 |
| Koristedaalia `Wittem` |
 |
| Koristedaalia `Gallery La Tour` |
Kruunu Vuokon innoittamana päätin itsekin laittaa jutun kolmesta daaliastani. K V kertoi blogissaan Puutarhan lumo mahtavasta kokoelmastaan erilaisia daalioita, joista yksi oli hänelle erityisen rakas<3 Juttu sisälsi myös rautaisen annoksen daalioiden kasvatukseen, hoitoon ja talvettamiseen liittyvää tietoa!
Olen jo vuosia haaveillut omista joriineista (Dahlia) ja ihastellut niitä anoppini pihalla, mutta koska omaa talvetus paikkaa ei ole ollut, olen vaivoin pystynyt olemaan ilman juurakon juurakkoa:) Nyt viime keväänä en enää voinut hillitä itseäni vaan tilasin kaksi juurakkoa senkin uhalla, että ne olisi vain yhden kesän ilona. Sain juurakot joskus huhtikuussa ja niihin alkoi pian ilmestyä pieniä hentoisia alkuja, joten toukokuun alku päivinä istutin ne vateihin kasvihuoneeseen kun pelkäsin, että kasvavat liikaa hauraita hentoja varsia. Toukokuussa oli vielä viileitä öitä joten peittelin vadit vielä jollakin kuplamuovilla tai peitteellä aina öiksi. Kun hallan vaara väistyi kesäkuun alussa siirsin ne lopullisiin astioihinsa tuohon aidan viereen. Tuon `Wittem`:in olisi pitänyt pussin kuvan mukaan olla hieman lilan sävyinen, vaan yhdessäkään puhjenneessa kukassa ei kyllä ollut häivähdystäkään väriä?! Liekö sitten jopa jotakin muuta lajia tuo yksilöni. Tuo vaaleanpunainen oli yhtä ihana kuin pussin kuva lupasikin, vaikka tekikin vain yhden isomman kukan! No en tainnut laittaa noille kertaakaan mitään ravinnetta, joten saanen olla tyytyväinen tuohon yhteenkin:D
Kolmas joriini tuli minulle ihan mielenkiinnosta, kun Loviisan avoimet puutarhat tapahtumassa oli erään kohteen pihalla myynnissä mysteerijuurakoita 2€/kassi! Myyjä kertoi että ovat punaisia eivätkä tarvitse tuentaa. Kasvimaalle jäi sen verran tilaa, että laitoin juuren palaset suoraan sinne kesäkuun alku puolella, pian tapahtuman jälkeen ja alussa taisin vähän kastella niitä. Kasvu oli hurjaa noihin uusiin jalostettuihin verrattuna, luulin jo että valtaavat koko kasvimaan, vaan sen homman hoitivat kuitenkin silläkin kertaa kurpitsat:) Tukiakaan en sitten niille pahemmin viritellyt, joitakin keppejä taisin vähän pisimpien oksien tueksi laittaa, mutta pysyivät kyllä ihmeen hyvin pystyssä noin hujopeiksi. Ja miten valtavasti nuo juurakot kesän aikana kasvoivatkaan!! Mullan alle laitoin pieniä kuivakkaan näköisiä juuren pätkiä ja syksyllä sain kaivaa talikolla ylös valtavia juurakoita. Nuo jalostetut taas eivät olleet kasvaneet juuri ollenkaan. Kaikesta päätellen tämä "Loviisalainen" saattaa olla melko vanhaakin kantaa?!
