Kevätjuhlamekko ja opejen muistamiset

Koko lukukausi on mennyt niin vauhdikkaasti, että minä en millään tahdo pysyä tahdissa mukana. Tänään oli eskarilaisella viimeinen eskaripäivä, kevätjuhla ja koulutielle siunaaminen, ja niin alkoi tyttösellä ensimmäinen oikea kesäloma.

Kaapista olisi ihan varmasti eskaritytölle löytynyt mekko jos toinenkin kevätjuhlaa varten, mutta ei mitään keväänvihreää.. Ja kankaan halusin pois laatikkoa täyttämästä. Juuri ja juuri sain leikattua kaikki kappaleet yhdessä osassa, tähteeksi jäi vain pieniä, epämääräisen kokoisia paloja. (Jotka olisi kai voinut heittää poiskin, mutta kun.....)

Kaava: Mekkotehdas  "Orelma" 122/128 cm (86 - 128 cm)

Kangas: Eurokangas

Onko jollekin yllätys, jos kerron että eskan opet saivat tällä kertaa muistamiseksi pussukat..? :) Vähän erilaiset kyllä, mitä viime aikoina olen tehnyt. Kimppalahjaankin oltais voitu vaivattomasti osallistua, mutta kerrankin olin lahjaidean kanssa ajoissa ja vetskatilaus oli jo vetämässä kun kimppalahjaa alettiin suunnittelemaan..

Harmikseni en viimeksi Eurokankaassa poiketessa muistanut ostaa tukikangasta, niinpä pussukat jäivät vähän lörpöiksi. Pitsiketjun vuoksi ompelujärjestys on hieman eri kuin tavallisen pussukan ja saumat jäävät sisäpuolelle näkyviin. Vinkkiä tällaisen pussukan ompeluun katsoin täältä, mutta pussukat saksin kuitenkin summissa.

Toivottavasti pussukoille löytyy käyttöä. Penaalina, käsityöpussina, pienenä toilettilaukkuna.. Oikeastaan rupesin haluamaan itsellekin tämän kokoista pussukkaa, siinä kun olisi kätevä kuljettaa jotakin pientä virkkuuta tai neuletyötä mukana vaikka kyläreissulla.

Kaava: oma
Kankaat: saatu
Pitsivetoketju: Ullaka

Keltaista, oranssia ja vähän muutakin

Toukokuussa HommaHuoneen värihaasteessa kuukauden väri on keltainen. Sellaisista, ja vähän muistakin väreistä ompelin jo viime kuussa kun koitin saada kangaslaatikoihin vähän tilaa (siinä juuri onnistumatta).. Oranssi on yksi lempiväreistäni.

Huhtikuun tapaan ompelin kangaslaatikon tilkuista jemmaan muutamia vauvalahjoja.

 Harmaa ja keltainen paita on tehty kaavaa mitenkään muokkaamatta. Takakappale on hieman etukappaletta pidempi, minusta kivan näköinen. Oranssi paita on tehty samalla kaavalla mutta takahelman olen muokannut suoraksi.

Kaava: Ottobre 1/2016  "Skogsdjur" 62 cm  (56 - 92 cm) 

Tällä viikolla otin jo toistamiseen hommakseni trikoolaatikon siivoamisen ja päätin ronskisti heittää pois kaiken mistä en mitään järkevää juuri nyt saisi aikaiseksi. Siivoilun päätteeksi ajattelin nopeasti surauttaa kahdelle tytölle hameen. Leikkasin kankaan kahteen saman kokoiseen palaan ja ommella surautin sivuilta yhteen. Sitten rupesin katsomaan että pienemmälle siitä saisi pienellä resorilisällä kivan mekon. Siispä sopivaa resoria kaivamaan ja ompelemaan. No eihän mekko silleen päällä pysynyt.. Joten taas tilkkulaatikolle.. Nyt kaivoin ne juuri äsken hylkäämäni palat  ja leikkasin ne mielestäni kaikkein käyttökelvottomimmat eli pitkät (kuitenkin liian lyhyet kanttausten tekemiseen) ja kapeat tilkut vieläkin kapeammiksi soiroiksi. Letitin soirot ja ompelin olkaimiksi resorin reunaan..

