Näytetään tekstit, joissa on tunniste puhekieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puhekieli. Näytä kaikki tekstit

16.9.2011

Vain kuollut kieli on muuttumaton

Pe 16.9.2011
"Kieli on sovittuja asioita, ja niistä voidaan tarpeen tullen sopia uudestaan."Arvi Lind
Kuva: Yotube, viimeinen Lindin uutislähetys 30.1.2010
Lueskelin tässä tuonnoin 9.9.2011 ilmestynyttä Senioriopettaja-lehteä nro 4/2011. Siinä oli mielenkiintoinen artikkeli toimittaja Arvi Lindin puheesta senioriopettajapäiviltä.

Mies lienee useimmille tuttu TV-uutisten lukijana, mutta harva tietänee, että Lind on toiminut mm. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen suomen kielen lautakunnassa ja eläkkeelle jäämisen jälkeen Yleisradion tv-uutisten kieliavustajana. Alunperin hänestä piti tulla äidinkielen opettaja, mutta hänen tiensä vei toimittajan työhön.

Lind toteaa, että kielen muuttuminen ei välttämättä ole rappeutumista, vaikka monesti niin ajatellaan, kun aikaisemmin kielioppivirheeksi ymmärretty puhekielen muoto yleistyy niin, että se lopulta hyväksytään oikeaksi muodoksi myös kirjakieleen. Kieli on yhteisesti sovittuja asioita ja siksi tarpeen tullen sanoista voidaan sopia uudestaan. Suuri osa suomen kielen lautakunnan päätöksistä on normien laventamista eli "annetaan virheille periksi". Nykyisin voidaan esimerkiksi olla montaa mieltä, aikaisemmin voitiin olla vain monta mieltä.

Agrikolan vaikutus suomen kielen sanaston kehittäjänä on ollut valtava. Hänen suomen kieleen tuomiaan sanoja on käytössä vielä yli 5000. Sellaisia ovat esimerkiksi perhe, virsi, Vapahtaja,  Luoja, kiusaus ja murhe. Elias Lönnrotkin toi suomen kieleen monia elinvoimaisia sanoja kuten sanat suudelma ja jäätelö.
Jotkut sanat ovat syntyessään jo kuolleita. Näin on käynyt mm. mikroskooppi-sanan suomenkieliselle vastineelle hitutähystin. Onpa jopa kilpailuin yritetty löytää suomenkielistä vastinetta matkapuhelimen hands free -laitteelle, mutta tuloksetta.

Kun yleisradio 1926 perustettiin, keskusteluohjelmienkin osallistujat kirjoittivat puheenvuoronsa etukäteen paperille ja lukivat ne sitten suorassa lähetyksessä. Siten sensuroitiin sopimattomat puheet ja kielioppivirheet.

Mm. näistä asioista siis Arvi Lind puhui senioriopettajapäivillä. Referoin tähän hänen puheestaan tehtyä kirjoitusta Senioriopettaja-lehdestä.