Pysytään teemassa

Tuon edellisen postauksen sudenkin jälkeen on tullut kyselyä sekä aiemmista että uusista vastaavista. Kun kerran kysytään, niin minä parhaani teen. Olin tilannut korukivistä kaiverrettuja päitä (suden nimellä, mutta en nyt tälläkään kertaa ota kantaa alati vellovaan, toki aiheelliseen, susi-keskusteluun) ja syntyi kaksi uutta korua.

Ensimmäisessä on kivenä amatsoniitti ja koru tehtiin nuorelle miehelle hänen toiveitaan mukaillen. Lukko ja korvanvierushelmet ovat hopeaa ja niskantausketju hopeoitu.
Muinaisten uskomusten mukaan susi oli tiennäyttäjä ja opastaja, korun nimi 'Pathfinder'.
Amatsoniitti puolestaan lupaa tuoda käyttäjälleen maailmankaikkeuden energiaa, miehistä ja naisellista olemusta tasapainottaen; se auttaa myös löytämään sielunkumppanin.

Tässä kuten edellisessäkin miesten korussa sudenpää on kooltaan viitisen senttiä korvineen.
Seuraava naisellinen 'tulikettu' on puolta pienempi.

Sanon korua tuli/puna-ketuksi vaikka ihmeellisestä maailmastamme löytyy myös punaisia susia (klik). Ai niin, tiesittekö, että 'tulikettu' -nimitystä on ainakin ennen käytetty revontulista ;-) Minä en sitä aiemmin tiennyt.

Korukivenä on koralli, muina helminä erilaisia jännittäväkuvioisia tummia jaspiksia, riipuksessa iso viistehiottu kuukivi, iso makeanvedenhelmi ja kaunissileäihana savukvartsipiikki.  Kaikki vaaleammat helmet ovat kuukiveä, pienenpieniä.

-Tämä hentoinen koru on toistaiseksi vapaa, otan huomioon aikaisemmin vastaavaa korua tiedustelleet.

.

Herkkää ja hempeää

Vaikka sanoinkin juuri tänä aamuna, että olen kyynikko, niin kyllä hempeänväriset kivet jaksaa aina uudelleen ihastuttaa. Ja vaikka välillä myös sydänkuviot tuntuu niin kuluneelta ajatukselta, niin kyllä ne vaan toimivat.



Pujottelinkin sitten rannekorun kaikista hempuloista, joita oli korupöydälläni muista projekteista esillä. Tässä on siis kunziittia, akvamariinia, ruusukvartsia, kuukiveä, vaaleanpunainen Perun opaali, vuorikidettä, savukvartsia, sydänriipus lukkona.
Tässä muistuttelen, että suloista vaaleanpunaista ruusukvartsia ja herkkää lilansävyistä kunziittia ei pidä jättää suoralle auringonvalolle alttiiksi, niiden väri silloin haalistuu. No, nythän ei sitä ongelmaa ole, mutta kesemmällä kannattaa varoa.

Kun niin on haluttanut jo pitkään tarttua juotosvälineisiin, niin aloittelin pienesti. Tein siis pikkuisen riipuksen. Juotin filigraanilangasta sydämen kiinni koristeelliseen pantalangan pätkään ja siitä tuli riipus kaulakoruun. Katkaistun pantalangan pää vaati enemmän hiomista kuin muistinkaan, mutta taidan kokeilla jotakin muutakin vastaavaa lähiaikoina. Kun olen viime aikoina viilaillut lähinnä kynsiä, niin hopean viilaaminen ja hiominen oli oikein hauskaa.

Ruusukvartsi oli niin itseoikeutettu seuralainen kirkkaalle hopeiselle "taikasauvalle". Ja vaikka tämä tosiaan on näinkin herkkis, niin kyynikonkin kaulalla lyhyt koru on oikein sievä. Melkein voisin ajatella pitäväni vaaleanpunaista korua?

Haikuttaa

Rannekoru synnytti tällä kertaa myös haikun, josta tulee aika romanttinen olo ;-D

- Heräävä valo
Ruusuisissa sanoissa
Lintusen pesä -

Korussa on Akvamarinin tekemät lintunen ja muna, hauskasti munankuorella koristellut.

Väriä olen koruihini näin keväällä yrittänyt herätellä ja kaivella, viimein sain tuosta linnun värityksestä napatuksi hiukkasen oranssiakin, herkän kuukiven ;-)

Myös pienet etsatut kevätvihreät lamppuhelmet, pari viistehiottua prasioliittia (vihreä ametisti) ja haalea savukvartsi sekä jade-ruusu tulivat linnun seuralaisiksi.


Osansa haikun herättelijänä oli itellan ruusukirje-pakkauksellakin...

Ähh jatkuu pienillä ja mineillä

Koruntekemisteni alkuaikoina hamstrasin myös Swarovskin kristalleja. Enimmäkseen 4- ja 6-millisiä, isommat olivat mielestäni niin hurjan isoja :-D
Myös erilaisia lamppuhelmiä putkahtelee vanhoista pussukoista esiin. Nykyisellään käytän tosi vähän swaroja, mutta yritellään.

