Syksyiset tyynynpäälliset

 

Aloittelin viikko sitten jälleen uutta sydäntyynyä, mutta se jäi silloin vaiheeseen. Koko viikon odotin tätä päivää kuin kuuta nousevaa, kun tiesin että tänään vapaapäivänä viimeistään ehdin jatkamaan ompelua.. Palasin siis elokuun alussa takaisin töihin ja kyllä se niin vain on, että työt haittaa harrastamista.. 🤭

Tyynyihin valikoitui väreiksi syksyisiä sävyjä, onhan syksy mun lemppari vuodenaika ja monet syksyn väreistä lempivärejäni. ❤️🧡💚💛

Sydäntyynyyn kaava on tilattavissa Etsystä, vaahteranlehden kaava löytyy ilmaiseksi täältä.

Nipsukukkaro

Lueskelin yhtenä aamuna blogeja, kun Pikku Akan tilkkuvakasta löysin yhtäkkiä idean mitä tehdä kummitytölle synttärilahjaksi.. Pikku Akka oli kokeillut kantha-kirjontaa nipsukukkaroon. Innostuin tuosta kirjonnasta ja lähdin miltei siltä istumalta kangaskaapille. Mutta tilkkuja kaivaessani löysinkin kauan sitten piirtämäni paper piecing timantin ja lopulta aloinkin tekemään sitä..

No, onhan kukkarossa myös taustapuoli ja sen ompelin sitten pienistä tilkuista ja kokeilin myöskin kantha-kirjontaa. Helppoa ja kivaa.

Timantti olisi saanut olla hiukan pienempi tähän työhön ja muutenkin malli vaatii pientä muokkausta päästäkseen jatkoon.. Tikkaukset timantin ympäri ja saumakohtiin tein hopeisella langalla, joka on pyörinyt laatikoissani varmasti yli kymmenen vuotta. Lanka katkeili muutamaan otteeseen eikä sitä meinannut millään saada neulan silmästä läpi. Siksi se varmaan aikoinaan on laatikkoon pyörimään jäänytkin..

Melkein en raaskinut edes antaa tätä lahjaksi, kun olisin tykännyt siitä itsekin.. :) Onneksi kukkaron ja laukun kehyksiä jäi vielä parit, jospa saisin itsellekin tehtyä..

Sydäntyyny - paper piecing

Helmikuussa tehty sydäntyyny sai kaverikseen toisen sydämen. Ikean reissulta keväällä tarttui mukaan valkoista puuvillakangasta ja tästä tuli minusta vieläkin kivemman värinen kuin edellisestä. Sydänkuvion sinisävyiset kankaat  on Saijan lahjoittamia ja vielä vaan niitä riittää..

Kaava: Etsy - Diamond heart paper piecing pattern

Sydäntyyny kummitytölle

Tein tänään syntymäpäiväänsä viettävälle kummitytölle lahjaksi sydäntyynyn. Tyyny on tehty samalla paper piecing -tekniikalla kuin aiempikin sydäntyyny, mutta isommista paloista ja vain kolmesta eri kankaasta. Sopivan väristä vetoketjua minulla ei ollut mutta en malttanut keskeyttää tekemistä, joten niinpä laitoin vetskarin tilalle vaaleanpunaiset sydän-painonapit. Tyynyn koko on 35x35cm.

Kaava on ostettavissa Etsyssä.

Kankaat kaapin kätköistä.

Sydäntyyny

Pitkästä aikaa ehdin eilen istahtaa ompelukoneen ääreen ja sain ommeltua tyynynpäällisen alusta loppuun. Tämä paper piecing- malli on kummitellut mielessäni aika ajoin sen jälkeen, kun Saija sellaisen reilut kaksi vuotta sitten postasi. Nyt joulun jälkeen sain viimeinkin aikaiseksi tilata mallin itselleni (löytyy täältä) ja kävin jo Eurokankaassa etsiskelemässä kankaitakin.. Sillä kertaa en niitä löytänyt, ja muutamien vaiheiden jälkeen sain lopulta Saijalta lahjoituksena erilaisia sinisen sävyisiä tilkkuja. Suuret kiitokset! 💙