Ja lopun varmaan jo arvaattekin.. Eihän niitä pikkupaloja pois voinutkaan heittää, kun näitä lettejähän voisi joskus käyttää johonkin muuhunkin juttuun.. :D

Isompi sitten tietenkin halusi myös mekon ja hänelle leikkelin yläosan ihan peruspaidan kaavalla. Jätin pääntien ja hihansuut huolittelematta kuin myös molempien mekkojen helmat.

365 SikSak-peitto on edistynyt ihan kivasti, suunnitelman mukaisesti raidan päivässä..

Mekkotehtailua on tullut harrastettua viime aikoina enemmänkin, jospa niitä saisin piakkoin kuvailtua ja täällä esiteltyä.. Mutta hei, ihan kohta on kesäkuu! Miten ihmeessä tämä aika näin rientää..?

Sitruunainen "käärmetorttu"

Aamulla kaupassa osui silmääni oranssilla laputettu sitruunarahkapurkki, jossa siis oli parasta ennen -päiväys tälle päivälle. Purkki lähti mukaani ja iltapäiväksi tein lapsille "käärmetorttua". Käärmetorttu-nimitys on kyllä lapsilla tiukassa.. :)

Ajattelin tumman pohjan sopivan sitrunaisen täytteen kaveriksi. Täytteestä halusin paksun ja laitoin kerman sekaan hieman vaniljakreemijauhetta, sillä arvelin täytteen muuten jäävän liian löysäksi. Kovin makealta torttu omaan suuhuni tuntui, kun palasen itsekin maistoin. Herkkulakkoiluni kyllä näin muuten jatkuu ihan vain varmuuden vuoksi, sillä vajaan kuukauden kuluttua haluan edelleen mahtua siihen juhlamekkooni.. :D

Sitruunainen kääretorttu

Pohja:

5 kananmunaa

1 dl sokeria

1/2 dl vehnäjauhoa

1/2 dl perunajauhoa

1/2 dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään muut aineet ja lisää varovasti sekoittaen munasokerivaahtoon. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille ja paista kiertoilmalla 200 asteessa noin 8 minuuttia. Kumoa torttupohja pian uunista tultuaan sokeroidun leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä.

Täyte:

2 dl kuohukermaa

1/2 dl vaniljakreemijauhetta

200 g sitruunarahkaa

Vaahdota kerma ja vaniljakreemijauhe. Sekoita rahka joukkoon. Levitä täyte jäähtyneen kääretorttupohjan päälle ja kääri rullaksi leivinpaperia apuna käyttäen. Laita hetkeksi jääkaappiin ennen tarjoilua.

***

Enää kuusi herätyskelloaamua jäljellä ennen kesälomaa! :)
  Vaikka eipä silti, kyllä tuo neiti nuorimmainen on lähes joka aamu herättänyt ennen sitä kellonsoittoa.. 

Aurinkoista viikonloppua!

Kesätakki pikkuneidille

Neitokaisen viimeksi tekemäni haalari kävi pieneksi. Ja kuumaksi. Kaapista löytyi muutamia kirppishaalareita ja otin ne neidille käyttöön rymyhaalareiksi. Havahduin nimittäin siihen, että eihän tuon ikäinen keväällä tai viileämpinä kesäiltoina enää välttämättä kyläilyjä varten haalaria tarvitse, vaan takkikin riittäisi. Ja haalarit kun tuollaisella nelivetoisella on hetkessä aikamoisen näköiset.. Siispä takkia suunnittelemaan ja tekemään. Sopiva kaavakin löytyi omista lehdistä. Nyt en halunnut takkiin vetskaria vaan napit ja siltä osin muokkasin takin kaavaa.

Takki on melko leveä malliltaan, mutta jotenkin tykkään siitä silti.

Molemmat kankaat olen saanut lahjoituksena. Uutta tässä takissa on vain pitsinauha ja napit.

Juuri tämän värinen ruskea on yksi (niistä monista) lempiväreistäni. Ajattelin kuitenkin että pelkkä yksivärinen ruskea takki olisi vähän tylsä ja niinpä laitoin takin etupuolelle saumakohtaan valkoista pitsinauhaa. Ja kaveriksi tietenkin valkoiset napit, joita oli toki lähdettävä varta vasten hakemaan..

