Primula flaccida, ooh i`m in love<3 Olen kuvaillut näitä joka suunnasta ja jokaisessa avautumisvaiheessa:) Voi kumpa nämä talvehtisivat vielä ensi talvenkin ja saisin näistä pitkäaikaisen ilon. Joitakin uusiakin esikoita odottelee vielä koulintaansa, ehkäpä huomenna voisi sateen ropistessa linnoittautua kasvihuoneeseen touhuamaan niiden pariin.
Muitakin esikoita on vielä kukassa<3
Karhunvadelma kukki tänä vuonna ruhtinaallisesti! Toivottavasti se enteilee hyvää satoa.
Myös pihamme alkuperäispensas, koiranheisi kukki tänä vuonna ennätyksellisen upeasti. Nyt pensaan alus on täynnä pudonneita kukkalumihiutaleita<3
Kivikkokin on taas edistynyt vähäsen.
Ruusut kukkivat<3
Nämä iirikset yllättivät. Luulin syksyllä istuttavani joitakin keväällä kukkivia ja nyt toissa päivänä löysin nämä tiikerin silmät (Iris `Tigereye`)
Kirjopikarililjojen siemenkodatkin ovat kauniita.
 |
| taatankurjenmiekka |
 |
| kameliajasmike |
Vielä kukkii myös joitakin laukkoja.
Sormustinkukat aloittelevat. Mukana nyt myös yksi kalsarinvärinen<3
Tässä jälleen yksi pikku projekti:) Tästä vähän myöhemmin lisää!
Löysin etsimäni Viherpajalta. Tämä on sinikohtalonköynnös<3
Viiri liehuu jälleen!
Neilikat ja maksaruohot kukkii!
Tästä kolmenkiven penkistä on tullut mielestäni ihan kaunis! Vielä odottelen harjaneilikoiden kukintaa, jota ei ehkä vielä tänä vuonna tulla näkemään:(
Pieni pala joulua;)
Salainen syreenimaja alkaa vihdoinkin muotoutua!! Olen niin intona tästä projektista! Kivissä on jo ihana sammalkasvustokin valmiina<3 Tänään jouduin vain pitämään hommasta välipäivän, sillä rintalastani seutu kipeytyi yhtäkkisestä kivien paukuttelusta. Onhan tässä onneksi vielä lomaa jäljellä, joten enköhän jossakin vaiheessa pääse kantamaan tuonne sisäkukatkin lomailemaan.
Salaisessa syreenimajassa saattaa seurata lintuemon ahkeraa aherrusta. Vielä en ole selvittänyt mikä lintu tuonne on kotinsa laittanut.
Pellon reunassa unikot odottelevat uutta lämpöaaltoa, tuleekohan sitä enää ollenkaan??!
Lehtovuokko on avannut ensimmäisen kukkansa<3
Uudet saniaiset ovat tykänneet kosteasta kelistä.
Kermesmarja rehottaa entiseen tapaansa. Pikkuinen syyskimikki yrittää kurkkia sen helmoissa, kohti aurinkoa.
Loppuun vielä kuva lepäävästä pionista. Pionien varret ovat tänä vuonna niin pitkiä, että mikään omistamani tuki ei ole riittävä pitämään niitä pystyssä. Niimpä ne lepäilevät kuka missäkin. Myös kunliljat ovat suurempia, kuin koskaan ennen tällä pihalla. Tuoksuesikko mahtui viime vuonna kasvamaan ihan hyvin kuunliljan vierellä ja nyt se joutuu kurkkimaan sen lautasen kokoisten lehtien väleistä.
Kosteudella on kuitenkin huonotkin puolensa. Tomaatit eivät kypsy ja pelkään, että komeisiin perunanvarsiin iskee rutto hetkenä millä hyvänsä. Näissä ilon ja pelon sekaisissa tunteissa toivotankin nyt kaikille kauniita unia ja mukavaa viikon jatkoa. Taidampa avata iltalukemiseksi tilaamani kirjat saniaisista ja hiipoista:)
