DIY: Lastenhuoneen verhot pussilakanasta (ja muuta höpinää uudesta lastenhuoneesta)

Pienemmän pojan huone kaipasi helposti käytettävää rullaverhoa, jolla huoneen saisi iltaisin hieman hämärämmäksi, sillä pihavalot paistavat ikkunasta suoraan pojan pinnasänkyyn.

Olin jo aiemmin ostanut Jyskin alennusmyynnistä ihanan mustavalkoisen pussilakanan huimaan 12€ hintaan, ja tuosta pussilakanasta on tarkoitus vielä ommella pojan huoneeseen päiväpeitto. Kangasta tulee jäämään kuitenkin päiväpeiton tekemisen jälkeenkin vielä reippaasti ylimääräistä, joten hyödynsin tuon ylimääräisen osan verhoiksi.

Tulen muuten jatkossakin tekemään näitä kangashankintoja esimerkiksi Jyskin ja Ikean pussilakanaosastolta, sillä hauskoja kankaita saa näin järkihintaan; tällekin mustavalkoiselle kankaalle jäi lopulta hinnaksi 4€/m. Harvoin tuolla metrihinnalla kangaskaupasta löytääkään sitä mitä on etsimässä...

Päiväpeittoprojektiin ostin Eurokankaan alennusmyynnistä musta-valko-keltaista -raitakangasta, jota aion käyttää päiväpeitteen kanttaamiseen. Tuostakin Niina Aallon suunnittelemasta Apilat Raita -kankaasta jäi runsaasti kangasta käytettäväksi näiden verhojen nauhoihin.

Tuo Apilat Raita -kangas oli muistaakseni alennuksessa ~7€/m, joten näille verhoille tuli hintaa alle 8€!

Tarvikkeet verhoihin:

Kangasta, tässä tapauksessa puolikas pussilakana ja Eurokankaan raitakangas

Kapea ja kevyt rima

Ompelulankaa

Ompelin molemmat sivureunat pari kertaa sentin verran kääntäen. Yläreunaan ompelin kujan verhotangolle, alareunaan kujan rimalle.

Lopuksi ompelin neljä samanmittaista nauhaa, jotka ompelin kiinni verhoon molemmin puolin - kaksi nauhaa nurjalle ja kaksi nauhaa oikealle puolelle.

Verhon rullaamalla alareunaan pujotetun riman ympärille ja solmimalla rullauksen nauhoilla, saa verhoa helposti laskettua ja nostettua sopivalle korkeudelle - päivällä vaikka ylös asti auki ja yöksi päästää roikkumaan vapaasti alas.

Kuosi sopii kauniisti pojan huoneeseen - eikä pussilakanaksi uskoisi! ;)

Otinpa samaan vauhtiin muutamia valokuvia myös muutenkin pienemmän pojan huoneesta, joka sekin alkaa viimein muuton jälkeen näyttää ihan viihtyisälle! :)

Isoveljen taiteilut pääsivät paraatipaikalle koristamaan pikkuisen huonetta ja joulupukilta saatu Brion liesikin löysi paikkansa. Matto on vielä väliaikainen, sillä haaveissa siintää itsevirkattu, iso, keltainen matto!

Vaikka pikkumies on vasta vajaan vuoden, viihtyy hän hyvin pitkiäkin aikoja lattialla seuraamassa, kun joku perheestämme kasaa puupalikoista torneja - hän osallistuu enemmänkin siihen tornien murskaamiseen ja kaatamiseen... ;) Isoveljen aikoinaan lahjaksi saamat Brion puupalikat jatkavat siis käyttöä jo kohta kahdeksatta vuotta!

Ikeassa isomman pojan kanssa piipahtaessamme löysimme tähän pikkuisen huoneeseen hauskat, suuret Norrbyn -nupit vaatekaapin oviin. Isompi valitsi omaan huoneeseensa samanlaiset, mutta punaiset, ja mina sain valita pienemmälle äidin oikeudella nupit ihan kolmessa eri värissä! :)

Sointuvat kivasti tuohon Brion mopoon, joka myöskin on veljeltä toiselle leikkeihin siirtynyt! :)

Kun isompi poika oli vauva, sellaiset vajaat 8vuotta sitten, noita Brion puuleluja ei kovin laajaa valikoimaa vielä ollut - tuokin alla oleva kirahvi on melkein kymmenvuotias. Joitakin puuleluja olen kirpputoreilta löytänyt parin euron hintaan, kuten tuon kilpikonnan, mutta jokaisesta leluja myyvästä kaupasta tuntuu löytyvän aina jokin uusi tuote, johon en ole ennen törmännyt - kutenjoulupukin tänä vuonna tuoma Brion poliisiauto!

Ihania tuotteita ja aikaa kestäviä - tosin tuosta moposta täytyy sanoa, että enemmänkin koriste-esine kuin käyttöön tarkoitettu...