Luulin kaapissani olevan valkoista kangasta ja ajatus oli tehdä sydämen ulkoreunat valkoisella, mutta olinkin muistanut väärin ja valkoista ei kaapissa ollutkaan. En kuitenkaan malttanut siirtää aloittamista ja niinpä tein reunukset ja keskustan samalla värillä. Tykkään lopputuloksesta hirmuisesti, vaikka tarkkuutta palojen yhdistämisessä mun täytyy kyllä jatkossa harjoitella.. ;)

Hyvää Ystävänpäivää!
💗💗💗

Mansikkatyyny

Taas kävi niin, että mielenkiintoinen, uusi tekniikka ja sen opettelu vei mennessään.. Työkaverille tekemieni istuintyynyjen jälkeen löysin itseni useat kerrat etsimästä paper piecingistä kertovaa kirjallisuutta, ideoita ja ilmaiskaavoja. Jollain tällaisella etsintäkierroksella löysinkin kivan ja kesäisen mansikka-aiheisen kaavan (täältä). En kuitenkaan siihen hätään päässyt mihinkään kaavoja tulostamaan ja niinpä piirtelin kaavat kuvan perusteella itse. Mittasuhteet eivät ehkä ole alkuperäisen kaavan kanssa samat, mutta ehkäpä tämän minunkin tekeleeni mansikaksi tunnistaa? Mielenkiinnolla odotin työn edetessä, olinko osannut numeroida ompelujärjestyksen oikein - ja kaikeksi onneksi olin! :)

Tein tilkusta sitten pienen tyynyn ja siitä tuli niin kiva, että tein vielä toisen samanlaisen. Tyynyt saivat syntymäpäivälahjoikseen kaksi kummityttöämme. ❤

Kaava: täältä
Kankaat: tilkkulaatikoista

Lahjaksi eläkeläiselle

Työkaverini jäädessä eläkkeelle halusin muistaa häntä jollakin itse tehdyllä lahjalla. Vapauden alkaessa juuri alkukesästä tuli mieleeni istuintyynyt/-pehmusteet ulkosalla istuskeluun.

Toteutusta miettiessäni Krista julkaisi juuri sopivasti postauksen paper piecing-tekniikalla tehdyistä tyynyistä ja innostuin oitis tekniikasta. Tähänkin tekniikkaan olin kyllä aikaisemminkin törmännyt, mutta siitäkin ajatellut niin että on ihan liian näpertämistä minulle.. Tuolloin minulla oli kuitenkin käsityöt olleet jo pitkään aika minimissä ja olikin kiva löytää uusi ja mielenkiintoinen tekniikka johon materiaaleja löytyi heti valmiiksi kotoa.

Googlaamalla etsiskelin tekniikasta kertovaa kirjallisuutta, vaan juuri mitään niistä ei meidän alueen kirjastoista löytynyt. Ne, mitä käsiini sain - ei niissä oikein mieluisia ohjeita ollut. Koitin etsiskellä samalla myös ilmaiskaavoja ja kun en juuri sellaista löytänyt kuin olisin halunnut (eikä sellaista löytynyt myöskään maksullisista kaavoista), päädyin samaan perhoskaavaan mitä Kristakin oli toiseen tyynyistään käyttänyt. Ja kyllähän perhoset nyt kesään kuuluu!

Kaavat kolmeen erilaiseen perhoseen löytyivät sivuilta Lillyella.com. Käyttämäni perhosmalli oli nimeltään Pepper.

Todella aikaavievää hommaa (juuri sitä näpertämistä) tämä tekniikka kyllä on, mutta niin mukavaa! Ensimmäiseen kokeilutilkkuun sain menemään aikaa pähkäilyineen kaikkineen n. 1,5 tuntia.. Mieheni kovin pyöritteli päätään kun näytin puolitoistatuntisen aherruksen päätteeksi tilkkua hänelle ja kerroin miten kauan sen tekemiseen meni aikaa. :D

Perhostilkkuihin kankaat on kierrätetty kestotahroja saaneesta Marimekon mekosta ja toisesta, huonon istuvuuden vuoksi käyttämättömäksi jääneestä mekosta. Eurokankaassa koitin katsella oranssin sävyisiä kankaita, mutta kun en mieluisia löytänyt, tyydyin muidenkin kankaiden osalta kotoa löytyviin kankaanjämiin. Väliin laitoin kaksi kerrosta paksuimpia tikkikankaita mitä jemmassa vielä oli. Melko ohuet pehmusteet nämä siis ovat. Tikkaukset tein "neliöiden" saumakohtiin. Yhden pehmusteen koko on n. 39x40 cm. (42x42 cm:iin yritin tähdätä.) :)

