Tralaa

Oi miten mieli virkistyy auringosta!

Innostuin tekemään varsin 'orgaanisen' korusetin DesignMimin saksanpähkinähelmistä ja kookosrenkaista. Eikä niiden lisäksi tarvittu kuin muutama hopeoitu rengas, kaunis lukko ja allergisoimattomat niobium-korviskoukut. Ihanan kevyet korut!

Kaulakoru syntyi kun entinen riipus tästä nauhaosuudesta oli lähtenyt ties minne... Niskan taakse korussa sijoittuvat nuo pehmoiset nahkanauhat ja väliosassa on erilaisia lasihelmiä.
"Minä muutun" lienee sopiva nimi voimakorulle, jonka riipuksen kivet kaikki edesauttavat ja jotkut jopa lempeästi puskevat muuttumaan!

 

Riipuksessa on Othelin hienosta keramiikkalinkistä roikkumassa ihanat läpikuultava kyaniitti, sen serkku kunziittipisarainen, vielä hennon lila sugiliitti ja suloinen ruusukvartsi, siivekkään päänä on kaunis granaatti; aurinkokuvassa kyllä liiankin hailakkana nuo kivet.
Enkä minä noita Othel-keramiikkaosasia mitään hio, ne ovat niin mainioita juuri karheapintaisina ja himmeinä, tuntuvat ja näyttävät mukavalta.

***

Korukoplan haaste, vastavärejä

Vastavärit oli Korukoplan haasteen aiheena tällä kertaa ja väriympyröitä tuli tutkiskeltua jonkin verran.

Mulle oli vissiin jäänyt tuo vaalea punainen väri jotenkin päälle, tai, oikeastaan tämän korun kunziitti-riipus saapui sellaisena hetkenä, että se nyt vaan joutui tähän haasteeseen. Onkin hassua, että vaaleanpunaisia on todella erilaisia; on vaikkapa herkkää ja imelääkin ruusukvartsinpunaista ja sitten toisaalta tätä kunziitin utuista, valkeansekaista, silkinkiiltoista väriä.
Kunziitti ja sinisävyinen kyaniitti ovat jollakin lailla (ehkä vain minun mielessäni) sisaruksia, yhteistä niille on tuo värilliseen kiviainekseen sekoittunut vaalea silkinhohto, samankaltaisia silikaattimineraaleja ne kyllä ovatkin. Tämä oli vain välihuomautus kiinnostuneille... Ja vielä sekin tieto, että kunziittia on hyvin vähän tarjolla.

Kunziitille vastaväriä etsiessä haeskelin monista monista turkooseista kivistä sopivinta. Ehkä joku vihreämpi olisi ollut täydellisen oikea vastaväri, mutta tähän koruun valikoitui sopivammaksi enemmän sinivihreä turkoosi, jossa on tuota mustaa hämähäkinseittiä sekä pari laikkua ruskeaakin.

Kunziitti-riipuskivi on iso ja täydellisen hurmaava! Pidän siitä, että siinä on noita mustia vierasaineviiruja mukana, eihän elämäkään ole täydellisen silkoista, yksiväristä, vaan mukaan mahtuu monenlaisia hetkiä. Korussa on lisäksi pienempiä kunziitti-helmiä, kaksi ihanaa-ihanaa hopealla silattua lamppuhelmeä, noita mystisiä aurora borealis -käsiteltyjä vuorikiteitä ja tietenkin tuo turkoosi sekä pari pikkuhelmi-riipusta ison riipuksen vierellä. Metalliosissa hopeoitua, tummaa sävyä.

Koru sai nimekseen "Utua" ja löysin siihen mätsäävän kuvankin, yhdestä suosikkiblogistani, jonka kuvien aiheet ja kokonaisuus saa aina valtoihinsa, tutustukaahan Kaarnikan otoksiin.

