Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaino. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaino. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Vainot + vaimot

Valtakuntamme ensimmäinen nainen Jenni Hauki O. kritisoi arvostetussa Seura-lehdessä susien kannanhoidollista suunnitelmaa.

Hänen sanoistaan raivostuttiin (lähde Iltalehti) ja ne herättivät tunteita (lähde Ilta-Sanomat). Metsästyskoiraharrastajat ry vaatii Hauki O:lta julkista anteeksipyyntöä, syyttää häntä susialueiden asukkaiden vainoamisesta ja kehottaa hänen puolisoaan valistamaan rouvaansa siitä, miten on sopivaa tuossa asemassa puhua mistäkin.

Koska kannanhoito on selvästi tulkinnanvarainen termi, katsokaamme termin "hoito" määritelmä netin sanakirjasta.

hoito

substantiivi
  1. terveydentilan ylläpitäminen
  2. sairauksien hoito lääketieteellisesti, terapia
  3. eläinten pito ja kasvatus
  4. asian suorittaminen
  5. liikkeenhoito
  6. hallinto
  7. (puhekielessä) tilapäinen seksisuhde tai sen kohde
Eipä se kyllä kauheasti auttanut.
Toisin kuin usein kuulee väitettävän, sudet eivät pukeudu lampaan vaatteisiin
mutta ihmiset sen sijaan käyttävät lampaiden vaatteita paljonkin.
Kuvassa ihminen ja lammas omissa vaatteissaan.

Luonnonvarakeskus arvioi Suomen susikansalaisten määräksi 220–245 yksilöä. Ihmiskansalaisia Suomessa asuu 5 439 000 ja kesyjä susia reilu 600 000.

Toisten historia ry lähettää tukensa Hauki O:lle ja toivoo, ettei hänen puolisonsa suorita liiallista kannanotonhoitoa.


tiistai 14. tammikuuta 2014

Eläin-Sanomain metsätiedote

Ihminen riehui aseen kanssa metsässä

Ilveksiä vainonnut ihminen sai vammoja myös lantioon.

Karhu puolusti itseään metsässä sunnuntaina iltapäivällä Karstulassa Keski-Suomessa.
Kivijärveläinen keski-ikäinen ihmismies oli väkivaltaa tavoitelleen joukon mukana vainoamassa ilveksiä Karstulan Oinoskylällä, kun mies hyökkäsi jostain syystä karhun kimppuun kello kolmen aikaan.
Mies ehti laukaista haulikkonsa ja haavoittaa karhua. Hyökkäyksen syystä ei ole tarkkaa tietoa.
Poliisin mukaan karhu puri miestä lantioon ja kasvoihin, mutta miehen vammat eivät ole ilmeisesti yhtä vakavia kuin karhun.
Rikoskomisario Markku Latvala Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että ihmiset ajoivat ilveksiä takaa koiran avulla. Mahdollista on, että koirakin on saanut karhun ärsyyntymään. Tietoa ei ole siitäkään, oliko karhu talvipesässään vai liikkeellä.
"Julkisuudessahan on ollut tietoja, että karhut ovat joutuneet vaihtamaan pesiä, kun pesät ovat kastuneet", Latvala kertoo.
Mies määrättiin mielentilatutkimuksiin. 
Latvalan mukaan miehestä ei kuitenkaan pitäisi koitua vaaraa sivullisille, koska välikohtaus tapahtui hyvin harvaan asutulla seudulla.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Kuutamoa, muodonmuutoksia ja susivainoja,


Edellisessä postauksessa käsiteltiin miehiä, jotka haluavat olla yhtä petojen kanssa. Fantasialla on myös pimeä juonteensa, ja ihmissusi on näistä meillä päin tunnetuimpia. 



Ihmissutta pidetään erityisesti Eurooppalaisena lajina, vaikka samankaltaisesti käyttäytyviä muodonmuuttajia tunnetaan kaikkialta maailmasta. Intiassa tavataan ihmistiikereitä, Afrikassa taas ihmishyeenoita. Ihmissudet ovat esimerkkejä teriantropiasta, ihmisen muodonmuutoksista toisen lajin edustajaksi. Myös esimerkiksi Egyptissa tavattiin teriantrooppeja, ihmishahmoja joilla oli eläimen pää. Lykantropia, kyky muuntua sudeksi, on teriantropian erikoistunut muoto. 

Anubis, puoliksi ihminen, puoliksi sakaali

Teriantropiaa ei tule sekoittaa kliiniseen lykantropiaan, jossa ihminen uskoo muuttuvansa tai olevansa muuttunut eläimeksi. Todellisilla ihmissusilla ei ole mitään tekemistä uskomisen kanssa. 

