Kaali-pekonisalaatti (Amerikkalainen salaatti)

Tämän salaatin olen aiemminkin postannut Vuodatuksen aikana, vaan ohjeesta on kuva hävinnyt joten nyt uudelleen kuvan kera. Olen saanut salaatin ohjeen nimellä "Amerikkalainen salaatti", vaan kun googlettaa tuolla nimellä, löytyy sieltä todella monia tyystin erilaisia salaattiversioita. Niinpä nimesin salaatin nyt uudelleen.. Tätä salaattia syötiin elokuun alkupuolella kahden lapsemme yhteissynttäreillä. (Osa makeista tarjottavista edellisessä postauksessa.)

Kaali-pekonisalaatti

(2½ - 3 litraa)

500 g kukkakaalia

500 g parsakaalia

500 g tummia viinirypäleitä

1 punasipuli

170 g pekonia

200 g juustoraastetta

Kastike:

175 g majoneesia

½ dl sokeria

1 rkl etikkaa



Käristä pekoni kuivalla pannulla kypsäksi. Jätä jäähtymään. Huuhtele ja pilko kaalit pieniksi, puolita viinirypäleet halutessasi. Silppua sipuli ja raasta juusto karkeaksi raasteeksi. Yhdistä salaatin ainekset keskenään. Sekoita kastikkeen ainekset erikseen pienessä kulhossa ja sekoita salaatin joukkoon. Sekoita hyvin. Anna maustua hetki jääkaapissa (puoli tuntiakin riittää).

Mansikkahyydykekakku & Marianne-Cake Popsit

Tyttären 6- ja pojan 9-vuotissynttäreitä juhlittiin elokuun alkupuolella kummien ja mummuloitten kanssa. Täytekakun tilalle tein Tarulta löytyneellä ohjeella mansikkaisen hyydykekekun. Ohjeella tulikin ihan valtavan iso kakku. Harkitsin, olisinko laittanut osan pienempään irtopohjavuokaan gluteenittoman pohjan kera, vaan päädyin kuitenkin tekemään vain yhden gluteenittoman pikkuleivoksen ettei normikakusta tulisi liian matala. Oikeasti täytteestä olisi hyvin kyllä riittänyt siihen pienempään irtopohjavuokaankin, vaan nyt tässä kävi näin.. Hyvää oli kakku ja sitähän syötiinkin sitten vielä seuraavanakin päivänä..

Mansikkahyydykekakku

(26 cm irtopohjavuokaan)

Pohja:

250 g digestivekeksejä

100 g voita

Täyte:

6 dl kermaa

200 g vaniljarahkaa

400 g maustamatonta tuorejuustoa

6 dl mansikkasosetta

1 ½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

14 liivatelehteä

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään ja painele kevyesti irtopohjavuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Tee täyte. Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Vatkaa kerma ja sokerit, lisää tuorejuusto ja vaniljarahka. Soseuta tuoreet tai sulatetut pakastemansikat, lisää 5 dl mansikkasoseesta täytteeseen. Kiehauta kattilassa 1 dl mansikkasosetta. Sulata lionneet liivatelehdet siihen. Lisää neste ohuena nauhana täytteeseen ja kaada täyte vuokaan. Anna hyytyä vähintään 4 tuntia tai mieluummin yön yli. Koristele haluamallasi tavalla.

Gluteenittoman leivoksen tein piirtoheitinkalvosta pyöräytettyyn renkaaseen. Pohjaksi murustelin pari gluteenitonta suklaatäytekeksiä ja sekoitin muruihin ruokalusikallisen sulaa voita. Harmikseni yksikään leivoksesta nappaamani kuva ei ollut oikein onnistunut..

Yhdeksi makeaksi herkuksi tein Marianne-Cake Popseja. Uunimme ollessa edelleen rikki, kokeilin ensin paistaa Annikan ohjeen mukaisen kakkupohjan muffinikoneella. Sekin kone oli vähän kovia kokenut ja lukitusmekanismin ollessa rikki ei muffineiden paistamisesta tullut ihan mitään.. Saatiin kyllä hyviä mutakakkumuffineita..