Ja seuraavalla mallilla on hiukan muunnellen tullut tehdyksi aika monta riipusta; tykkään itse näistä sykeröistä ja tässä kuukivet ja pikkuswarot korostavat harmaa-valkean lamppuhelmen sävyjä. Iso korupiikki on itsetehty, pienellä vesivalukukkasella koristelemani.


Päivän korviksissakin on jemmattua hopeaketjun pätkää, suloisia minilamppuhelmiä ja vielä minimpiä mustia spinellejä, koukut mallia nam!


ÄHH 10 ja 11

Keijukaisen hipaisu

Joskus tuttujen blogien kautta kulkeutuu aivan uusillekin sivuille. Se on aina yhtä jännittävää. Viimeksi löysin tähän blogiin ja sitten kuvagalleriaan - kannattaa selata, katsoa kasvoja ja muita äärettömän taidokkaita yksityiskohtia! Vaikka galleria on englanninkielinen, niin suomalainen taiteilija on kyseessä.

Tietenkin mielikuvitustani jäivät keijukaiset kutittelemaan. Eilen etsin aiemmasta projektista jääneen kuukivin kieputellun 'keijunsiiven', johon tein sitten hiukan vallattoman ketjun vaaleista ja kuultavista kivistä ja kristalleista, pieniä makeanvedenhelmiäkin muutama. Syntyi Li-li-a :-)



***
Magskoru-kaupan seuraavan tilaajapalaute-arvonnan (10.12.) palkintona on hopeasta ja vuorikristallista linkitetty rannekoru. Jokainen palaute on arvokas, olitpa ensitilaaja tai useita koruja tilannut.

Ja lämmin kiitos, jokaiselle jo palautetta lähettäneelle! Sydän laulaen jatkan kauniiden materiaalien 'metsästystä' ja korujen tekemistä :-D

Korvakoruja

No edes joskus korvakoruja esille; kuvat ovat mitä ovat, menin sitten auringon puolelle ;-)


Akvamariinia, ruusukvartsia

Akvamarinin tekemät ihkut ruusut ;-D

Ja vimppana kuukivi-korvakorut erääseen aiemmin tehtyyn kaulakoruun.

On hypättävä

Joskus on hypättävä; kuunneltava sisintään ja otettava kunnon loikka!



'Mitä sydän tahtoo' -kaulakorussa on riipuksena yksi Kiinan matkaajani tuomista aarteista, värjättyä akaattia, johon on hionnassa jätetty tuollaiset 'raakakivi'-reunukset, molemmat puolet kivestä on hiottu tasaiseksi ja kiiltäväksi, hiotussa osassa ehkäpä öinen kuutamo-maisema.

Korun muina helminä on himmeää mustaa akaattia, lepidoliittia ja sugiliittia, joiden uskotaan rohkaisevan, auttavan muutoksissa, vahvistavan oman tien etsinnässä. Kuukivirondellit sisältävät samoja ominaisuuksia.
Mukana nauhassa on myös yksi makeanvedenhelmi, yksi Swarovskin kristalli ja piiitkä hopeaketjuosa, koru riippuukin sitten aika alhaalla.




**
Minun loikkani on 'uskaltaa' pitää pieni rauhoittumistauko, jätän netin hyvin vähälle muutamaksi päiväksi, joten älkää ihmetelkö, kun yhteydenottoihin vastaukset tulevat viiveellä!
**

Ja muita naisia

Ensin korvakorut aiemmin tehtyyn japanilais-vaikutteiseen Sayuri-settiin. Valmiina olivat, kuvaaminen vain työlästytti. Jo ranne- ja kaulakorusta tutut upeat taidelasihelmet, mukana musta onyx ja Swarovskin kristallit - korvanapeissa vielä lisäluxuksena kuutiolliset zirkoniat.


Rannekoruun valitsin vain harmaan ja luonnonvalkean sävyjä, isot upeat makeanvedenhelmet ja kauniisti viistehiotut kuukivet. Kuvat vasta kertoivat miten hienosti vierushelmet vaikuttavat toistensa sävyihin! Riipuksissa pikkuturmaliinit.


Kalevalaisen mytologian Ajatar on kyllä ilkeänä ja pahantahtoisena tunnettu metsänhenki, mutta tämä koru loitsinee hänestäkin kiltimmän! Kuukiven sanotaan nimittäin karkottavan käyttäjänsä ympäriltä negatiivisia vaikutuksia ja tuovan onnea ja tasapainoa muutoksissa ja matkan rasituksissa.
Siispä, Muuttuvat Ajat, öö, Muuttuva Ajatar ;-)

Viisaat kivet

Tämän päivän koru jatkaa tätä kauniiden kapussikivien sarjaa, kertomuskivien, joita en halua liian siloisesti ja säntillisesti kahlita kehykseen vaan pyrin jättämään mielikuvitukselle tilaa.