Hihojakin muokkasin hieman. Katkaisin kaavan ihan summissa ja alaosaksi leikkasin hieman leveämmän kappaleen. Alaosan poimutin sitten yläosaan sopivaksi. Hihansuuhun laitoin vielä kuminauhakiristyksen.

Kerrankin olin viitseliäs ja tein sisäpuolelle kokolapun. Pitäisi oikein tilata erilaisia kokolappuja..

Yritin ottaa neidistä kuvia takki päällä. Todeten homman mahdottomaksi. :) Ei pysynyt tyttö paikoillaan niin pitkään että olisin ehtinyt tämän kummempia kuvia räpsimään.. Ihan sopiva tuo takki hänelle on, hiha vain näyttää kovin lyhyeltä kun niin ylös kurkottaa.. :D

Kaava: Suuri Käsityölehti 4/2006 Malli 16 Vauvan takki 74 cm (62 - 86 cm)
Kankaat: saatu
Pitsi, napit: Eurokangas

Juhlamekkoni mun!

 Kerran kerho- ja eskarireissulla tuli erään äidin kanssa puheeksi vaatteiden ja tavaroiden säilytys (tai oikeammin säilytystilojen puute) ja siivoaminen. Hänellä oli jemmoissaan mummultaan saamiaan kankaita (verhoja, pöytäliinoja) jotka hän oli aikonut kuskata Konttiin. No, joku voi varmaan arvata että minähän tietenkin tarjouduin olemaan se "Kontti".. Päätin ennakkoon että jos kankaat ei ole yhtään mun näköisiä, vien ne sitten itse sinne Konttiin. Mutta kun tämä puna-valkoinen ihanuus tuli pussista vastaan, olin ihan myyty!

Ensimmäinen ajatus oli, että tässä on mun takki!  Vaan sitten järkeilin, että kangas ei ehkä sittenkään ihan riitä takkiin.. Kun sitten kalenteria selatessa muistin kummisetäni ja -tätini lähestyvät syntymäpäiväjuhlat, oli kankaan käyttötarkoitus ihan selvä, juhlamekko.. Ja kun Vaapulan toukokuun haasteessa oli vielä muutama paikka vapaana, päätin haastaa itseni ja ilmoittauduin haasteeseen mukaan.

 Alkuvuodesta tilasin puolen vuoden pätkän Suurta Käsityölehteä ja maaliskuun numerossa olikin kivoja mekkokaavoja. Kaavoissa oli erilaisia yläosia ja alaosia joista oli helppo yhdistellä mieleisensä mekko. En ole koskaan (no, ehkä joskus yläasteen käsityötunnilla) ommellut tällaista mekkoa jossa on vaikkapa muotolaskoksia.. Piirsin toisesta mekosta yläosan ja toisesta helman koossa 38. Tietenkin ihan mittailematta mitään..

Kankaassa kuviot meni langansuuntaan nähden poikittain. Kun kuitenkin halusin kuviot pystysuuntaan, leikkasin kappaleet poikittaiseen langansuuntaan. Vaikka kangasta olikin aika paljon, ei kuvioiden kohdistamiseen ollut kuitenkaan hirveästi varaa. Mekkoon tuli hauskasti etupuolelle suurempikuvioiset koukerot sekä ylä- että alaosaan ja takakappaleisiin taas pienikuvioisemmat kohdat. Mietin pitkään, onko se hyvä vai huono näin, mutta taidanpa tykätä..

Ei siitä silti ihan täydellinen tullut, istuvuus ei ole niin hyvä kuin voisi olla. En vain tiennyt miten kaavoja olisi pitänyt muokata, että siitä olisi saanut istuvamman enkä uskaltanut alkaa kokeilemaan. Mekon valmistuttua alkoikin parin viikon pituinen, melkoisen ehdoton herkkulakko ja niin vain minä viime viikonloppuna mahduin mekkoon sisäpuolelle syntymäpäiviä juhlimaan. :D Ja koska mekon mahtumista oli jännitettävä loppuun asti, oli tehtävä myös suunnitelma B.. Mutta se onkin sitten oma postauksensa..