Siispä käyttöön suunnitelma B: tupla-annos mikromutakakkua hyvin kypsäksi paistettuna. Sillä siis tein kakkupohjan ja loput ainekset otin tuosta Annikan ohjeesta ja hyviä kakkutikkareita sain. Tikkuja en tosin laittanut ollenkaan kun olen tykästynyt näihin pikkuvuokiin.. Sitä paitsi nämä tikkarit eivät olleet niin jämäköitä, oletettavasti tuon pohjan ohjeen soveltamisen vuoksi, että ne olisivat edes tikunnokassa pysyneet hajoamatta.. Joten jos tällä ohjeella kokeilet, suosittelen laittamaan popsit pikkuvuokiin.

Marianne-Cake Popsit

60 kpl

200 g voita

4 kananmunaa

2 dl sokeria

1,8 dl vehnäjauhoja

1 dl leivontakaakaota

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

Sulata ja jäähdytä voi. Yhdistä kulhossa vehnäjauhot, leivontakaakao, vaniljasokeri ja leivinjauhe keskenään. Sekoita toisessa kulhossa kananmunat ja sokeri nopeasti käsivispilällä sekaisin. Yhdistä jauhoseokseen munasokeriseos ja jäähtynyt voi. Sekoita nopeasti sekaisin. Kaada taikina mikronkestävään piirakkavuokaan ja paista mikrossa 800W n. 7 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla ja tarvittaessa paista vielä 30 sekuntia kerrallaan niin kauan että kakku on kokonaan kypsää. Anna kakun jäähtyä kokonaan.

Lisäksi:

200 g vaniljatuorejuustoa

1 pss Marianne Crush-rouhetta

600 g suklaata

Murustele jäähtynyt kakkupohja kulhoon ja sekoita tuorejuusto ja Mariannerouhe kakkumuruihin esim. sähkövatkaimella. Pyörittele seoksesta palleroita ja laita jääkaappiin hetkeksi jähmettymään. Sulata suklaa esim. mikrossa vähän kerrallaan. Kasta Cake Popsit coctailtikun avulla sulaan suklaaseen, valuta hieman ja nosta minimuffinivuokaan tai karamellivuokaan. (Poista tikku.) Koristele halutessasi esim. nonparelleilla.

Prinsessajuttuja

Viime viikolla syntyi meille pieni prinsessa Mini. Neiti antoi odotella itseään vielä viikon lasketun ajan jälkeen, mutta kun hän oli valmis tulemaan, oli hänellä kovin kiire. Ehdimme olla sairaalassa tunnin verran kun hän oli maailmassa. Sopivan kokoinen pakkaus muutaman ilokaasuhönkäyksen voimalla synnytettäväksi, 3516 g ja 48 cm. Kutsumanimensä "Mini" hän sai isompien ihasteluista: "se on ihan mini", "sillä on ihan miniset sormet" ym.. Niin että täällä opetellaan nyt uudenlaiseen arkeen ja yritetään päästä elämisen rytmiin. Vanhoja juttuja on vielä postattavana monta kunhan silloin tällöin ehtisi ja malttaisi koneelle istahtaa..

Laitanpa tähän samaan nyt eskarilaiselle synttärilahjaksi valmistuneen prinsessamekon. Hän toivoi lahjaksi laukkua ja senkin hänelle tein. Halusin kuitenkin tehdä vielä jotain muutakin ja koska prinsessamekosta hän haaveili joskus aikaisemmin, päätin toteuttaa vielä senkin haaveen. Kangas löytyi Eurokankaasta alkukesästä, luultavasti se on taftia?

 Pituutta mekolle olisi tullut hieman liikaa jos olisin tehnyt ihan kaavan mukaan. Jätin nimittäin helmasta pois n. 20 cm korkuisen kaitaleen/röyhelön ja ilman sitäkin mekko yltää ihan maahan saakka! Helmoja saa tyttö nostella liikkuessaan.

