Etsitään kauneutta vaikka kiven alta

Kovin syksyinen kuvapläjäys tarjolla tällä kertaa. Kauneutta ja kukien värejä saa etsiä jo ihan tosissaan, yleisväriksi alkaa kääntymään keltainen ja ruskea. Onneksi pidän kovasti myös maanläheisistä väreistä<3 Tällainen ihana valoilmiö, kaunis sateenkaaren pätkä kuitenkin nähtiin jokunen päivä sitten<3 Pitäisiköhän mennä tuonne kuusen juurelle kaivelemaan, jos vaikka löytyisi vähän kultarahoja, joilla voisi vaikka tilata vielä vähän sipuleita tai muuta kivaa;) Tässä ihana linkki http ://www.hot.ee/s/sibullilled/, jonka sain Piviltä Onnea istuttamassa blogista.

Sisälle on jonoa;D Näistä suurin osa on kuitenkin jo päässyt lämpimään, vaikka ahtaan puoleista tulikin. Lapset huomasivat "joulukuusensa" kasvaneen kesän aikana ja koti muuttui kuulemma ihan eri kodiksi kun kaikki kasvit olivat sisällä, viidakkomaista tunnelmaa ilmeisesti;)

R:ltä saamani tuoksuorvokki kukkii uudelleen ja siemenestä kasvattamani `Queen Charlotte` on myös kasvanut ja siemenkodista päätellen kukkinutkin minulta aivan salaa!

Punaista väriä löytyy enää niukasti. Mummoni pihasta tuoma syysleimu on sitten pinkkiäkin pinkimpi<3 Kuvasta oikea väri ei näy kunnolla, mutta tummien lehtiensä kanssa tämä on kyllä aikamoinen katseen vangitsija. Sitä ovat myös alemman kuvan siankärsämöt, jotka ovat näköjään maistuneet jollekin kukkien ystävälle.

Tämä kasvi ei luulisi maistuvan kenellekkään, syysmyrkkylilja kun on nimeltään, hui! Näitä en ole vielä uskaltanut istuttaakaan kuin tämän yhden, jonka sain kylkiäisenä viime syksynä Korpikankaalta. Vaikkakaan kukaan lapsistani ei ole, vielä tähän päivään mennessä ainakaan, kasveja suuhunsa laittanut, mutta toki varuillaan täytyy aina olla, nyt kun kaikenlaisia sieniäkin nousee joka paikasta.

Avokompostin takana on kesän aikana tapahtunut kasvua. Mustaselja `Black Lace` on kasvattanut paleltuneen tilalle uuden ja entistä ehomman latvan ja viime syksynä kylvetyt varjoliljan siemenet ovat muuttuneet pienen pieniksi sipuleiksi! Vielä jokunen vuosi varmaan hurahtaa, ennen kukintaa;)
Hevoskastanjoita olisi vielä muuten jäljellä, ehkä pienen metsän verran;)

Kevät-talvella kylvämäni kiinalainen ruohosipuli on kasvanut mukavasti, vaikka alussa näyttikin melko epätoivoiselta. Lehdet ovat oikein maukkaita, miedomman makuisia kuin perinteisessä ruohosipulissa.

Myyrän tai kontiaisen käytävistä huolimatta tämä keväällä Nuppulasta meille kotiutunut Corydalis (Craighton blue) on myös kasvattanut itseään oikein mukavasti. Kun istutin tämän, siinä oli vain yksi lehti ja kukkavarsi!
Tähän penkkiin mahtuisi paljon lisää ihania kiurunkannuksia tuolta Sulev Savisaaren nettikaupasta<3

Tässä löytämäni kasviaarre tien penkalta. Täysin pihalla ryhmäläiset tunnistivat tämän korallikanukaksi, vaikka oksansa eivät ainakaan vielä ole kovin punaiset.