Aurinkoisia ja mukavia eläkepäiviä! ❤

Tilkkupeitto ja hyydykekakkua

Ommellessani ystäväni pienokaiselle vauvalahjaa en vielä tiennyt ompelevani tulevalle kummitytölleni. ❤ Kun meitä sitten pyydettiin kummin tehtävään, ajattelin ommella pienokaiselle varsinaisen lahjan -vauvakirjan- lisäksi vielä tilkkupeiton. Kaikki peiton tarvikkeet löytyivät kotoa.

Vaikka minä oikein mitan kanssa peittoa kasasin, sain silti aikaiseksi vähän vinksallaan olevat ruudut eikä reunan kaistaleetkaan ihan suorat ole. :(

Tikkailin reunat ja vinottain muutamien ruutujen ympäri että välissä oleva fleecepeitto pysyisi paremmin paikoillaan.

Lauantain kastejuhlaan tein hyydykekakkua muokaten aiemminkin julkaistua ohjetta. Vaihdoin rahkavalmisteen tilalle tuorejuuston (en edes tiedä, myydäänkö tuota alkuperäisen ohjeen rahkavalmistetta enää). Tätä täytettä olen käyttänyt täytekakkujen täytteenä ja muutaman kerran olen sen tehnyt myös hyydykekakun muotoon. Olin laittanut jo ohjeen mukaisen määrän sokeria, kun päätinkin hukata koko purkillisen kinuskikastiketta täytteen sekaan.. Kakusta tuli kyllä aikas makea, sokerin määrää kannattaa siis vähentää jos kinuskikastiketta laittaa koko purkin! :) Alla ohje niin kuin nyt tein.

Kinuskinen Daim-hyydykekakku

n. 22 cm irtopohjavuokaan

Pohja:

150(-200) g gluteenittomia keksejä

50 g sulatettua margariinia

Täyte:

5 liivatelehteä

3 dl vispikermaa

1 dl sokeria (vähempikin riittää!)

2 tl vaniljasokeria

200 g vaniljatuorejuustoa

2 dl kinuskikastiketta

2 kpl Tupla-Daimia

tilkka vettä

Pingota irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi. Murskaa keksit ja sekoita sulatetun margariinin kanssa. Painele keksimurska irtopohjavuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Hienonna Daim-patukat veitsellä pieneksi. Vaahdota kerma ja sokerit. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja kinuskikastike. Kuumenna tilkka vettä kiehuvaksi ja liota puristellut liivatteet siihen. Kaada liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan huolellisesti sekoittaen. Sekoita lopuksi karkkimurut täytteeseen ja kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle. Hyydytä mielellään seuraavaan päivään mutta vähintään 4 tuntia. 

Helmikuun haaste - Ystävälle

Ystävyys on lämpöä,
ymmärtämistä.
Sen lämpö on lähtöisin
sydämestä.

Vaapula järjestää tänä keväänä monta mukavaa haastetta. Minä lähdin mukaan ensimmäiseen, jossa tehdään jotakin ystävälle.

Minä olin ystäväni kanssa samalla rippikoululeirillä. En edes muista miten siellä tutustuimme, mutta minusta tuntuu kuin olisimme tunteneet aina. Ihan pienen pätkän olemme asuneet samassa kaupungissa, muutoin välimatka on aina ollut pitkä. Niinpä näemme harvoin, suunnilleen kerran tai kaksi vuodessa. Halusin antaa ystävälleni jotakin sellaista, joka on helppo laittaa kortin kanssa postipojan matkaan. Tein pienen pussukan eräästä koetilkusta, kun huvikseni kokeilin Kangaskorjaamon ideaa tilkkuilusta.

Toisenkin pussukan tein, farkusta ja koristenauhasta. Sen minä lähetin serkulleni, joka on aina ollut minulle kuin isosisko, jota minulla ei sisarusparvemme vanhimpana ole ollut!

Olen tainnut jäädä koukkuun näiden pussukoiden ompeluun. :)

Kaava: oma

Kankaat: tilkkulaatikon kätköistä

Vetskarit: saatu

Muut ystävänpäivälahjat taidan paljastaa vasta ystävänpäivänä.. :)

Täältä löytyy vuoden takaiset ystävänpäivämuistamiset.