 Taakse olisi oikeastaan tullut vetoketju, mutta minä laitoin tarranauhat kun tämän on tarkoitus olla roolileikeissä mukana ja lapsen itsensä puettavissa..  Mieluinen mekko on ollutkin ja kovassa käytössä. Pariin otteeseen jo korjattukin.. :)

Kaava: Suuri Käsityölehti 5-6/2012 "Prinsessamekko" 116 cm

Kangas ja pitsi: Eurokangas

Tarranauha: Halpa Halli

 

Siitä varsinaisesta synttärilahjasta, eli laukusta en nyt löytänyt kunnollista kuvaa. Laukkukin on ollut kovalla käytöllä ja tällä hetkellä kaipaa kipeästi pesua. Ehkä teen siitä myöhemmin oman postauksensa.

 

Loppuun vielä vilautus keskeneräisestä virkkauksesta.. Aloittelin peiton virkkaamista viikkoa ennen laskettua aikaa ja nyt loppu alkaa häämöttää..

 Lähiajoille ei ole sen suurempia tavoitteita käsityörintamalla kuin saada tämä peitto valmiiksi ja lisäksi halusin osallistua Vaapulan käsityöhaasteeseen, katsotaan miten aika, tai lähinnä tuo pikkuneiti Mini antaa myöten.. :) Muuten mennään niitä vanhoja postauksia julkaisten.

 

Mukavaa viikkoa sinulle ja tervetuloa uusille lukijoille! :)

Paitoja & huppareita pojille

Työkaverin tilaamaa hupparia varten tilasin Kestovaippakaupasta joustocollaria ja samalla pätkän susitrikoota. Ajattelin siitä jollekin koululaisista pitkähihaista. Yllätyin, kun isommat eivät oikein lämmenneetkään kuosille.. Onneksi seuraavalle kelpasi.

Kaava: Ottobre 4/2015 "Tiger Spotting" 134 cm (134 - 170 cm)

Kangas: Kestovaippakauppa.Com

Loppukankaasta tein nuorimmalle pojalle paidan. Isomman paidassa mietin, tuliko paidasta liian kirjava kun hihatkin tuli samasta kuosista. Pojan mielestä ei, mutta pienemmän paitaan leikkasin kuitenkin hihat yksivärisestä joustocollegesta. Joustocollege oli ehkä aavistuksen paksumpaa kuin susitrikoo, mutta ero ei ollut mielestäni liian paha..

 Kaava: Ottobre 4/2013 "David" 86 cm
Kankaat: joustocollari ja resori kangaskapina.fi, susitrikoo kestovaippakauppa.com

Pojan päässä oleva lätsä on viime kesänä tyttärelle kierrätysfarkuista ommeltu. Jäänyt postaamatta, kun ei ollut kovin hyvän mallinen. Lätsän alareuna ei yllä kunnolla korvien päälle joten korvat jää vähän höröttämään..

Aikajärjestys menee tässä postauksessa nyt vähän sekaisin, seuraavan tähtipaidan kankaat on nimittäin alimpana olevien huppareitten jämistä.. Mutta kesän aikana nämä kaikki paidat on kuitenkin valmistuneet.. :) Siivoilin jonakin iltana trikookankaiden laatikon ja tilkkulaatikon. Pussillisen kaikista pienimpiä kankaansilppuja laitoin ihan roskikseen. Sitten lajittelin sellaiset joista saa vielä jotakin tehdyksi. Isoimmat laitoin toiseen laatikkoon omaan käyttöön ja vähän pienemmät toiseen. Nämä pienemmät lahjoitin koululle, kun en todennäköisesti niitä itse koskaan tarvitse enkä osannut niitä kuitenkaan roskiinkaan heittää.. Onneksi on tällaisia paikkoja mihin voi kangastilkkujakin tarjota. Pojan mukaan kankaita oli kovin luokassa ihasteltu ja odotellaan innolla mitä niistä päästään askertelemaan..

Tämän siivoilun päätteeksi leikkelin niistä isommista paloista vielä kappaleet nuorimmaisen paitaa varten. Aika palapeli tästä tulikin. Jo pitkään olen halunnut koettaa alikeompelua ja sen kokeilun teinkin tähän. Toiseen hihaan tähti alikeompeluna ja rintaan ihan perinteisenä applikaationa kaksipuoleisen liimaharson avulla.