Tunnetta vai järkeä

Vaikka koruni syntyvätkin tunteella, niin tämäkin lähti järkevästä ajatuksesta "mitä kiveä tai väriä käyttäisin, mitä ei ole ollut vähään aikaan esillä?" Ensimmäinen vastaukseni oli, että sinistä ainakin teen jatkuvasti ja itselle jotenkin vieraampi väri on vaaleanpunainen (johtuisko iästä?) Siispä mentiin vaaleanpunaisten kivien luokse.

Joku blingi-vaihe tosin on myös menossa, koskapa koruun valikoitui tuota Swarovskin kristalliketjua. Sitä on omassakin tämän hetken korussani pieni pätkä...
Korusta tuli kovin romanttinen ja jotenkin vain nousee mieleen Austenin kirjojen sankarittaret vaikka järkeni ei sitä sulattaisikaan ;-) Että siis olisin niitten ylitunteellisten hömppäjuttujen vietävissä...

Kiviksi löytyi muutama pikkuruinen ruusukvartsi tuonne lehtiketjun sekaan ja isompi kunziitti-helmi riipukseen. Riipuslinkkinä on tuo vintage-henkinen kristalliupotusihanuus.
Swarovskin kristallien sävy on vaaleanharmaa opaali, auringossa ne säihkyvät, täytyy ottaa lisäkuvia päivemmällä, jos aurinko paistelee. Näkyisi tuon kunziitin ihana vaaleanpuna-valkoinen värikin paremmin.

Kivienergioista: kaikki vaaleanpunaiset korukivet liittyvät tunteisiin ja niiden tasapainottamiseen, kunziitin sanotaan yhdistävän järjen ja tunteet ja tuovan hyvää tuulta ja iloa sekä vähentävän luulotautisuutta :-D Sanotaan siitä paljon muutakin, mutta tässä nyt nämä poiminnat.


(Edit: Palasin asioilta ja aurinkokin ilmestyi, joten sain paremmat kuvat!)

Herkkää ja hempeää

Vaikka sanoinkin juuri tänä aamuna, että olen kyynikko, niin kyllä hempeänväriset kivet jaksaa aina uudelleen ihastuttaa. Ja vaikka välillä myös sydänkuviot tuntuu niin kuluneelta ajatukselta, niin kyllä ne vaan toimivat.



Pujottelinkin sitten rannekorun kaikista hempuloista, joita oli korupöydälläni muista projekteista esillä. Tässä on siis kunziittia, akvamariinia, ruusukvartsia, kuukiveä, vaaleanpunainen Perun opaali, vuorikidettä, savukvartsia, sydänriipus lukkona.
Tässä muistuttelen, että suloista vaaleanpunaista ruusukvartsia ja herkkää lilansävyistä kunziittia ei pidä jättää suoralle auringonvalolle alttiiksi, niiden väri silloin haalistuu. No, nythän ei sitä ongelmaa ole, mutta kesemmällä kannattaa varoa.

Kun niin on haluttanut jo pitkään tarttua juotosvälineisiin, niin aloittelin pienesti. Tein siis pikkuisen riipuksen. Juotin filigraanilangasta sydämen kiinni koristeelliseen pantalangan pätkään ja siitä tuli riipus kaulakoruun. Katkaistun pantalangan pää vaati enemmän hiomista kuin muistinkaan, mutta taidan kokeilla jotakin muutakin vastaavaa lähiaikoina. Kun olen viime aikoina viilaillut lähinnä kynsiä, niin hopean viilaaminen ja hiominen oli oikein hauskaa.

Ruusukvartsi oli niin itseoikeutettu seuralainen kirkkaalle hopeiselle "taikasauvalle". Ja vaikka tämä tosiaan on näinkin herkkis, niin kyynikonkin kaulalla lyhyt koru on oikein sievä. Melkein voisin ajatella pitäväni vaaleanpunaista korua?