Lapsuusmuistoni - marraskuun haaste

Osallistuinpa vielä toiseenkin Vaapulan järjestämään haasteeseen. Tämä aihe houkutti jo alusta alkaen, vaan idealampun syttyminen kesti melkoisen tovin. Onneksi mahduin vielä mukaan kun lamppu syttyi!

Tyttöselle lähdin tässäkin haasteessa ompelemaan, kuten syyskuussakin farkkuhaasteessa.. Matskut löytyivät pääasiassa kotoa, kinkkupusseja jouduin käydä ostamassa.

Alunperin ajattelin aiheesta niin, että haluan tehdä lapselle jotain jonka hän voi mahdollisesti liittää omiin lapsuusmuistoihinsa. Kankaita penkoessa löysin kuitenkin työhön myös omia lapsuusmuistoja. Omiin lapsuusmuistoihin tämä leikkimatto liittyy siis joidenkin kankaiden osalta. Etupuolen ruutukuosi on lapsuudessani ollut kuistilla verhona. Takaosan värikäs eläinkuosi taas ehkä päiväpeittona. Perhosen siipien taustat on lakanasta joissa ehkä itsekin olen pienenä nukkunut, tai ainakin nuoremmat sisarukseni.

Ensin leikkasin sanomalehdestä perhosen siiven, sitten pilkoin sen pienempiin osiin. Leikkasin osat erilaisista tilkuista ja kokosin siivet. Silitin taustalle tukikankaan ja siipien taustat leikkasin yhtenä palana. Väliin kinkkupussia rapisteltavaksi. Perhosen vartalo on täytetty vanulla, siivet kiinnitetty alustaan vain vartalo-osan kohdalta.

Tuntosarvet kaksinkerroin taitettua koristenauhaa. Alareunaan tein pari kukkaa leikkaamalla värikkäirä ympyröitä. Toisen täytin kinkkupussilla ja vanulla, toiseen laitoin vanua ja kulkusen ja väleihin kiinnitin ommellessa koristenauhasta lenkkejä. Kukan varret ja rapisevat lehdet kiinnitin alustaan. Oikeanpuoleisen kukan piti olla kenossa toiseen suuntaan mutta sillä oli oma tahto.

Kun kaikki etukappaleelle tulevat osat oli kiinnitetty, asettelin etu- ja takakappaleet nurjat puolet vastakkain, väliin 100g:n vanulevyä ja ompelin reunoistaan yhteen. Joistain kohdista ompelin vielä mustaa ruutujen väliä pitkin jotta vanu pysyisi paremmin paikoillaan. Reunoista leikkasin saumanvarat ihan ompeleen vierestä ja kanttasin valmiilla vinokanteilla. Vastakkaisilla sivuilla on aina samanlainen kanttinauha, paitsi sinistä jouduin jatkamaan vähän punaisella samankuvioisella..

Alkuperäinen ajatus oli koota etupuoli tilkuista (yläosa sinisävyisistä taivaaksi ja alaosa vihertävistä nurmeksi) vaan kun tuo nyt käytetty kangas sopi paremmin tähän lapsuusmuisto-teemaan.. Enemmän kyllä tykkään tuosta taustapuolesta.. Sommittelin perhosta myös taustapuolelle ja nyt kyllä harmittelen kun en sitä niin päin laittanut.

Työtunteja en edes laskenut, mutta kyllähän niitä useampia tähän meni.. :)

Kiitos Mandalle kivan haasteen järjestämisestä! Nämä kaksi haastetta olivatkin elämäni ensimmäiset ja kummastakin jäi hyvä fiilis. Kivat aiheet, vapaa toteutustapa ja vapaus käsitellä aihetta väljästikin. Monia ihania töitä tämänkin haasteen tiimoilta tehtiin, pääset katsomaan niitä täältä.