Marjat on herkkua!

Kaava: Ottobre 4/2013 "David" 86 cm
Kankaat: kangaskapina.fi

Isompien huppareita varten kävin Eurokankaassakin, vaan en oikein tahdo löytää sieltä mitään ainakaan silloin kun tarve on joustaville kankaille.. Niinpä turvauduin taas internetin ihmeelliseen maailmaan.. Nyt kun haeskelin nimenomaan joustocollegeja, törmäsin googlen kautta Kangaskapinan verkkokauppaan josta sisareni on joskus ajat sitten minulle vinkannutkin.. Ja olen siellä usein pistäytynytkin vaan en aiemmin ole kuitenkaan mitään tilannut. Suosittelen kyllä! Kankaat on melko edullisia ja postikulutkin vähemmän kuin useimmissa muissa. Näidenkin joustocollareiden metrihinta oli vain 10,90€.. (kankaat tilattu samalla kertaa kuin jo aiemmin postaamieni tyttöjen siksak-paitojen ja Pikku Myy-mekon kankaat.)

Nelosluokkalaisten huppareista tulikin sitten tällaiset. Mustaan (tämä on siis oikeasti musta!) paitaan poika suunnitteli itse punaisen salaman kuvan jonka jälleen kiinnitin kaksipuoleisella liimaharsolla ja reunoistaan vielä tiheällä siksakilla. Molempiin huppareihin tein taas nyörikujan sijaan kevyen kuminauhakiristyksen ja pojat on kyllä tykänneet tästä ratkaisusta.

 Harmaata hupparia en meinannut saada ollenkaan tehtyä, kun mitään ideaa ei oikein ollut. En olisi halunnut tehdä pelkästään tylsää harmaata hupparia, mutta loppujen lopuksi niin siinä kuitenkin kävi. Pojan toive olisi saada paitaan Tex Willerin kuva. Yhden piirtäjäehdokkaan hän heti keksikin kun kerroin ettei minusta ainakaan sellaisen piirtäjäksi ole. Saapa nähdä, miten käy.. Mieluinen huppari on ollut ihan pelkkänä harmaanakin ja on vieläpä kuulemma ihan sairaan lämminkin..

Kaava: Ottobre 4/2013 "Skyline" 140 cm
Kankaat: kangaskapina.fi

Vielä yhden hupparin tein sitten kaikenlaisista joustocollareiden jämäpaloista tokaluokkalaiselle. Pojille oli luvattu "kesätöistä" palkaksi reissu Fun Parkiin. Puoli tuntia ennen lähtöä silitin huppariin vielä silityskuvaa että hänkin sai hupparinsa reissuun mukaan. Ajattelin että kuvataan vasta reissun ja mahdollisesti pesunkin jälkeen.. Vaan hupparipa jäikin sille tielleen.. Arvatkaa harmittaako..

Siksakkia

Poikien huppareita (postaus tulossa kunhan viimeinenkin kuva saadaan napattua, toivottavasti pian.. ) varten tilasin joustocollegeja, mutta en voinut vastustaa tätä siksak-kuosista trikoota.. Eskarilaiselle tein lepakkohihaisen paidan. Piirsin kaavan käytössä olevan paidan mukaan. Sain kovin leveähelmaisen paidan.. Kavensinkin vähän, mutta tyttö tykkäsi siitä tällaisena joten en enempää kavennellut..

 Kaava: oma

Kankaat: kangaskapina.fi

Ompelumerkki: kirppislöytö

Tällainen paita vei melko paljon kangasta ja siitä jäi hassun kokoisia hukkapaloja. Sain siitä kuitenkin tehdyksi vielä keskimmäiselle tytölle holkkihihaisen t-paidan. Tähän käytin aiemminkin käyttämääni Ottobren kaavaa, helmaan leikkasin vain pituutta lisää niin paljon kuin kangasta riitti ja leveyttäkin lisäsin pikkuisen. Tytöt tykkäävät pitää leggingsejä tai sukkiksia joten sen vuoksi usein hieman pidennän helmasta. Tästä ei nyt ihan sukkisten kaveria tullut, sen verran lyhyeksi kuitenkin jäi..