Tässä toinen tunnistettavana ollut kasvi, kurjenpolvi, joka on myös löydetty tuosta meidän tien varrelta, kohdasta jonka lähelle on tuotu maita ties mistä. Samoilta paikoilta olen löytänyt myös kevätesikkoa ja illakkoa. Ryhmäläiset ehdottivat tätä huhtakurjenpolveksi (Geranium bohemicum), joka kyllä Luontoportin mukaan olisi erittäin samannäköinen tämän yksilöni kanssa. Ihmetytti vain kun tämän siemen pitäisi itää vasta lämpökäsittelyn jälkeen mm. metsäpalot ja kulotukset, ja tämä oma yksilöni on nyt jo ainakin toista vuotta tässä kukkimassa. Luontoportin mukaan kasvi on yksivuotinen, joten siemenien on ollut pakko itää tässä ihan "kylmiltään"!! Tosin yhdellä ryhmäläisellä oli siemen myös itänyt ilman lämpöä, joten ehkä sitten näillä on yksilöiden välisiä eroja tai toinen on jotenkin jalostettu versio??! Joka tapauksessa kannattaa tien vierukset katsella tarkasti kulkiessaan, sieltä voi löytää todellisia aarteita;))

Tuoksumiekkaliljat eivät vielä yhdestä hallayöstä olleet moksiskaan vaan jatkavat tuoksunsa tupsautteluja ilokseni.

Tuoksumiekkaliljoista vasemmalle puolelle jää keväällä aloittamani uusi istutusalue, multakasanpenkki. Siinä aluksi niin heiveröiset siementaimet (vanha juttu täällä ja täällä) ovat kyllä lihoneet oikein mukavasti kesän aikana, vaikkakin kukkaan niistä kerkisivät vain nuo valkoiset iisopit. Onneksi, sillä ne ovat olleet kimalaisten suosiossa aivan lähi päiviin asti. Keskimmäisessä kuvassa näkyy täpläkellojen melko rajuhko leviäminen. Isojen taimien ympärillä on jo nyt tosi paljon "juurivesoja". Toisaalta nyt minulla on ainakin täpläkelloa ensi kevään kasvi vaihtoihin;D Väreistä ei vain vielä tiedä kun eivät kerinneet kukkimaan, siemenet olivat valkoisen ja punaisten sävyjen sekoitus. Täpläkellon vieressä olevat tummemman vihreät pienet lehdykät kuuluvat punavihmalle, jonka T:lta saamani jakotaimet ovat lähteneet hyvin kasvuun. Nämä täytyy vain peitellä hyvin verkolla, jotteivat joudu pupun ruokalistalle.

Varjopenkissä keväästä asti kasvanut ihana saniainen sai suomenkieleisen nimen viime kotipuutarha lehden jutusta. Puutarhaystäväni T siinä kertoi upeasta kokoelmastaan ja kuvissa oli myös tämä oma, Aivar Kaljusteelta ostamani norjanalvejuuri! Toivottavasti Aivar jaksaa myös ensi kesänä tulla tuomaan aarteitaan myytäväksi meidänkin kulmille!

Samassa varjopenkissä kasvaa nyt sitten myös tämä, vielä tunnistamaton kasvi, joka on muuten myös löytö tien penkalta;) Laitoin tähän myös kesällä kylvämäni rohtosormustinkukkien taimet ja kirjopikarililjojen sipuleita. Saa nyt sitten nähdä onko tämä liian varjoinen paikka noille pikarililjoille?!

Mayan Twilight

Kestrel

Tähän loppuun vielä satokuvia! Keväällä kiviaidan viereen istutetut mansikat tekisivät vielä hurjasti satoa, mikäli vain kelit sen sallisivat. Kasvimaan syyskunnostuksessa nousivat loput potutkin päivän valoon. "Inkapotut" olivat todella hauskan värisiä ja malloltaan erittäin keltaisia. Kestrelit taas olivat todellisia jättiläisiä! Molemmat hyviä ihan kuoripottuinakin, mutta vielä parempia muussina, nami! Kunnostuksen yhteydessä löydettiin vielä paljon myös viime vuotisista, peltoon jääneistä potuista kasvaneita jälkeläisiä. Pottukattila oli aika pirtsakka näky kaiken värisine pottuineen<3
Väriä elämään kaikille lukijoilleni, ei anneta kylmien syystuulien hyydyttää meitä;)

