Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mustilan taimipäivä 2016. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mustilan taimipäivä 2016. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. elokuuta 2016

Herkkupäivä Mustilassa




Mikä viikonloppu takana!! Ei voi muuta kuin huokailla ja muistella lämmöllä lauantain Mustilan reissua, näillä muistoilla mennään pitkälle ensi vuoden puolelle, taistellaan talven harmautta vastaan<3
Lähdin matkaan lopulta kaikkien kolmen kanssa, mutta ilokseni totesin jälleen, että reissu meni lastenkin kanssa taas ihan mukavasti. Yhtään enempää en olisi yksinkään kerinnyt nähdä tai kokea päivän aikana, niin monipuolinen tarjonta meitä paikanpäällä odotti. Suomen mittakaavassa sanoisin, että tuo Mustilan taimipäivä kyllä edustaa ehdottomasti korkeinta sijaa. Kasvivalikoima oli huikea, eikä sitä millään oikein kerinnyt katsastaa täysin keskittyneesti kokonaan läpi. Päätinkin heti, että keskittyisin kympillä Virolaisiin, Vakka-Taimeen ja muutamiin mielenkiintoisiin yksityisiin myyjiin. Kaikki hankintani teinkin juuri edellä mainituilta ja esim. Särkkä ja Tommolan tila jäivät tällä kertaa kovin nopeaan vilkaisuun. Tässä ihan omaksikin muistiksi lista hankkimistani taimista:
Deinanthe caerulea, Podophyllum `Spotty Dotty`, Prosartes smithii, Cyclamen coum ja C. hederifolium, valkoinen japaninesikko, mantsurianaralia Aralia continentalis (Seija Lehtiseltä), pystykeiholehti Sagittaria sagittifolia `Flore Pleno`(vesikasvi), punapähkinäpensas Corylus avellana `Fuscorubra`(Mustilan kahvilan puolelta), Höyhenpensas `Velho` (Heikki Linnalta), Aivarilta saniaiset Dennstaedia willfordii ja Adiantum pedatum subpumilum (saniaiskirjani mukaan tämä olisi virallisesti A. aleuticum `Subpumilum`). Vesalta herttajalopähkinä Juglans cordiformis, tulppaanipuu (heräteostos;)), Quercus palustris ja sokerina pohjalla Sorbus rosea <3 Suurimpia löytöjä noista on mielestäni tuo vesikasvi kerrottu pystykeiholehti, Deinanthe, punapähkinä ja Vesalta herttajaloähkinä ja vaaleanpunamarjainen pihlaja! Vesan myyntipisteessä olikin avustamassa sama mies, joka keväällä Westersin taimipäivillä luennoi syötävästä metsäpuutarhasta ja tuolta luennolta mieleeni jäi juurikin tuo herttajalopähkinä. Nyt sain sen sitten hankittua, hänen ammattimaisen ohjeistuksena säestämänä, mikä onni minua kohtasikaan<3 Tämä kyseinen pähkinä pääsikin jo kunniapaikalle, Marjamäeksi ristimällemme uudelle alueelle, voi kumpa joskus pääsisin maistamaan sen sydämmenmuotoisia pähkinöitään <3 <3


Kun olin pari tuntia kantanut taimikasseja autolle ja evästänyt siinä samalla lasten kanssa, oli aika siirtyä ensimmäiselle kierrokselle arboretumin puolelle. Kierroksella treffasin ihania puutarhaystäviä ja muutenkin päivän aikana tuli bongailtua eräskin tutun näköinen, ja ennen kaikkea niminen, viherhörhö. Muutama nimi sai taas kasvot, oli ihanaa kohdata ihan oikeasti kasvotusten!