Tällainen parin tunnin tuunausprojekti siis tänä viikonloppuna - kerrankin oli aikaa viedä työ aloituksesta keskeytyksittä loppuun saakka, niin sain jotain valmiiksikin ilman suurempia tuskailuja...! ;)

Ihanaa, aurinkoista viikonloppua! <3

Nykyisen kotimme työhuone/vierashuone valokuvina

Olohuoneemme valokuvaamisesta innostuneena nappasin kameran uudelleen käteen, kun nykyiseen työhuone-vierashuone -kombinaation valaisi ikkunasta kuulaana hohtava valo.

Hih, huomasin juuri, että tuolta sängyn altahan pilkottaa isomman pojan jääkiekkopeli ja tuossa oikeassa alakulmassa lojuvat pienemmän pojan joulukoristelaatikosta esiin kiskomat koristepallot... :)

Tämä huone on ollut pääasiassa minulla työhuonekäytössä, sillä työni mahdollistaa ajoittain etäpäivien tekemisen kotoa - ja näin mammalomalla olen välillä piiloutunut tänne suljetun oven taakse verryttämään aivojani blogin ääreen. ;)

Vierashuoneena huone on toiminut vanhempieni saapuessa viikonloppuvierailulle Pohjois-Savosta, tai ystäviemme vieraillessa meillä vaikka Lahdesta 'saakka'. Molempien poikien yhteinen kummi, paras ystäväni, on viettänyt meillä aina välillä useammankin päivän vierailuja poikia tervehtimässä - ja nytkin kalenteriin on jo lyöty lukkoon kahden yön visiitti pikkujoulujen merkeissä. <3

Kantaessani aikoinaan tavaroitani tähän taloon, ei tätä huonetta ollut tässä muodossaan olemassa; tilalla oli yksi iso makuuhuone, joka jaettiin kahdeksi ihan kivan kokoiseksi huoneeksi, joista toinen on nyt isommalla pojalla käytössään ja toisesta muotoutui tämä työ-/vierashuone. Emme ole tätä huonetta mitenkään erityisemmin sisustaneet, vaan se on muotoutunut tähän ulkonäköön vähitellen.

Ja kuten tarkat silmät huomasivat, en ole juurikaan verhoihminen, eikä täällä nykyisessä kodissamme olekaan verho yhdessäkään ikkunassa... Villa Kotirantaan tosin olen suunnitellut verhoja ainakin keittiön ikkunaan; sellaisia valkoisia ohuita pellavaverhoja, jotka peittävät läpikuultavasti 2/3 ikkunan alaosasta kappamaisesti.... Vähän mummola -henkeen...

Jos tarkoitus olisi tässä kodissamme asustella pidempäänkin, niin tuohon sängyn yläpuolelle olisin jo kiinnittänyt valkoiset taulurimat pariin eri tasoon ja asetellut niille valkoisissa, harmaissa ja mustissa kehyksissä perheemme valokuvia. Esimerkiksi isomman poikamme vuosittain otetut päiväkoti-/esikoulu-/ ja koulukuvat odottavat edelleen kehystämistä ja esille laittamista...

Sekä tuo huopa, että hopeiset tyynyt ovat aikoinaan vanhan työpaikkani sisustusosaston varastomyynnistä tehtyjä löytöjä.

Tämä jugoslavialainen Bonanza -wanna-be odottelee pääsyä Villa Kotirantaan ja valkoista maalia pintaansa, mutta tänne työhuoneeseen se on istunut kauniisti myös nykyisessä värissään. Tuoli on myös käsittämättömän mukava istua, joten tietokoneen ääressä saattaa iltaisin hurahtaa vahingossa huomaamatta pidempään kuin olin alunperin ajatellutkaan... ;)

Alla harmaa ontelokuteesta virkkaamani matto, joka odottelee valkoisella kuteella ulompien kerrosten virkkausta, eli viimeistelyä vaikke valmis.

Näistä poikani maalauksista olen aikaisemmin kuvia julkaissyt, mutta edelleen kerrottakoot, että ne piristävät päivääni ja inspiroivat minua - nämäkin ovat päätymässä kehyksiin ja arvoiselleen paikalle!

Tämän 'julisteen' löysin Pinterestista ja ihastuin täysin - pakkohan se oli tulostaa ja ripustaa seinälle elämänohjeeksi! ;) ...Ei tämä elämä nyt NIIN vakavaa ole...

Ja vielä loppuu poikani koulun kerhossa askartelema taideteos, joka majailee blogikalenterini päällä odottelemassa paikkaa, johon asettuisi pysyvästi. Luulenpa, että tämä kulkee mukanani vuoden loppupuolella työpaikalle pöydälleni muistuttamaan minua tohinan keskellä kodista ja perheestä... <3