Kaava: Suuri Käsityölehti 3/2016

 yläosa malli 9 (ilman hihoja), helmaosa malli 8 (lyhennetty n. 10 cm) 

Kangas: saatu, entisessä elämässään pöytäliina

Vetoketju: Eurokangas

Pienen palan kankaanlopuista minä palautin takaisin antajalleen, vähän eri muodossa vain.  Mekkotehtaan Orelman kaavasta pienentämälläni kaavalla tein mekon koossa 74/80 cm. Sen sain leikattua ihan oikeaan langansuuntaan ja vaikka tässä ei sitten ollut enää yhtään varaa miettiä kuvioiden kohdistuksia, ne onnistuivat minusta tosi kivasti. Kun etu- ja takakappale on sama, tätä voi pitää kummin päin tahansa.

Kaava: Mekkotehdas "Orelma" 74/80 cm

Saappaita

Siivouksesta toiseen ne saivat laatikon pohjalle jäädä. Liian pienet ja rikkinäiset, yksi paritonkin. Saappaat nimittäin.

Nyt kun mies muutamia viikkoja sitten teki saunan ja pesuhuoneen lattiavalun ja betonia jäi yli, vinkkasin saappaista pojalle jolla oli kova hinku tehdä jotakin betonijuttuja.. Toisin sanoen nämä eivät siis edes ole minun tekemiä, mutta laitanpa kuitenkin tänne.. :) Aika paksuksi oli poika betonimössön jättänyt ja ensimmäistä saapasta leikatessani tulikin ensin pieni epätoivon ajatus mieleen. Betoni loppui nilkan kohdalle ja loppuosa oli tyhjää täynnä.. Onneksi kaikissa muissa saappaissa oli betonia koko saappaan täydeltä ja neljä uutta saapasta saatiin..

(Yksi kuvan saappaista on aikaisemmin tekemäni, jonka pari oli kokenut kovia..)

Tarkoitukseni oli osa näistä lahjoittaa myyjäisiin, mutta eivät ehtineet kuivua riittävästi. Ainakin yksi pari lähtee jossain vaiheessa lahjaksi, ei näillä kuitenkaan koko porraskiveä viitsi täyttää vaikka kivoja ovatkin.. :)

***

Nyt olen sitten minäkin joutunut siirtymään älyaikaan. ;) Vanha ja hyvä puhelimeni pääsi kastumaan ja otti mokoma nokkiinsa siitä. Harkitsin kyllä pitkään älypuhelimen ja tavallisen välillä, mutta kameran vuoksi päädyin kuitenkin älypuhelimeen. Ja voi, kuinka paljon parempia kuvia sillä saakaan kuin tällä tabletilla jolla olen ties kuinka kauan jo joutunut kuvat ottamaan.. Ongelma on vain siinä, että en saa kuvia siirrettyä blogiin.. Pöh! Voihan olla, että kunhan tulen puhelimeni kanssa tutummaksi, opin jotain ja ehkä myöhemmin saan käytettyä myös puhelimen kuvia..

Aurinkoiset ilmat on viime aikoina houkuttaneet ulos. Muutenkin vähäinen ompeluaika on entisestäänkin vähentynyt.. Monta ompelujuttua on jäänyt vaiheeseen, mistä on puuttunut napit, mistä vetskari tai jotain muuta. Lauantaina poikkesin Eurokankaassa nappiostoksilla ja tänään täytyi käydä vielä vetskariostoksilla.. Miksi sitä ei huomaa kaikkea samalla kertaa.. :)

Pitsaa

Jääkaapissa oli päiväyksen ohittanut kermaviili. Kokeilin siitä pitsapohjaa.. Hyvän ohjeen löysin täältä. Alkuperäinen ohje on siis kokonaan viljaton, mutta koska minulla ei ollut tuota psylliumkuitua, korvasin sen grahamjauhoilla. Pohjasta tuli ihanan pehmeä..

Pitsapohja

pellillinen

1 prk kermaviiliä

2 kananmunaa

100 g juustoraastetta

1 tl leivinjauhetta

2 rkl grahamjauhoa (tai psylliumkuitua)

Sekoita kaikki aineet yhteen. Taikina on tosi löysää. Levitä taikina pellille ja esipaista pohjaa 225 asteessa 15 minuuttia.

Laita esipaistetun pohjan päälle mieleisesi täytteet ja paista vielä sen aikaa että juusto sulaa (n. 5 min). Tässä pitsassa on ketsupin lisäksi jauhelihaa, tonnikalaa, ananasta, pizzamaustetta ja juustoa.