George esittäytyy

Kylmistä säistä huolimatta on ensimmäinen lumikurjenmiekka `George` kehittynyt koko ajan kohti kukintaa. Viikonloppuna puhaltivat niin kylmät tuulet, että ne tuntuivat tunkeutuvan luihin ja ytimiin asti, hur! Olisi voinut luulla, että siinä viimassa ja yön pakkasasteissa kuolisivat kaikki kukintaan kerinneet kasvit. Vaan hengissä ovat tosiaan ja täysin räpsähtäneet narsissiruukutkin olivat tänään nousseet takaisin pystyyn, sitkeitä sissejä<3

Tänä aamuna `George` oli vielä näin suppussa, arvelin sen kyllä avautuvan iltapäivään mennessä. Auringon paisteessa lämpötila sitten kipusi +8 asteeseen ja kun kiiruhdin töistä kotiin, hän odotti minua täysin avautuneena:) Rakkautta ensi silmäyksellä<3

Nämä ovat onneksi suojassa omenapuun verkon sisällä, kaukana ahnaiden kauriiden ja jänösten hampaista.

Sitten sisälle. Itämisiä on tullut valitettavan vähän:( Kiikutin suurimman osan kylvöksistä takaisin ulos kun mitään itämisiä ei alkanut ilmestyä, jospa toinen kerta toden sanoisi, tai sitten joudun odottelemaan taas koko seuraavan vuoden.
Tässä kylläkin yksi iloinen yllättäjä! Jälleen kerran odotus palkittiin näin vuoden jälkeen. Kylvin nämä siemenet viime kevään! Näiden terhakkaiden alkujen nimi on Sisyrinchium angustifolium `Album`. Mikähän lienee suomenkielinen nimi tälle? Ihastuin tämän hentoihin valkoisiin kukkiin<3 Lieneekö koskaan kasvavat kuitenkaan kukintaan asti?!

Tässä kaksi jättikarhunputken pikkuruista taimea. Sain siemeniä Klorofyllin siemenkirjeessä ja tuoreita kun olivat, niin heti onnistuin saamaan niistä nämä elinvoimaiset siementaimet, kiitos vielä fylliläisille näistä(kin) siemenistä!!

Keijunmekot ja orvokit ovatkin sitten jo ainakin teini-ikäisiä;) Nuo mekkoset on vain vieläkin latvomatta. Pitäisi napsia pian, niin eivät ehkä niin helposti kiertyisi sotkuunkaan ennen ulos pääsyä. Huoh sinne ulos pääsyyn tuntuu kuitenkin olevan vielä melkoinen matka. vasta toukokuussa olen pikku hiljaa alkanut kiikutella siementaimiani kasvihuoneeseen.

Krooh, nyt peiton alle, huomenna jälleen sorvin ääreen:) Mukavaa viikon jatkoa ystäväiseni<3

Jo vihertää

Tästä se alkaa meikäläisen bloggailu, jipii! Olinkin yllätyksekseni ollut bloggerissa jo huhtikuusta 2011 asti. Yritin jo tuolloin perustaa omaa blogia ja jäin silloin siihen uskoon, että en siinä onnistunut joten se sitten silloin jotenkin jäi. Olin kuitenkin onnistunut luomaan itselleni profiilin ja varaamaan tämän nimen käyttööni! nimen keksin siitä kun lapset ovat aina kutsuneet minua mamaksi tai mammaksi. Olen varmaan perinyt lempinimeni pappani äidiltä jota myöskin kutsuttiin aikoinaan samalla nimellä.

No mutta siis asiaan eli siihen vihreään! Tämän kasvukauden 2013 ensimmäiset kylvöt tein 20. päivä tammikuuta. Laitoin kylmäkäsittelyyn jättikarhunputkea (angelica gigas), jaloängelmää (Thalictrum dipterocarpum), nuokkulaukkaa (Allium insubricum) ja täpläkelloa (Campanula takesimana). Näistä täpläkello itikin ilman kylmäkäsittelyä, joten se pääsikin paistattelemaan lampun alle kun nuo toiset hautasin vielä hangen alle palelemaan. Saa nähdä vaan miten ne saan sieltä kaivettua ylös kun lunta on sen jälkeen satanut ihan kamalasti, en kait vaan joudu odottamaan kevääseen asti???

 Tuossa kuvassa on muuten rakas siemenlaatikkoni joka löytyi joku vuosi sitten eräältä kirppikseltä. Se on siskoni teorian mukaan kenties kuulunut joskus jollekin nunnalle! Kannessa lukee saksaksi `Bete und arbeite`, rukoile ja tee työtä. Kuva on viime keväältä ja istutin silloin ensimmäiset daaliani. Koska minulla ei ole omaa kellaria (vielä) niin olen yrittänyt pidättäytyä ostamasta daalioita ja muita kellarissa talvetettavia juurakoita, vaan nyt en enää voinut olla ilman daalioita ja nuo juurakot majailevat nyt sukulaisten kellarissa! Kuvan jaloleinikit olen tallettanut talven yli komeron hyllyllä ja jännityksellä odotan saanko niistä kasvamaan jotakin myös tulevana kesänä. Alemmassa kuvassa nuo leinikit keimailevat kuin vasta rakastunut pariskunta, voi kumpa näkisin ne ensi kesänä uudelleen!!