Kaava: Ottobre 1/2014 "Neon Stripes " hihaton toppi 110 cm (110 - 146 cm)  

Kankaat: kangaskapina.fi



Pikku Myy-mekko

Vanhempia, rästissä olevia postauksia olisi vaikka kuinka monta jonossa, mutta tänään pääsimme kuvaamaan viime viikolla kolmivuotiaalle valmistuneen Pikku Myy-mekon niin mahtavaan paikkaan, etten malta laittaa tätä postausta "jonon päähän". Erään perheen pihamaalle oli rakennettu taidokkaasti oikea muumitalo, joka on siis kaksikerroksinen leikkimökki. Kävimme sitä tänään pienimpien kanssa ihastelemassa kun koululaiset aloittivat jo arkisen aherruksen..

Ei tämä mekko taida ihan samanlainen olla kuin Pikku Myyllä, mutta meillä se kulkee tällä nimellä. Muuten kaavan mukaan tehtynä, mutta helmaa on vähän lyhennetty kankaan riittävyyden mukaan. Hihat leikattu kahdessa osassa, sauman kohdalla kirppikseltä löytynyttä pitsiä. Taskut leikattu summissa ja lisätty helmaosaan. Kaulus kiinnitetty kaksipuoleisen liimaharson avulla ja tikattu vielä ympäriinsä tiheällä siksakilla. Mekossa on jo harmikseni jokunen mustikkatahra joita en tahranpoistoaineellakaan saanut pois. Vaan kotimekkona menee kyllä..

Kaava: Ottobre 1/2014 "Funny Faces" 98 cm (92 - 134 cm)

Kankaat: Kangaskapina 
Pitsi: kirpparilöytö

Muumimökin tupaantuliaisiin veimme asiaankuuluvasti muumipipareita ja olihan mun pakko saada viedä myös jotain itse tehtyä. Tiesin heti minkä kankaan essulle valitsen ja kiva essusta tulikin. Kuvaa ei nyt tullut napattua saajan päällä tai oikein muutenkaan kuin kotona nopeasti juuri ennen lähtöä. Taidanpa kuitenkin tehdä toisen samanlaisen vielä kun kangasta jäi, joten parempia kuvia mahdollisesti luvassa myöhemmin..

Kaava: Ottobre 4/2004 Essu 92 cm

Kangas & nappi: kirppislöytöjä  

Jäätelöitä; mango, kinuski & smoothie..

Ostin Bonnen mangososetta kokeillakseni smoothiejäätelöitä.. Vaan kun itse pidän enemmän lusikoitavista jätskeistä ja törmäsin yhden lempparini, mangojäätelön ohjeeseen, en voinut vastustaa kiusausta ja käyttää sosetta sittenkin tähän.. Pikkuisen sovelsin Makeaahyvää -blogista löytyvää ohjetta:

Mangojäätelö

4 dl kuohukermaa

1 prk kondensoitua maitoa

½ dl glukoosisiirappia

1 rkl vaniljasokeria

3 dl Bonne mangososetta

Sekoita kermaan glukoosisiirappi ja vaniljasokeri ja vatkaa vaahdoksi. Lisää kondensoitu maito ja mangosose, vatkaa tasaiseksi. Kaada jäätelömassa rasioihin ja pakasta mieluiten yön yli. Ota rasia hieman ennen tarjoamista huoneenlämpöön pehmenemään.

Tätä ennen olin jo päättänyt kokeilla Tarulta löytyvää Toffeejäätelön ohjetta ja laittanut kondensoidun maidon jo keittymään kinuskiksi (2,5 tuntia). Kun se jäähtyikin vesihauteessa niin nopeasti, tein heti perään toisen satsin jäätelöä pakastumaan.. Purkinpohjalle jäi mangojäätelön valmistamisen jälkeen vajaa ½ dl glukoosisiirappia joten laitoin senkin sekaan varmistamaan jäätelön palloiksi pyöriteltävyyttä..

