Sisustustekstiilejä takakuistille

Kesäloma on selkeästi tehnyt tehtäväänsä.

On ihana huomata itsessä innostumista ja tekemisen intoa. 

Sellaista voimaantumista ja tarmoa, 

että aikomisesta tulee totta! 

Olin katsellut tuota takakuistin puupenkkiä,

että istuinosa pitäisi joko hioa tai siihen voisi laittaa pehmusteen.

Eilisen pyörälenkin aikana muistin vanhan,

90-luvulla käytössä olleen paksun kankaan. 

Minua alkoi ompeluttamaan. 

Halusin nauttia kesäpäivästä ja halusin ommella. 

Nostin ompelukoneen ulos puutarhapöydälle  

ja siitä kuistin sisustustekstiilien ompeleminen sitten lähti.

Hyödynsin vanhan täkin kaksinkertaisena pehmikkeeksi. 

Laitoin päällisen kulmiin nauhat, joilla pehmusteen saa penkkiin kiinni. 

Lisäksi ompelin muutamasta kohdin kankaan ja täytteen kiinni toisiinsa pesun varalta. 

Kankaasta riitti penkinpäällisen lisäksi myös pariin tyynynpäälliseen ja kaitaliinaan. 

Ompelin liinan päihin kujat, 

joihin pujotin harjateräksen pätkät. 

Poika napsasi ne voimapihdeillä kerrallisista marjapensaiden tuista.

Hyvin näyttää liina pysyvän paikoillaan,

vaikka koko ajan tuuleskelee. 

Harmi vaan, 

että kangasta oli tässä vaiheessa enää niin naftisti. 

Olisi ollut kiva, 

että liina olisi jäänyt roikkumaan pöydän päissä alaspäin. 

Testaan nyt tämän idean tällä liinasella 

ja ompelen toisten pitemmän kaitaisen liinan

tai sellaisen ison, 

johon voin sujauttaa nämä samat painot. 

Kiepsautan niihin vielä teipit ympäriinsä, 

ettei vaan ruoste puske läpi. 

Pientä sievää ja uudennäköistä vanhaa materiaalia hyödyntämällä. 

Ja niin ihanat puitteet ompelulle, 

että taidan jatkaa ompelua tänään 

tuossa puutarhapöydän ääressä tuulen huminassa ja kukkien tuoksussa.  

Tuo piikkilankakranssi on pyörinut varastossa paikkaa vailla. 

Nyt se sai valkean sprayn myötä uuden tulemisen kuistille.

Aika tavaran kaupihtee -ajatus on taas käynyt toteen 

ja olen vastannut monella tapaa #jämätjajemmat -haasteeseen!

🌸

Kesän ihania hetkiä meille molemmille!

 

Diy Vauvan leikkialusta

Sain talvella toivomuksen, josko jaksaisin tehdä leikkialustan, 

sellaisen pilvenmallisen, 

valkoisen tai beigen, 

kooltaan n. 90x120 cm.

Talvilomalla innostuin ja tartuin toimeen.

On tosi mukava toteuttaa välillä sellaisia juttuja,

joita ei ole ikinä ennen tehnyt 

-ja vieläpä kierrätysmateriaalista.

Jos joku sattuu joskus innostumaan vastaavasta, 

niin kirjaanpa tähän miten tämä minun projekti eteni:

Hyödynsin tähän projektiin ohentuneen täkin ja lakanan, jonka kuminauhat olivat löystyneet.

 Pesin ne ensitöikseni.

Kiinnitin täkin kaksinkerroin nuppineuloilla ja piirsin siihen pilven. 

 Tikkasin pilven suoraompeleella ja leikkasin ylimääräisen täkin noin sentin päästä ompeleesta.

 Irroitin kuminauhat ja taitoin lakanan kaksikerroin pilven alle. 

Harsin lakanan kiinni pilven reunoja myöten.

Ompelin lakanan kiinni pilveen suoraompeleella edellistä ompelukoneen tikkiä myöten

yhtä pilvensakaraa lukuunottamatta.

 

 Leikkasin ylimääräisen lakanakankaan pois parin sentin päästä pilviompeleesta. 

Tein muutaman saksinapsaisun pilven mutkakohtiin, ettei ne ala kirraamaan.

Kiepsautin täkkipilven lakanan sisään avoimesta kohdasta.

Ompelin kääntöaukon kiinni ja Handmade -merkin saumaan. 

Laittelin muutamia nuppineuloja suuntamerkeiksi ja ompelin alustan keskelle pienemmän pilven.

Pilvi -tai ainakin pilventapainen- siitä tuli noiden työvaiheiden jälkeen.

Ompelus oli aika laaja ja paksu, mutta onnistui minusta kuitenkin suht´koht´ mukavasti.

Ja parasta, että se täyttää tulevan vauvan äidin toiveen! 