Setä mustan nikkarointia

Kuten kaikki tiedämme, niin aivan viime päiviin saakka kelit ovat suosineet pihailua ja suomen syksy on antanut meille parastaan! Olen nyt aivan tosissaan yrittänyt löytää kasvupaikat kaikille purkissa olleille taimille, joista toiset olivat viettäneet ahtaissa purkeissaan jo reilun vuoden päivät. Kaksi erittäin terhakkaa karhunvatukan taimea oli näiden taimien joukossa ja halusin nyt näille ehdottomasti arvoisensa kasvupaikat. Siitä se ajatus sitten lähti, kunnon tukihan niille oli saatava, mihin kenties pitkiksikin kasvavat varret olisi hyvä sitaista kiinni. Ensin ajattelin suoriutuvani urakasta aivan yksikseni ja alkuun mietiskelin tuohon jonkinlaista kehikkoa heinaseipäistä. Samalle alueelle olin suunnitellut myös humalasalkoa vaahteran rungosta, jonka jo karsin ja kuorinkin valmiiksi, vaan sen paksun alapään pystyttäminen alkoi kuitenkin tuntua mahdottomalta tehtävältä, niimpä luovuin salosta nyt ainakin toistaiseksi ja istutin humalan tuohon keskimmäisen kuvan vasemmassa reunassa näkyvän sammalkivi I:en kylkeen (johon siihenkin tarvitsisin jonkinlaisen ritilikön;).
Sitten sain idean jonkinlaisesta portista. Aloin siis googletella `kaariporttia puutarhaan` haulla ja löysinkin ihanan vihreän portin, joka tietysti sitten oli liian arvokas ja lisäksi vähän liian kapeakin. Ja toisekseen kaikkia porttiin tarvittavia tarvikkeita löytyikin jo valmiina kotoa, heinäseiväs aidan pystytyksestä oli jäänyt juuri sopivasti neljä tolppakenkääkin ylimääräiseksi. Lisäksi löytyi vaneria ja kaikenlaista puutavaraa. Myös nuo rautaiset lyhtypidikkeet olivat lojuneet kaapissa jo useita vuosia toimettomana. Aluksi minun oli tarkoitus rakentaa tämä portti ihan omin voimineni, mutta kuinkas siinä taas kävikään, jouduin tietysti turvautumaan setä mustan apuun;D

Portti oli aluksi tarkoitus päällystää bitumikatteella, mutta jotenkin työn edetessä minua alkoi kiehtomaan tuo kylpytynnyrimäinen katto ja ainakin toistaiseksi jätetään se pelkälle laudoitukselle. Olemme jo pitkään haaveilleet kylpytynnyristä ja yksi sen mahdollinen sijoituspaikka olisikin tuon keskimmäisen kuvan oikeassa reunassa, kirsikkapuiden ja suuren katajan varjossa suojassa katseilta. Tynnyrin vieressä saattaisi keväällä ihailla japaninmagnolian (alemmassa kuvassa vas. reunassa heinäseipäiden tukemana) kukintaa, samalla kylvystä nauttien, oih ja voih mitä päiväunelmia<3 Sittenhän nämä kaksi puista rakennelmaa olisivatkin hauskasti samaa sarjaa:)
Tuossa kuvassa muuten näkyy nurmikon reunassa sijaitsevaan liuskaan keväällä istuttamani tuoksukurjenpolvet. E jos luet tätä niin tiedoksi, että ne ovat lähteneet kuivasta kesästä huolimatta kaikki mukavasti kasvuun, mahtava kasvi ja mielestäni juuri omiaan tuohon luiskaan peittämään paljasta multapintaa!
Alemmassa kuvassa näkyy myös kivimuuri, joka jouduttiin viime syksynä piilottamaan talon puolelta. Pihaa nostettiin tuon muurin verran ylemmäs ja nyt sitä voi ihailla enää vain pellolta käsin. Toisaalta tuo multa mahdollistaa nyt alueen rakentamisen ja istutusten tekemisen, perusmaa on tuossakin vielä melko kivistä moreenia. Muurille olin istuttanut jo aiemmin useita erilaisia kivikkokasveja, jotka ovatkin jo mukavasti levinneet lähes kiinni toisiinsa. Aidan ja portin välissä on keväällä istutettua kahdenlaista mansikkaa, aikaista ja myöhäisempää. Näistä aikainen tekee nyt toista kierrosta mansikoita, vaikkakaan kypsyminen ei oikein enää etene:( Nuorimmainen ei siitä onneksi välitä, vaan popsii tyytyväisenä suihinsa kaikki löytämänsä mansikat väristä viis:)
Muita kasveja tuossa alueella on kameliajasmike, täpläpunalatva, sininen ja vaaleanpunainen lemmikki, piskuinen hevoskastanjan taimi, valkoinen ja vaaleanpunainen juhannusruusu sekä alemmassa kuvassa näkyvät orjanruusut, joissa onkin nyt kauniit kiulukat. Juhannusruusut ovat tuossa alemman kuvan oikeassa reunassa ja niiden ja mansikkarivin väliin olisi tarkoitus laittaa jonkinmoinen istuin, jossa saisi käydä joskus tuijottelemassa pellolle päin;)
Paljon siis on haaveita ja toteutumattomia puutarhaunelmia, vaikkakin joskus niitä onneksi myös näin yllättäen toteutuukin! Kiitos siis setä mustalle, olen tästä portista todella kiitollinen<3