Kinuskijäätelö

6 dl kermaa

1 prk karamellisoitua kondensoitua maitoa

vajaa ½ dl glukoosisiirappia

(vajaa 2 dl kinuskikastiketta)

Vatkaa kerma glukoosisiirapin kanssa vaahdoksi. Lisää kinuski ja vatkaa tasaiseksi. Kaada jäätelömassa rasiaan. Halutessasi kinuskiraitoja lisää valmista kinuskikastiketta jäätelömassan sekaan, sekoita vain hiukan. Pakasta jäätelöä yön yli. Ota jäätelö ennen tarjoamista hetkeksi huoneenlämpöön pehmenemään.

Ja kun olin kerran banaaniakin hakenut niitä smoothiejäätelöitä varten niin pitihän sitä mangososetta hakea vähän lisää ja tehdä vielä niitäkin. Tarun ohje siis tämäkin, vaihdoin vain omenasoseen mangoon ja jogurtin turkkilaiseen kun sitä sattui olemaan kaapissa.. Tein alla olevan annoksen tuplana..

Mango-banaani-smoothiejäätelö

5 kpl

2 dl Bonne mangososetta

1 banaani

1 dl turkkilaista jogurttia

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa sekaisin, kaada muotteihin ja pakasta.

Vielä mustikkaisiakin jogurttijäätelöitä kokeilin, mutta jätskit katosivat parempiin suihin ennen kuin ehdin kuvaamaan.. Ohje niihinkin löytyy kuitenkin Tarulta.

Nyt kun meillä on tuo uuni poissa pelistä, on tullut kesän aikana tehtyä näitä ilman uunia valmistuvia herkkuja.. Kesä ei ole ollut oikein jäätelökesä, mutta kyllähän lapsille jäätelö maistuu oli kesä tai talvi.. Ja kyllä itsellekin.. Kondensoidusta maidosta valmistetut jätskit on vain niin kovin makeita, että jopa lapset on kommentoineet asiaa.. Itsellä alkaa jo vähän tökkimään tuo maku, joten täytynee kokeilla jotakin toisenlaista jätskiohjetta..

Ruusumekko

Tein kummitytölle synttärilahjaksi mekon. Harmikseni en piirtänyt tuosta kaavasta muita kokoja ennen kuin palautin lehden kirjastoon, mutta onneksi keskimmäinen tytöistä on saman kokoinen kuin kummityttömme. Kaivelinpa taas vanhoja verhoja mitä joskus olen sisareltani saanut ja tein omallekin tytölle tuolla kaavalla mekon. Tai paitaa alunperin ajattelin, vaan kun tytär ei ollut kotosalla kappaleita leikatessani, päätin varmuuden vuoksi leikata mekkopituisen helman ja tyttö sitten halusikin mieluummin mekon..

Pitsiä taas helmaan ja nappeja muistelin olevan vielä enemmän kuin niitä todellisuudessa olikaan.. Yhden napinläven tein ensin nappeihin nähden liikaa, mutta onneksi niitä vielä sai Ek:sta joten sain kaikkiin läpiin myös napit.. Tykkään tästäkin kankaasta kovasti, vaikka en sitä verhona olisi todennäköisesti tullut koskaan käyttämäänkään. Mutta mekossa aivan ihana kuosi.

 Ainakin yksi verho tätä kuosia on vielä jäljellä. Mitähän siitä keksisi?

Kaava: Burda 5/2012
Kangas: kierrätyskangas
Napit ja pitsi: Eurokangas

Tilkkupeitto ja -pefletit

Tiedättekö, että tämä on varmasti pisimpään keskeneräisenä ollut käsityöni! Peiton isoimmat tilkut on valmistuneet yläasteella ysiluokalla (vuonna 01-02).. Monet monet muutot on tilkut kulkeneet mukanani enkä oikein ole tiennyt mitä niistä tekisin, mutta en ole poiskaan halunnut/osannut heittää.. Viime syksynä kävin lapsuuden kotipaikkakunnan kirppiksellä ja sieltä tarttui mukaani tätä työtä ajatellen erilaisia sinisen ja keltaisen sävyisiä pieniä tilkkuja. Jossain vaiheessa (keväällä?) sitten sain ommeltua tilkut yhteen vaan taas homma tyssäsi, kun vanua ei ollut valmiina.. Jonkin muun tilauksen yhteydessä tilasin sitten myös vanulevyä vaan kaappiin sekin jäi odottamaan.. Nyt sain vihdoinkin aikaiseksi ja tein peiton loppuun!