Itselle tämä kivierikoisuus toi heti mieleen linnunsiiven, mutta voi siinä toki muutakin nähdä. Kuviin en kyllä millään saanut akaatin todellista kauneutta, pinta on täysin sileä ja kiiltäväksi hiottu, sellainen kivi, jota tahtoisi koko ajan silitellä.

En halunnut korkeaa ja kiinteää kehystä vaan jatkoin tuolla omalla tyylilläni, patinoin tällä kertaa keveämmin ja vain osittain muuta korua.
Jotenkin tuota lintumaisuutta ja keveyttä halusin vielä jatkaa muussakin korussa. Ketjun alaosa on keveää valmisketjua ja upeat viistehiotut kuukivi-'sulat' hiukan irrallisina, lentoon lähdössä. Pienet ruskeat helmet ovat lumihiutale-obsidiaania, antavat taas korulle sitä naisellista helinää ja jatkavat kapussikiven kuviointia. Lisävolyyminä on kaksi isompaa helmeä, kuukivi ja savukvartsi. Korun takaosa on vahvempaa ketjua, lukossa yllätys.

Musta on tullu... rinkulahullu ;-)

Ehee, kaksoset, kuukivi ja ametisti, 8mm kumpikin. Minulla on kohta sormus joka viikonpäivälle ;-D Laitanpa monta kuvaa, niistä näkyy, että samasta läpimitasta huolimatta kuukivi on huimasti korkeampi.

Such beautiful cabochons of moonstone and amethyst in these ring-twins :-D
I add several photos to show that same 8mm size in diameter does not mean the same height.

Avara luonto

Onhan tuo aiemminkin tullut kerrotuksi, katselen television luonto-ohjelmia ja lauantai-illan Avara luonto on suosikkejani. Oikeastaan katson sen uusinnan sunnuntai-aamuisin, kaikessa rauhassa, kaffekupin kera.

Merten syvyyksistä löytyy kaikkea ihanan värikästä elämää, aivan uskomaton on niiden eläinten värikirjo, mutta eräs melkein väritön polttiaiseläin herätti tällä kertaa ahaa-elämyksen.

**
Posti toi taannoin hienoja ja harvinaisia solar-kvartseja, jotka nostivat mieleeni ensi ajatuksena kesäiset voikukkien höytyvä-kukinnot. Eikö vaan?


Aamuisen luonto-ohjelman jälkeen syntyi kuitenkin ajatus Medusa-korusta, tässä linkki googlen kuvahaun tulokseen -meduusa-

Kaulakorun riipuksessa on iso, kauniisti kuvioitu hill tribe -hopeinen kolikko ja yksi ihanainen kvartsi. Kevyessä, taotussa hopeaketjussa on muutamia pieniä kuukivirondelleja.
Taaskaan en ole surullinen vaikka koru jäisi itselle, kauppaan sen kuitenkin lisäilen.

Mitä tehdä!

Mitä tehdä huonon omatunnon kanssa! Huusholli pyytää hoitamista, mutta kun toisaalta on tullut luvatuksi korujakin valmiiksi. Hih, helppo valinta, tilauskorujen kanssa on tullut vietettyä aikaa yötä myöten.

Näitä seuraavia ei nyt kukaan ole tilannut, ellei omia ideoita lasketa myös tilauksiksi; ainakin näitäkin on aina pakko päästä kokeilemaan.
Harmittaa aika lailla tämä marraskuun hämäryys - yritän kyllä valita kuvaushetkeksi sen sydänpäivän puolituntisen, jolloin valoa tuntuu olevan hiukan enemmän, mutta mutta... Aina vaan kaikista kuvista tulee liian keltaisia tai liian sinisiä tai milloin mitäkin eikä kuvankäsittelykään paranna asiaa, hiukan kirkkaammiksi sillä kuvia saa onneksi.


Aikoja sitten olen kopioinut kuvakansiooni ilmeisesti jonkun amerikkalaisen korutaiteilijan mallin, mutta hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että omani on kovin erilainen. Siipi-kuviohan sinänsä on kautta aikain ollut suosittu.

Siipi-kaulakorussa on kauniita pieniä kuukivirondelleja viistehiottuina. Lähes jokaisessa sitä kuuluisaa sinistä hohdetta, mutta ei tietenkään alla olevassa kuvassa. Isommat kuukivet ovat todella ihastuttavia viistehiottuja markiiseja, joissa on upea helmiäiskiilto. Pikku kuukiviä on myös ketjuosan koristeena.

Tähän koruun saattaisi patinointi sopia aika kivasti.

Toisenkin kaulakorun ketjuosa on rondellein koristeltu. Tässä Nyxin tyttäressä on todella harvinaisen kauniin sinisen sävyisiä viistehiottuja pikkuhelmiä ja riipus tuollainen pienempi ei-symmetrinen sydänkuvio.

Apatiitin sanotaan hillitsevän ruokahalua ja se pitänee paikkansa; ainakin tätä sinisen sävyä unohtuu katsomaan niin pitkään, että kaikki muu unohtuu!

Molemmista vielä kaulatorso-kuvat, vaikka ovatkin keljun kellertävät.