Puolitoistavuotiaamme on oppinut riisumaan. Ja sen hän todella myös tekee! Yökkäri väärinpäin puettuna alkoi olla ainoa keino saada pidettyä hänellä vaatteet päiväsaikaan päällä. Olin jonkin aikaa sitten ostanut punaista joustocollaria tehdäkseni siitä jotain itselleni. Kun kangas uhkasi siitäkin huolimatta, että on ihan mun lempparipunaista, jäädä vain laatikkoon marinoitumaan, päätin tehdäkin siitä tyttärelle jumppiksen. Pitkään mietin, laitanko vetskarin selkäpuolelle vai nepparit eteen. Nepparit veivät lopulta voiton, sillä en jaksanut/viitsinyt lähteä sitä vetskaria kaupungista hakemaan. Nepparit on sen verran tiukat, että arvelin niiden toimivan ja estävän riisumisen.
Näin todella olikin ja innostuin tilaamaan lisää kangasta ja vetskarin. Tein vielä kaksi jumppista lisää. Toiseen laitoin samaten nepparit eteen mutta toiseen vetoketjun taakse. Oikeastaan kolmeen jumppikseen tilasin kankaat, mutta kolmas oli sen verran ohuempaa että jätin sen odottamaan vielä jotakin muuta ideaa..
Näin todella olikin ja innostuin tilaamaan lisää kangasta ja vetskarin. Tein vielä kaksi jumppista lisää. Toiseen laitoin samaten nepparit eteen mutta toiseen vetoketjun taakse. Oikeastaan kolmeen jumppikseen tilasin kankaat, mutta kolmas oli sen verran ohuempaa että jätin sen odottamaan vielä jotakin muuta ideaa..
Kaavan pohjaksi valitsin saman jolla olen vuosi sitten tehnyt samaiselle tyttärelle jumppiksen numeroa pienempänä. Se olikin silloin vuosi sitten niin reilu, että mahtuu yhä vieläkin, vaan kun siinä on vetoketju etupuolella niin eipä se kauaa päällä pysy. Kaavan mukaan tehtynä vetoketju tulee hieman vinoon, mutta muokkasin kaavaa niin, että sain nepparit keskelle eteen.
Kaava: muokattu Ottobre 6/2014 "Chilly Season" fleecehaalari 80 cm (62 - 86 cm)
Kankaat: Kangaskapina
Inkkarivelourista en ensin oikein tiennyt, tykkäänkö vaiko en. Lopulta kuitenkin sen ansiosta taisi vähän mopokin karata käsistä. :) Idea inkkaripäähineestä tuli nimittäin tuon puvun valmistuttua ja seuraavalla kauppareissulla mukaani tarttui pussillinen höyheniä. Mustalle tukikankaalla vahvistetulle pellavalle kirjoin kuvioita ja koristelin muutamin helmin ja paljetein.
Blogissa on viime aikoina ollut melko hiljaista ja postauset on koko alkuvuoden olleet kovin käsityöpainotteisia. Tähänkin on syynsä, sillä meillä on sekä uuni että liesi rikki ja uusien toimitus viivästynyt. Onneksi sen verran kuitenkin toimivat, että ruuanlaitto jotenkuten onnistuu.
Inkkarivelourista en ensin oikein tiennyt, tykkäänkö vaiko en. Lopulta kuitenkin sen ansiosta taisi vähän mopokin karata käsistä. :) Idea inkkaripäähineestä tuli nimittäin tuon puvun valmistuttua ja seuraavalla kauppareissulla mukaani tarttui pussillinen höyheniä. Mustalle tukikankaalla vahvistetulle pellavalle kirjoin kuvioita ja koristelin muutamin helmin ja paljetein.
Blogissa on viime aikoina ollut melko hiljaista ja postauset on koko alkuvuoden olleet kovin käsityöpainotteisia. Tähänkin on syynsä, sillä meillä on sekä uuni että liesi rikki ja uusien toimitus viivästynyt. Onneksi sen verran kuitenkin toimivat, että ruuanlaitto jotenkuten onnistuu.