Pihailua

Näin se on nähtävä, kesä todellakin joutuu vähitellen väistymään näyttämöltä ja syksyiset tuulet puhaltavat. Setä mustan kesälomakin loppui tänään ja kuin tilauksesta tuli pitkästä aikaa sateinen ja harmaa päivä, kuin lohduttamaan töihin palaavaa.
Ensimmäisen kuvan kassin sisältöä ajattelin kohta, sadettakin uhmaten, alkaa penkomaan;) Miten ihanaa onkaan päästä piilottamaan multaan edes jokunen pussillinen sipuleita. Suurimmaksi osaksi nuo tulevat uusille alueille, varjotarhaan ja tuohon sisääntulopenkkiin. Ihana ripsureunainen ja hyvän tuoksuinen syklaami oli pakko noukkia myös mukaan, se pääsi sulostuttamaan sisään käyntiämme. Mietin pitkään kuinka sen oikein istuttaisin, ensimmäinen yritys oli ujuttaa se Riihimäen Ilvestölkkiin, mutta lehdistö olikin liian leveä istuakseen siihen nätisti. Sitten muistin tämän lasimaljan! Pohjalle kerros koristekiveä salaojaksi, reunoille sammalta ja keskelle vähän multaa. Saa nyt nähdä sitten miten viihtyy, ainakin vielä on availlut kukkiaan ihan tyytyväisenä. Toivotaan etteivät yöpakkaset saapuisi vielä piiitkään aikaan.

Yöpakkasia eivät kaipaisi myöskään nämä kaunottaret <3

Tämän amatsoninliljan ei tarvitse pakkasista huolehtia, vaan se saa availla tuoksuvia kukkiaan kaikessa rauhassa. Ihmettelen tämän kukinta intoa, koska se ei ole raukka päässyt koko kesänä ulkoilemaan.

Nämä kaunottaret pääsevät myös pian tuvan lämpöön;) Ylemmän kuvan otin ihan vertailun vuoksi. Kädessäni on Blueberry ripplen kukka ja alempana Strawberry ripple. Näillä on hitunen väri ero, mustikka on pinkkiin päin, kun taas mansikan juovat ja roiskeet ovat enemmän tavallisen punaisen sävyisiä.
Hortensia pitäisi vaihtaa tuosta risuruukusta johonkin käytännöllisempään ruukkuun, vaan milloin sen tekisinkään??! Ruukussa oli kesällä muurahaisiakin ja silloin ajattelin, että minun on ihan pakko uskaltaa vaihtaa multa ja ruukku, vaan muutama uppokastelu karkoitti murkut ja taas olen saman probleeman edessä;D Pelkään että kaunotar ottaa pian vaihdosta itseensä ja yhteinen taipaleemme päättyy. Ehkä annan sen olla tuossa vielä kevääseen ja kastelen sitä vatiin kuten viimekin talvena.