Rannekoruja

Tuntuu, että todella pitkästä aikaa punoin edes pienet pätkät hopeaketjua. Tekisin enemmänkin, jos hyvä haltija lahjoittaisi hopeaa ;-D

Ekassa rannekorussa siis hopeisista renkaista punottua kuningasketjua, mutta pääosassa kuitenkin kauniit ja herkät kivihelmet.
Keskimmäinen epäsäännöllisen muotoinen, sileä ja ihanainen helmi on kunziittia, sekin yksi enkelikiveksi mainittu, muut helmet kultarutiilein koristautunutta kvartsia ja ruusukvartsia. Kultarutiileillakin on monta nimeä, välillä ne ovat Venuksen hiuksia, välillä Amorin nuolia - voi valita vapaasti mikä miellyttää.
Kivihelmien välissä on pienet Hill tribe -hopeiset kuviohelmet.
Koruun oli tulossa säätöketjulenkkiin vielä turmaliinisydän, mutta ne leikkivät piilosta... Lisätään kun löytyy.

Toiseen rannekoruun tuli aiheeksi 'spiraali', sitä on hopealukossa ja hopeahelmissä. Symbolina spiraali merkitsee kasvua.
Kivihelminä vain kirkasta vuorikidettä, kaksi viistehiottua ja kaksi sileää rondellia. Helmet ovat pieniä, mutta sekä isolenkkinen ketjuosa että upea Karen Hill tribe -hopeinen putkihelmi tuovat näyttävyyttä.

Iloa päiviinne, huomiselle on luvattu jo hiukan auringonpaistettakin!

Earth hour, tunti maailmalle

Earth hour = tunti maailmalle, maan tunti - tänä iltana kannetaan huolta maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista, pieni ihminen voi edes näin osallistua: sammuttamalla valot tunniksi illalla klo puoli yhdeksän paikallista aikaa. Voihan sitä rauhoittua tunniksi miettimään omia valintojaan nyt ja tulevaisuudessa!




Annoin tämän aamun korulle yksinkertaisesti tuon nimen - Toivon, että korusta välittyy se, ettei läheskään aina kaivata kaikkein pisimmälle vietyä viimeistelyä, hiontaa, kiveen, jotta se olisi kaunis ja silmää miellyttävä.

Korun kivihelmet ovat viimeistelyltään osa karkeita, himmeitä, osa vain sileiksi rummutettuja. Värivalinnallakin halusin tuoda esiin sen, että luonnollisissa sävyissään kivet ovat todella kauniita, näistä helmistä mitkään eivät ole keinotekoisesti värjättyjä. Korukivistä on edustettuna akvamariini, vuorikristalli (iso kirkas karkea ja himmeät vaaleat), ametriini, apatiitti, kunziitti, karneoli ja ruusukvartsi, pieni labradoriitti. Vuorikristallia on runsaasti, sillä sen sanotaan yhdistävän muiden kivien energioita.

Haahkan pesällä

Joskus viime vuonna näin tv-dokumentin saaristolaisyhteisöstä, jossa oli tartuttu toimeen haahkojen pesimisen elvyttämiseksi. Harmi kyllä kaikki tekstit jäivät entiselle hajonneelle koneelle, joten en muistinvaraisesti pysty enempää kertomaan, missä ja milloin tuo tapahtui.

Mieleeni jäivät vain erittäin tarkasti ne värit ja kuviot, joita lintujen pesissä ja höyhenpeitteissä oli. Siitä lähtien olen pitänyt silmiä auki ja etsiskellyt, kiviä ;-)

Löysin, montakin, tässä kaksi ensimmäistä.

Pyöreä kivi on tsaroiittia, väreinä samassa kivessä hienosti ruskeaa ja violettia, luonnon omia sekoituksia! Toinen kivi on sitten sekoitus lämpimiä ruskeita.
Molemmat heti halusivat luokseni, kun ne näin...