Saniaiskierroksen veti Kari Junnola ja hän todella tiesi mistä puhui. Näissä kuvissa hän esitteli meille ehkäpä kierroksen huikaisevimman saniaisen, kruunusaniaisen Osmunda claytoniana. Kasvi joka on seuraavaksi PAKKOSAADA ;D



Tästä voi hyvin saada käsityksen kruunusaniaisen suuresta koosta, se huiteli melkein miehen olkapään korkeudella!


Olikohan tämä helmisaniainen? Korjatkaa jos olen väärässä.



Saniaisten ohella kierroksella tuli vastaan myös paljon muuta mielenkiintoista. Ylemmässä kuvassa Deinanthe caerulea, joka oli hetkeä ennen sujahtanut ostoskassiini, voi onnea <3 Ylemmästä kuvasta voi muuten hyvin nähdä miten hurjasti alaskankleitonia onkaan arboretumissa levinnyt! Se kasvaa paikoitellen lähes maanrajan valtakasvina. Ihan kaunis kasvi, mutta onneksi en kuitenkaan istuttanut tuota meille, en haluaisi sen leviävän viereiseen lehtoon tuolla tavalla.


Tämä ainakin oli helmisaniaista. Opas kertoi helmisaniaisen olevan aika vallaton valtaaja, itse tätä on vielä vaikea uskoa, sillä oma taimeni on muutaman lehden kokoinen :) Ilmeisesti se haluaisikin kasvaa kosteammassa, taidan laittaa toisen Nuppulasta hankkimani taimen lammikon rannalle. Kaunis tuo on kuin mikä ja saisi siellä levitäkkin.


Tämä taisi olla ihan kotoinen metsäimarre. erittäin kaunista<3


Tässä joku kiharalehtinen muoto, joka oppaan mielestä näytti lähinnä oudolta ;) Osittain olen hänen kanssaa kyllä samaa mieltä, tuo kasvi sopii ehdottomasti paremmin hieman rakennetumpaan ympäristöön.


Olisikohan tämä Adiantum pedatum?! Saniaisten tunnistus on kyllä todella haasteellista ja koska porukkaa oli paljon...


...moni tieteellinen nimi meni kyllä ihan sivukorvan! Kierros oli siltikin todella antoisa ja opas vei pienille poluille, jotka ainakin minulle olivat ihan vieraita. Olemme aina kävelleet vain arboretumin suuria, lähes tiemäisiä polkuja pitkin. Joskus vielä tullaan kyllä perheenkin kanssa seikkailemaan näille tuntemattomille teille.



Saniaiskierroksella kävelimme myös tämän valtavan kesähortensian H. bretschneideri `Bougie` ohitse. Enkä olis halunnut kyllä tätä millään ohittaa!! Herttinen sentään minkä kokoinen tämä herkku olikaan!! Itselläni tämä on polvenkorkuinen piiska, jonka tämän näyn jälkeen siirrän ehdottomasti lammen rannelle, paraatipaikalle. Kosteutta poloiselle, sitä se kaipaa<3


Tässä vielä herkullinen esittelykuva punapähkinästä, jonka lopulta löysinkin arboretumin omista taimivalikoimista, kahvilan vierestä. Olin aluksi haaveillut kotimaisesta taimesta, Ilolan arboretumissa näin valtavan punapähkinäpensaan alla taivukkaita, mutta ne eivät olleet vielä myynnissä. Niimpä päädyin lopulta tähän Latvialaiseen. Pensas muistutti kovasti kotoista pähkinäpensastamme ja lehtien puna onkin voimakkaimmillaan vain keväällä. Nuo pähkinät kuitenkin näyttävät ainakin kuvassa houkuttelevan värisiltä. Toivottavasti tämä pitää kasvupaikastaan, lammen rannalle tämäkin herkku tulee päätymään.