Tilkkupeitto ja -pefletit

Tiedättekö, että tämä on varmasti pisimpään keskeneräisenä ollut käsityöni! Peiton isoimmat tilkut on valmistuneet yläasteella ysiluokalla (vuonna 01-02).. Monet monet muutot on tilkut kulkeneet mukanani enkä oikein ole tiennyt mitä niistä tekisin, mutta en ole poiskaan halunnut/osannut heittää.. Viime syksynä kävin lapsuuden kotipaikkakunnan kirppiksellä ja sieltä tarttui mukaani tätä työtä ajatellen erilaisia sinisen ja keltaisen sävyisiä pieniä tilkkuja. Jossain vaiheessa (keväällä?) sitten sain ommeltua tilkut yhteen vaan taas homma tyssäsi, kun vanua ei ollut valmiina.. Jonkin muun tilauksen yhteydessä tilasin sitten myös vanulevyä vaan kaappiin sekin jäi odottamaan.. Nyt sain vihdoinkin aikaiseksi ja tein peiton loppuun!

Isoimmat, ötökkätilkut tehtiin siis yläasteella valinnaisen käsityön tunnilla lakanakankaasta. (Tuolloin taisinkin olla ensimmäistä kertaa vapaaehtoisesti "rättikässässä.") Jokainen teki yhtä monta tilkkua kuin ryhmässä oli oppilaita ja nämä sitten jaettiin ryhmän kesken niin että kaikki saivat kaikilta yhden tilkun. Lakanakankaasta leikattiin samankokoisia tilkkuja, reunat kai saumuroitiin ja tilkkuihin sidottiin villalankaa. Tehtiin ämpäreihin omat väriseokset joissa värjättiin tilkut. Oliko tämä nyt sitten nimeltään solmuvärjäystä..? Seuraavaksi tehtiin omat sabluunat ja tilkkujen kuivuttua, ehkä seuraavilla tunneilla painettiin kangasväreillä sabluunoiden avulla tilkkuihin kuvat. Kangastusseilla piirrettiin ääriviivat ja kirjoitettiin nimet jokaiseen tilkkuun.

Kiva projekti, en vain muista miksi näistä ei tehty jo koulussa jotakin.. Olisiko nämä valmistuneet niin myöhään keväällä vai mikä lienee syynä.. Itse olin tehnyt omia, sudenkorento-tilkkuja muutamia ylimääräisiä ja muistelen hämärästi tehneeni joskus sellaisesta pienen tyynyn. Koulussa vai myöhemmin kotona, sitä en muista.. Enää tyynyä ei kuitenkaan taida olla olemassa. Tuo oma sabluunani oli tosi pitkään minulla tallessa, enkä ole varma vaikka se olisi vieläkin tuolla jossain laatikon pohjalla.. Yksi sudenkorento-tilkkukin jäi vielä jäljelle.. Peiton taustaksi laitoin harmaata tähtikangasta, joka jäänyt yli pojalle tekemästäni Tiipiistä. Kolmevuotias tyttömme on ominut peiton itselleen. Eipä minulla tälle sen kummempaa käyttöä olisi ollutkaan joten lupasin sen hänelle. Ja onhan yksi tilkuista hänen kummitätinsä tekemä! :)

Tilkuissa on seuraavat nimet: Iiris, Riikka, Ilona, Jaana, Anxi, Elina, Raisa (minä), Linda ja Anni. Jos tunnistat tästä oman tilkkusi, olisi mukava jos jättäisit kommenttia ja vaikka kertoisit, mitä sinun tilkuillesi kävi? :)

Kun sain peiton valmiiksi, muistin vastikään Päivänsäde&Menninkäinen -blogissa törmäämiini trikootilkuista ommeltuihin pefletteihin. Kaivelin pienimmät trikoonpalat ja leikkelin noin 5x5 cm kokoisia tilkkuja. Tein neljä "juttua mitkä laitetaan saunassa pyllyn alle", siis peflettiä . Taustat isommista trikoonjämistä. Vielä resorikanttaus ympäriinsä ja valmista tuli. Minä en tehnyt ripustuslenkkejä.

Tilkkutyöt ei kyllä ole "mun juttu", niin kivoja kuin ovatkin ja niin kätevää kuin tilkkutöihin olisikin niitä pienimpiä kankaanjämiä upottaa.. Usein huomaan tilkuista tehdessäni, että alan toistamaan jotakin tiettyä kaavaa tilkkujen laittamisessa, en siis osaa yhdistellä paloja ihan sikin sokin. Näistä tuli ihan kivoja, kun annoin lasten valkata omat ruutunsa ja ompelin vain sitä mukaa kun tilkkuja käteeni lykättiin..