Tsaroiitti-riipuksen seuraksi laitoin vain täysin samansävyisen samettinauhan ja hiukan heleyttä tuo vaaleat lilat kunziitit, joiden ympäriillä pienemmät syvänvioletit tsaroiitit. Metalliosissa päädyin jahkailun jälkeen vintaj-lankaan.


Ruskeasävyisen kiven seuraan en halunnut ruveta mätsäilemään kiviä, vaan laitoin tähän 'lintuemon' seuraksi naisellisia makeanvedenhelmiä, yhden swarovskin ja vielä pikkuisen puisen lehden. Kirkas hopea asettui luonnostaan mukaan.



Molemmat korut ovat lyhyehköjä ja vaikka pyöreä kivi on reilunkokoinen, niin lyhyen nauhaosan kanssa se asettuu kaulalle varsin mukavasti.

Yksi haahka-koru on kesken, sen synnyttäminen ei mennyt yhtä helposti kuin näiden.



**

Harmoniaa

Yllättävästi, tämä pyörryttävän kaunis nerik-riipus päätyi koruun käymättä lainkaan aarteiden arkussa! Aloin muka tekemään värikästä kaulakorua, mutta yhtäkkiä vaan syntyi tämä rauhallinen kokonaisuus. Koruhan on melkein symmetrinenkin - noo, yksi pieni lamppuhelmi tuolla sekoittamassa pakkaa.

Riipus on hyvin erikoisesti kaiverrettu rutiilikvartsi, jossa rutiilisykerö on kuin noiden kalojen kutupesä?! En nyt kuitenkaan nimennyt korua tuon sykerön mukaan ;-D

Arvokkaan riipuksen seurana arvokkaita helmiä, kunziittia, tsaroiittia, turmaliinia.
Tämä onnistui omasta mielestäni yli odotusten, en uskonut riipuksen löytävän seuraa näin äkkiä.

ÄHH vie mukanaan

Totta. En lainkaan aikonut totetuttaa ähh:ta päivittäin tai edes kovin nopeassa tahdissa, mutta niin vain eilenkin illalla istuin helmipöydän ääressä ja helmet toisensa jälkeen puhuttelivat. Tänään on vuorossa tällainen lähinnä pinkkien ja vaaleanpunaisten ryhmä.

Tiedättekö, ei riitä, että itse keräilen ja omistelen kivikaunottaria, aika ajoin täytyy rynniä toistenkin apajille!
Niinpä tämän ensimmäisen korvakoruparin upeat helmet ovatkin Monalta ahnehdittuja, hurmaavan kirjavat kvartsipisarat, joissa on väriä sen verran, että muussa koristuksessa en kauheasti kikkaillut, hopealenkkejä sileinä ja röpelöinä. Nämä kyllä livenä kiiltää aivan toisella lailla kuin kuvassa.
Toinen korvispari samaa värimaailmaa, mutta helmet ovat Swarovskin kristalleja, sävyt rubiini ja vitrail medium. Tuo barokki-pisara on aina yhtä romanttisen viehkeä!


Kolmansiin korviksiin toinen ihana helmiystävä, Vikki, luopui mielettömän hienoista vuorikristalli-kimpaleista! Nämä jääpalat ovat kyllä niiiiin coolit!


**
Ja pitkästä aikaa rannekoru.

Pensasruusu York and Lancaster on siitä erikoinen ruusulajike, että sillä on samassa pensaassa sekä valkoisia, vaaleanpunaisia että osaksi kaksivärisiä kukkia. Koska rannekorussa on kolmea eri vaaleanpunaista korukiveä, sai kyseinen ruusu lainata korulle nimensä.

Isot vaaleanpunaiset helmet ovat hartaasti hillottuja, Perun opaalia ja kunziittia, niiden keskellä kaksi läpikuultavaa turmaliinirondellia ja raaskinpas herkistä turmaliinisydämistäkin valita kaksi suloisinta tähän koruun.
Pitkästä aikaa lisäsin koruun myös ketjunpätkän, kun sellainen oli käsillä, tyylikästä figaro-ketjua. Hopeinen sydänlukko sulkee koko romanttisen vaaleanpunaisen kokonaisuuden.