Päivän toinen, vai kuinkahan mones, kohokohta oli hortensialuento, jonka piti Jaakko Saarinen. Tietoa ei häneltäkään puuttunut, vaikka kertoi olevansa vielä noviisi hortensioiden saralla. Mustilassa olisi tavoitteena saada hortensioista uusi vetonaula, keväällä kukkivien alppiruusujen ja atsaleojen rinnalle. Kaikki haluavat kuulemma vain nähdä rhodot ja loppu kesällä kävijämäärät sitten tippuvat rajusti. Täytyisi kyllä joskus itsekin käydä arboretumissa keväällä!
Mutta takaisin hortensioihin. Safiirihortensiat ovat Saarisen mielestä erittäin lupaavia ja hän povasi niistä löytyvän uusia kestäviä kasveja arboretumin alueille. Pitelin jo kädessäni kuvan kaunista sinistä hortensiaa, mutta lopulta päätin jättää jotakin hankittavaa tulevillekin vuosille ;) Testatkoon nyt ensin herkkusen talvenkestävyyden, niin palataan sitten asiaan.


Luennolla näki hyvin paljon erilaisia hortensioita, joita ei ollut ennen nähnyt edes kuvissa. Tässä muistaakseni pallohortensian luonnonmuoto.


Tämä luonnonmuoto oli hurmaava<3 Lehtien alapinta valkea kuin lumi!


Herttahortensialla on sydämenmuotoiset laitakukat, jotka eivät ole muuten kasvin varsinaisia kukkia ollenkaan. Hortensioiden kukat ovatkin ne keskellä olevat pikkuruiset kukkaset, jotkä huomaa vain kaikista tarkkasilmäisimmät kasvin ihailijat.


Tässä kesähortensian perusmuoto. Tuo edellä, saniaiskierroksella kuvattu `Bougie`, on muuten alun perin Mustilasta löytynyt kesähortensia muoto!


Jotta päivä ei olisi ollut lapsille ihan pelkkää autossa istumista, lähdimme vielä lopuksi omalle kierrokselle arboretumiin.


Heti kahvilalta vasemmalle kaartuvan polun alkuun oli tullut mukavasti lisää juttuja, jotka olivat lapsille hyvin mieleisiä.


Komeat portaat isosta rungosta!


Metsänpeikon koti<3



Jälleen kerran ihailin lännenpagodikanukan kerroksellista kasvutapaa. Kotonakin tämä on kasvanut jo muutamassa kesässä ihan kivan kokoiseksi.


Siellä täällä kasvoi suloisia perennoja, iloisia yllätyksiä.


Jättiläismuurahaiset olivat hauskoja :)



Huntuvaahteran huumaa. Tätä kyselin kahvion myymälästä, tuloksetta:(




Viitavaahteran runko on kaunis..


... Eikä lehdessäkään ole valittamista! Pientä ruskaakin oli jo havaittavissa.


Vaikuttava näkymä!


Ensimmäistä kertaa eksyimme kenkäkalliolle. Kaunis sammalikko ja jännittävä, minulle uusi kasvi löytyi lähes humuksettoman kallion päältä.


Maata oli paikka paikoin vielä kuorittukin pois, tavoitteena ilmeisesti pelkkien sammaleiden leviäminen noille alueille.




Tässä kallion päältä löytynyt kasvi, johon aion ehdottomasti tutustua lähemmin! Robinia fertilus nimeltään, sillä nopea googletus antaa kuvia huikaisevan kauniisti hernemäisillä kukilla kukkivista puista<3 Kyllä tämä kasvien maailma on sitten kiehtova ja ihana<3

Kiitos Mustilalle ja sen ystäville unohtumattomasta päivästä! Mikäli mitenkään vain ensi vuonna kykenen, aion ehdottomasti mennä tuonne uudestaan. Luotettavalta taholta kuulinkin jo, että taimipäivät tullaan suurella todennäköisyydellä järjestämään varmasti myös ensi vuonna.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, vielä on kivat kelit puuhailla puutarhassa ja kohta alkaa varmaan jo ensimmäiset sipulitilauksetkin saapua viherhörhöjen postilaatikkoihin<3