Tämä kaksikko on hurmannut minut aivan täysin<3 Twist-n-Shout jalohortensia ja kevään siemenkylvöistä kasvaneet kolme jaloängelmän taimea. Myös Nuppulasta ostamani keijuängelmän taimi yllätti kukinnallaan, miten herkän suloiset kukat näillä onkaan, aih ja voih;)

Tässä viimein nyt kukassa se mehikasvi, josta jossakin edellisessä postauksessa olikin jo puhetta. Voi jestas että tämä osasikin avata kukintoaan kaikessa kiireettömyydessään;D

Samaan kastiin mehikasvin kanssa voisin laittaa myös tämän syrikän. Alku kesästä luulin tämän heittäneen henkensä talven pakkasissa, vaan niinpä vain se alkoi yllättäen puskea hentoisia oksia alhaalta maan rajasta. Ja vielä suurempi ihme oli, että tämä kerkesi näin kukkaan asti. Vaikkakin tämä pitkä ja lämmin syksy kyllä auttoi kovastikin tässä asiassa! Ensi talveksi jätän tämän taas urhokkaasti maahan, muutan vain suojausta siten, että lumi pääsee paremmin satamaan suojan sisään.

 Lapinvuokko yllätti vielä yhdellä pienellä kukallaan<3

Suuresti ovat ilahduttaneet myös nämä tuoksumiekkaliljat, jotka myöskin tekivät nuppujaan pienen ikuisuuden. Sitten kun tämä ensimmäinen oli auki, niin ei mennyt kauan kun kukkia alkoi ilmestymään tasaiseen tahtiin.

Kivikasan penkissä on pinkki tunnelma<3 Siankärsämöt, iisopit ja muutama syyshortensian ja ruusun kukka ilahduttavat vielä yhdessä valkoisten joutsenten (kaunopunahattu `White Swan`) kanssa.  Nuo punahatut ovat  kyllä todella kestäviä ja pörriäisten mieleen, suosittelen lämpimästi! Myös iisopeissa on käynyt kova surina, kaikki kolme väri kukkivat nyt yhtä aikaa.

Jestas mikä maratooni postaus tästä tuleekaan, mutta kun kaiken haluaisi kertoa ja arkistoida myös omaksi ilokseen talven pimeitä iltoja varten. Koittakaa jaksaa!!
Tässä kuulumisia kasvimaalta. Pavut keräsin eilen, en vain oikein tiedä mitä tai miten ne valmistaisin?! Vähän sama ongelma on lehtikaalin kanssa, jota olisi nyt runsaasti korjattavissa.
Auringon kukat kukkivat ja valmistavat valtavia "siemenlautasiaan" lintujen iloksi. Yksi yksilö on hauskasti monikukkainen!

Kesäkurpitsaa on yhdestä taimesta tullut aivan kyllästymiseen asti. Olen tunkenut sitä raasteena vähän joka paikkaan, sämpylä taikinasta makaroonilaatikkoon;) Näitä talvikurpitsoita tuli kahdesta taimesta neljä, aivan riittävästi, koska pikkelsiä on vielä edelliseltäkin vuodelta jääkaapissa;D

King Edward

Rupisten parsapottujen jälkeen nämä iloisen väriset ja terveet potut ovat olleet aivan ihania. Ylemmän kuvan Mayan Twilight pottuja keitettiin tänä aamuna ensimmäistä kertaa ja hyviä olivat. malto oli todella kullan keltainen ja luulen, että tästä tulisi oikein hyvä muusi.

Tuoksuherneet olivat tänä vuonna valkoisia. Jotenkin jäin kuitenkin kaipaamaan niitä edellisten vuosien pastelleja värejä, tuoksu näissä on kuitenkin onneksi ollut värillisten kanssa yhtä huumaava<3

Kasvihuoneessa on aika lehdetön meininki, vaikka satoa vielä tuleekin ihan mukavasti! Koskaan aiemmin emme ole saaneet yhtä paljon kypsiä tomaatteja kuin tänä kesänä, voi kun ne ovatkin olleet nameja!

Keväällä Lidlista ostamani tuberoosan (Polianthes tuberosa) sipulit ovat kasvaneet tällaisiksi. Yksi kolmesta sipulista ei lähtenyt kasvuun ollenkaan, vaan mätäni. Lueskelin juuri puutarha.net palstalta, että joku oli saanut nämä talvehtimaan ihan maahan istutettunakin, taidan kuitenkin kiikuttaa ruukun yläkertaan. Odotan kukkien avautumista innolla, niiden pitäisi olla erittäin hyvän tuoksuisia.
Huoh olihan tässä postausta kerrakseen, nyt ruokakauppaan ja sitten sipuleiden kimppuun. Mukavia syksyisiä päiviä kaikille lukijoille <3