Isoimmat, ötökkätilkut tehtiin siis yläasteella valinnaisen käsityön tunnilla lakanakankaasta. (Tuolloin taisinkin olla ensimmäistä kertaa vapaaehtoisesti "rättikässässä.") Jokainen teki yhtä monta tilkkua kuin ryhmässä oli oppilaita ja nämä sitten jaettiin ryhmän kesken niin että kaikki saivat kaikilta yhden tilkun. Lakanakankaasta leikattiin samankokoisia tilkkuja, reunat kai saumuroitiin ja tilkkuihin sidottiin villalankaa. Tehtiin ämpäreihin omat väriseokset joissa värjättiin tilkut. Oliko tämä nyt sitten nimeltään solmuvärjäystä..? Seuraavaksi tehtiin omat sabluunat ja tilkkujen kuivuttua, ehkä seuraavilla tunneilla painettiin kangasväreillä sabluunoiden avulla tilkkuihin kuvat. Kangastusseilla piirrettiin ääriviivat ja kirjoitettiin nimet jokaiseen tilkkuun.

Kiva projekti, en vain muista miksi näistä ei tehty jo koulussa jotakin.. Olisiko nämä valmistuneet niin myöhään keväällä vai mikä lienee syynä.. Itse olin tehnyt omia, sudenkorento-tilkkuja muutamia ylimääräisiä ja muistelen hämärästi tehneeni joskus sellaisesta pienen tyynyn. Koulussa vai myöhemmin kotona, sitä en muista.. Enää tyynyä ei kuitenkaan taida olla olemassa. Tuo oma sabluunani oli tosi pitkään minulla tallessa, enkä ole varma vaikka se olisi vieläkin tuolla jossain laatikon pohjalla.. Yksi sudenkorento-tilkkukin jäi vielä jäljelle.. Peiton taustaksi laitoin harmaata tähtikangasta, joka jäänyt yli pojalle tekemästäni Tiipiistä. Kolmevuotias tyttömme on ominut peiton itselleen. Eipä minulla tälle sen kummempaa käyttöä olisi ollutkaan joten lupasin sen hänelle. Ja onhan yksi tilkuista hänen kummitätinsä tekemä! :)

Tilkuissa on seuraavat nimet: Iiris, Riikka, Ilona, Jaana, Anxi, Elina, Raisa (minä), Linda ja Anni. Jos tunnistat tästä oman tilkkusi, olisi mukava jos jättäisit kommenttia ja vaikka kertoisit, mitä sinun tilkuillesi kävi? :)

Kun sain peiton valmiiksi, muistin vastikään Päivänsäde&Menninkäinen -blogissa törmäämiini trikootilkuista ommeltuihin pefletteihin. Kaivelin pienimmät trikoonpalat ja leikkelin noin 5x5 cm kokoisia tilkkuja. Tein neljä "juttua mitkä laitetaan saunassa pyllyn alle", siis peflettiä . Taustat isommista trikoonjämistä. Vielä resorikanttaus ympäriinsä ja valmista tuli. Minä en tehnyt ripustuslenkkejä.

Tilkkutyöt ei kyllä ole "mun juttu", niin kivoja kuin ovatkin ja niin kätevää kuin tilkkutöihin olisikin niitä pienimpiä kankaanjämiä upottaa.. Usein huomaan tilkuista tehdessäni, että alan toistamaan jotakin tiettyä kaavaa tilkkujen laittamisessa, en siis osaa yhdistellä paloja ihan sikin sokin. Näistä tuli ihan kivoja, kun annoin lasten valkata omat ruutunsa ja ompelin vain sitä mukaa kun tilkkuja käteeni lykättiin..