🩷

Alustan voi nakata huoletta pesukoneeseen 

ja jos sattuu tulemaan ikitahra, niin voihan sen sitten vaikka värjätä. 

Alustalle voi laitella värikkäitä leluja ja aktiviteetteja vauvan iloksi. 

Toki pienen hetkenhän pieni tässä alustalla lopulta pysyy, 

mutta yhteen vauvavaiheeseen tällainen pehmoinen pesäpaikka kuuluu.

Siinä pienen, vanhempiensa silmäterän, on ihana köllötellä.

Kevätvauvojen odotuksen päivien tunnelma tihenee.

Ensin huhtikuinen ja sitten toukokuinen.

Nuorien parien esikoiset ja serkukset.

Odotetut!

🩷🩵

Oi että! 

Mummun sydän ja mummulan nallekin heittävät jo kuperkeikkaa! 

 

Diy nahkakassi

Äitini antoi keväällä kodin aitasta mukaani 

70-luvulta olevan olkalaukkuni.

 Se oli silloin luxus -juttu; 

niin kaunis, valkoinen laukku ja mieluinen asuste, 

mutta nyt jo kovin virttynyt.

Päätin ommella uuden kesäkassin 

ja hyödyntää siihen vanhaa laukkuani korun osalta.

Tänään viikonlopun pyykkejä pyöritellessäni

ja sadepäivää pidellessä

pidin kauan haaveilemani ompelupäivän.

Leikkasin huonekalutehtaan valkoisista nahkapaloista  21 kpl 13x13 cm palasia.

Ompelin palat paininjalan päästä nurjat puolet vastakkain

eli se sauma jäi näkyviin tuohon päälle.

Laukun mitoiksi tuli 36x40 cm.

Vuorin yläosaan laitoin nahkaa ja alaosa on pellavansävyistä huonekalukangasta,

johon tein myös taskun kännykkää ja avaimia varten.

Hihnakappaleen mitoiksi tuli 5 x 65 cm.

Taitoin sen kaksinkerroin ompelemalla kummastakin reunasta.

Kassi on tavallaan kääntölaukku.

Voin käyttää sitä pitämällä päälläpäin joko korupuolta tai korutonta.

~~~~

Olen tosi innoissani tästä lopputulemasta ja sen tekemisestä "ihan omasta päästä".

Jälleen kerran vanhan tavaran ja kierrätysmateriaalin hyödyntäminen 

toivat tekemiseen omanlaista intoa ja hyvää mieltä.

Ja eipä minulla olekaan aikoihin ollut valkeaa kassia.

Tämä omannäköinen kassi kantaa mukanaan muistoa lapsuuden kesistä

ja äidistä, joka on jemmannut meidän aarteita kotonamme.

Toivon tämän ompelupäivän saavan jatkoja kesälomallani!

Taidankin jättää ompelukoneen tuohon näkösälle,

niin josko siihen tulisi tartuttua helpommin.

Tämä on nimittäin minusta yksi mukavimmista lomatekemisistä!

Mitä sinä tykkäät tehdä lomalla?

 

Solmutrikoopanta

Täälläpäin ei ole tällä hetkellä kangaskauppaa, josta saisi ostaa trikookangasta,

mutta täällä on koti, josta löytyi  muun muassa kaksi pieneksi käynyttä trikoopipoa pantavärkiksi.

Nuo molemmat pipot ovat olleet tympeitä käytössä,

kun niitä on pitänyt vähän päästä nykiä reunoista alaspäin ja korville.

Turha  oli jättää noitakaan pipoja on odottamaan siinä toivossa, josko pääni pienenisi,

joten laitoin ne uuteen malliin. 😉

Ommella surautin tuosta pirtsakasta, kitsahtaneesta lenkkipipostani lenkkeilypannan

ja sinivalkoraidallisesta piposta korvien lämmittimen kevättakin kaveriksi.

Tänään kylläkin tuuli ja tuiversi ja oli kovastikin pipokeli,

mutta kohta on ihana lähteä kepeästi panta päästä ulkoilemaan.

Pantojen solmun mallin kävin muistin virkistämiseksi 

ja ompelusten onnistumisen varmistamiseksi kurkkaamassa täältä

Kätevä malli,

nopea ompelus!

Ja edullinen.

Yritin etsiä myös käyttämätöntä, napakkaa tuubihuivia,

josta voisin tehdä myös pannan pari. 

Se jäi nyt odottamaan toista ompeluinspiraatiota ja muodonmuutosta.

Ensimmäinen pantatilaus tulikin muuten juuri puhelimeen,

joten pitääpä alkaa etsimään se musta tuubihuivi ja haalimaan noita värkkejä lisää kasaan! 👌

Että tällaista tänään.

Pientä mukavaa.

Itselle. 

Ja parasta tässä oli inspiroituminen,

aikaansaaminen,

kierrätys.

Hyvä mieli. 

🙂