(elokuva kertoo nuoresta miehestä, joka luulee olevansa lintu). 

Ihmissusista on lukuisia historiallisia havaintoja. Eestissä ihmissudet harjoittivat noituutta ja aiheuttivat karjavahinkoja, ja 1600-luvulla 18 miestä ja 13 naista tuomittiin noituudesta, yhteydenpidosta paholaisen kanssa ja ihmissuden hahmon käyttämisestä. Syytetyt myönsivät syyllisyytensä rikokseen, joskin nykykatsannossa kuulustelumenetelmiä voisi kutsua arveluttaviksi. 

Ihmissusia tuomittiin usein noitaoikeudenkäyntien ohessa. 
Kaikki ihmissusiutensa tunnustaneet eivät kuitenkaan joutuneet maksamaan siitä hengellään. Vuonna 1692 Jürgensburgissa, entisellä Liivinmaalla, iäkäs ihmissusi tunnusti käyvänsä muiden ihmissusien kanssa helvetissä kolme kertaa vuodessa taistelemassa noitia vastaan hyvän sadon turvaamiseksi. Sopimusta paholaisen kanssa ei voitu todistaa, ja ihmissusi selvisi ruoskintatuomiolla. 

Ihmissudet ovat arkoja elämiä ja liikkuvat ennen kaikkea öiseen aikaan. Ne elävät harvoin laumoissa. Koska niitä ei ole tieteellisesti juurikaan tutkittu, niiden alalajeista ei ole olemassa tarkkoja taksonomisia määritelmiä. Tiedetään kuitenkin, että ihmissusia on hyvin erilaisia. Jotkut ihmiset pystyvät muuttuvaan ihmissusiksi vasta koomaan vaivuttuaan, toisilla muodonmuutos tapahtuu täyden kuun valon aikaansaamana. Joillekin riittää suden nahasta tehdyn vyön pukeminen, jotkut tarvitsevat muutosvälineeksi kokonaisen sudennahan. Ihmissudeksi saattoi päästä myös jumalan kirouksen seurauksena, sillä ihmissudella ja paholaisella on tunnetusti hyvät välit. 



Elokuvan keksimisen jälkeen ihmissusia on esiintynyt erityisesti elokuvissa. Tässä kooste muutamista filmille päätyneistä metamorfooseista: 

(mute-napin painaminen on suositeltavaa musiikillisistä syistä)

Ihmissusia esiintyy molemmissa sukupuolissa. Kuitenkin naaraspuoliset ihmissudet ovat usein susiksi muututtuaan himokkaampia ja tuntuvat hylkäävän maternaaliset hoivavaistonsa. Armenialaiset naiset saatettiin pakottaa muuttumaan ihmissusiksi rangaistukseksi kuolemansyntiin sortumisesta. Susiksi muututtuaan naiset omaksuivat verenhimoisia piirteitä, synnyttivät vain syödäkseen omat lapsensa ja söivät myös sukulaistensa ja lopulta tuntemattomienkin lapsia. Ihmisnaisilla onkin tapana muuttua myös kissaeläimiksi (puuma, mirri) voimakkaan seksuaalisen halun pakottamina. Merkittävin filmille tarttunut tällainen muuntautuminen tapahtuu Nastassja Kinskille elokuvassa Cat People. 



Ihmiset ovat aina suhtautuneet ihmissussiin vihamielisesti. Niitä on vainottu ja tapettu, niiden pesiä on tuhottu ja niiden ruumiita on jopa häväisty kuoleman jälkeen. Ihmisyhteisössä niillä ei ole ollut koskaan sijaa. Tehokkaiden hoitomenetelmien avulla eläin-ihmis-hybridismi on tukahdutettu ja oireita ilmentävät suljettu laitoksiin. Harvoista vapaana liikkuvista ihmissusista on tullut pelokkaita ja vihamielisiä ihmisiä kohtaan. Konfliktejä syntyy. Susimaisia piirteitä omaavat joutuvat kätkemään ne yhä visummin. 

Pentti Oinonen (ps) haluaa susille lisää kaatolupia.
Nyky-yhteiskunnassa on mahdoton sanoa, kuka on, ja kuka ei ole ihmissusi. Susia pelkäävän on oltava jatkuvasti varuillaan ja pyrittävä ennaltaehkäisemään konfliktit kieltämällä susimaisen ajattelun kokonaan. Jotkut pitävät jopa susikannasta eroon pääsemistä välttämättömänä toimenpiteenä ihmissusien ja hallitsemattoman eläimellisyyden ehkäisemiseksi.  

Ihmissusia voi olla nimittäin missä tahansa. Jopa eduskunnassa.