Ettei ois niin hiljasta

... täällä blogissa siis, niin laitan pari kuvaa, koruista aikaisempien mallien toistoja.


Ensin punainen sovellus pronssiketjuisesta viktoriaanisesta korusta. Punaiset helmet ovat jännän opaakkeja lasihelmiä, mikä tekee korusta vielä vanhahtavamman.

Toisessa kuvassa on kaksi 'pesämunaa', josta nimestä kiitos Outsalle :-D
Riipus on hauska pikku lahja annettavaksi itsenäiseen elämään ryntäävälle ylioppilaalle tai valmistujalle, sen varsinaisen pesämunan lisäksi. Kaikkihan me tiedämme, miten mieluisia ovat rahalahjat, mutta kun kuitenkin on kiva antaa jotain pientä muistoakin juhlapäivänä. Näissä riipuksissa siis hopealangasta kiedottu pesä, jossa yksi kaunis makeanvedenhelmi.

**

No, laitan vielä yhden kuvan. Tämän piti mennä 'Oi ihana toukokuu' -kilpailuun, mutta ei nyt sitten menekään ;-)

'Kevätköynnös',
rannekorussa kivihelminä ruusukvartsi, hydrokvartsi, turmaliini, kunziitti, vuorikristalli; mukana pari swaroa ja yksi makeanvedenhelmi - päästin taas sormeni ja ruusunpunaiset ajatukset valloilleen! Vähän hopeakoukeroitakin korussa on tietenkin, riipuksina pikkusydämiä.

***
Ja pieni tiedote:

Moni jo huomasikin, kiitos, mutta vielä muutama päivä jäljellä kevättyhjennys-tarjousta Magskoru-nettikaupassa!


**
Ja aivan lopuksi.
Kävin tänään metsässä tuoksuttelemassa ihania suopursuja, oli kyllä hyttysiä kaveriksi asti...
Otin yhden kukkivan oksan maljakkoon, vaikka ne edelliset nuputkin aukesivat kiitettävästi.
Suopursu on terälehdiltään aivan vitivalkea, kaunotar.

Hentoa vaaleanpunaista

Vaaleanpunainen tuo minulle ensimmäisenä mieleen kaikenlaisen hempeän hörsellyksen, joka ei ole oikein minua... Olinkin siksi yllättynyt, kun viimeisimmässä helmikirjeessä oli vain kolme vaaleanpunaista nauhallista helmiä. Yllättynyt, vaikka ihan itse tilasinkin :-) Noo, ei hätää, ne eivät olleet kilttejä pyöreitä vaan aikalailla kurittoman muotoisia.

Tein siis vaaleanpunaisen korun, jota voisin itsekin pitää! Taannoisen hopealähetyksen erikoisin lukko sopi tähän koruun mainiosti. Tuollainen puunoksaa jäljittelevä muoto on jo itsessään korun keskipiste, joten varmaan teen vielä hopeaketjun, jossa ei muuta koristetta sitten ole (heti kun peukalo kestää taas enemmän punomista).

Mutta Rose twig'issä on hiukan lilaan sihtaavia kunziitti-nugetteja ja pari vaaleanpunaista opaalia, jotka ovat opaalin tyyliin mainion kirjavia. Kivet eivät ole virheettömiä, mikä on tässä korussa omasta mielestäni vain plussaa. Keskuskiveen mahtui kaksinkertainen hopealanka, joka kierteisenä jäljittelee lukon oksakuviota. Hill tribe -hopeinen helmi tuo kivaa kontrastia koruun.


Klikkaamalla suurenee hirmusti kuva, mutta irl helmet ovat kokoa 10-15mm.