta täällä Villa Kotirannassa - katselin taas äsken hammaspesulla käydessä pyykkikorin pullistelua... :)

Notta huomenta vaan ja voimia sinne teille kaikille arjen tohinoihin ja pyykkivuorten selätykseen!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...