Pionit, ne kukkien kuningattaret ovat puhjenneet toissa päivänä ensimmäisiin kukkiinsa. Katse hakeutuu koko ajan kukkasten suuntaan ja tällä karulla (ainakin vielä;) pihalla ne todellakin loistavat ja erottuvat edukseen, muuten melkeimpä vain vihreästä taustastaan. Sain syksyllä tädiltäni huikaisevan isot jakopalat kahdesta jo kauan kyseisen talon pihalla kasvaneesta pionista, joista toinen on mitä ilmeisemmin Sarah Bernhard (ylempi kuva), mutta tämä huumaavasti tuoksuva valkoinen on nimetön. Valkoisesta kukasta on sitten tosi vaikea saada selvää kuvaa, mutta jos joku tuosta tuon tunnistaisi, niin olisi mahtavaa! Minulla olikin tuota Sarahia jo ennestään kolmen juurakon verran ja nekin ovat muutamassa vuodessa kasvaneet jo kovasti. Viime kesänä tuli viisi kukkaa, nyt näyttäisi tulevan huikeat yhdeksän:) Hitaita ovat nämä kuningattaret kasvamaan, mutta hitaasti hyvä tulee!
 |
| Tämäkin pieni kurjenmiekka on tuntematon??! |
Uudelle mansikkamaalle tuohon kiviaidan viereen on kypsynyt jo muutama mansikka. Oikeastaan lasten mansikan nälkää tyydytetään kuitenkin tällä hetkellä metsämansikoilla, joita kasvaa tuossa kallion ympäristössä niin paljon kuin vain jaksaa kerätä:) Rastaiden määrä on lisääntynyt mansikoiden kypsymisen jälkeen varmaan tuplasti ja ainoa suoja niitä vastaan taitaakin olla ne niin ikävät verkot:( Noista kesäkerhossa värjätyistä kivimansikoista ei ollut kyllä mitään iloa, vaan pian kuvan oton jälkeen tuokin mansikka oli käyty syömässä ja vain raaka pää oli jätetty jäljelle:( No onneksi pienimmäinen käy syömässä myös raakoja marjoja, joten ihan kaikki ei mene räksien suuhun:D
Orjanruusut jotka luonnostaan kasvoivat tontilla, kukkivat myös parasta aikaa! Kiersin keväällä kaikki pusikot ja leikkasin kuivuneet oksat pois, joten nyt nuo piikikkäät daamit näyttävät oikeinkin viehättäviltä. Oksat ovat tuollaisia korkeita kaaria ja erittäin piikikkäitä. Piikit ovat kuin kissan kynnet, niiden päät käyristyvät hieman ja näin ovat tosi tarttuvaisia vaatteisiin ja hiuksiin. Keräsin leikatut oksat tarkasti nurmikolta, etteivät reijittäisi muksujen jalkoja.
Tämä valkoinen kukka kuuluu tänä keväänä istutetulle pensaalle. Pensas on nimeltään kameliajasmike (Philadelphus x virginalis). Olin yllättynyt kun se jaksoi jo tehdä muutaman kukan, mutta pettynyt siihen, että kukat eivät tuksu vaikka niin luvataan ainakin Suomalainentaimi.fi sivuilla. Täytyy vielä kyllä uudelleen nuuhkia näitä kunhan ovat täysin auki, vaan viimeksi kun polvistuin nuuskimaan, niin huomasinkin tuijottavani suoraan kyytä silmiin, yöks, yöks, kyllä mammalle tuli kiirus ja kylmät väreet! Kyitä näkyy nyt jostakin syystä entistä enemmän tänä kesänä. Lähes joka päivä ja monesti montakin kertaa päivässä. Kompostissa asustelee ainakin yksi vakituisesti. Lapsia tämä ei kyllä vaivaa mitenkään, he käyvät katselemassa kompostikäärmettä ja lepertelevät sille kauniisti:) Ei käärmeitä saa tappaa, niilläkin on vain yksi elämä! No en ole onneksi ainakaan tartuttanut heihin mitään käärmekammoa. Toisaalta sitten taas punkeista ei ole tänä kesänä yhtään havaintoa, joten aina on näköjään oltava joku vitsaus.
Lapsuuden kodista siirtämäni akileijat kukkivat kauniisti. En muistanutkaan, että nämä olivat näin kerrottuja vaan muistelin olevan samannäköisiä kuin anopilta saamani yksilö. Joku lehtoakileija tämä on ja varmasti erittäin vanhaa kantaa. Jos luet tätä S, niin kasvaako tätä muuten Uudellapaikalla? Kasvien alkuperän selvittäminen on vähän kuin sukututkimusta, mutta harmillisen vaikeaa kun harvoin kasveista on mitään dokumenttejä kirjattu ylös ja vanhuksilta ei voi enää kysellä kun ovat jo poisnukkuneita. Ei tullut tietenkään nuorempana kyseltyä, että mistähän mikin kasvi on peräisin:(.
Laukoista kukkivat lehtolaukka ja tuo alakuvan ainokainen `Ambassador`. Täytynee oikein mitata tuon boltsin halkaisija, sitten kun kaikki kukat ovat avoinna!
Loppuun vielä kuva kasvimaalta, jossa alkaa olla jo mukavan vihreää. Muistelen aina välillä niitä valtavia lumimassoja, jotka peittivät talvella tämän paikan. Nyt ne ovat onneksi muisto vain <3
Nautitaan nyt lämpimästä kesästä, vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...
