Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalaruoat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kalaruoat. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, syyskuuta 17, 2011

Omena-aiolia ja nieriää

Meillä pyritään syömään vähintään kaksi kertaa viikossa kalaa ja koko perheen herkku on tuore nieriä. Tänään lähikaupassa oli kalatiskissä niin hyvän näköistä nieriää, että pakkohan sitä oli iso file napata mukaan.

Päätin tehdä kylkeen kermavalkosipuliperunoita mutta kastiketta jäin miettimään. Itse kun tykkään kastikkeista!
Olin taannoin tehnyt siiderikanan kanssa omena-aiolia ja hoksasin, että sehän sopisi loistavasti myös kalan kanssa. Tällä kertaa en ostanut kirpsakoita vihreitä omppuja vaan käytin oman puun omenoita. Tänään myös oikaisin ja käytin purkkimajoneesia mutta jos on aikaa niin tee ihmeessä itse!


Omena-aioli:
  • 1 iso kirpeä omena (esim. Granny Smith) raastettuna
  • Hellmans'n majoneesia
  • 1/4 sitruunan mehu
  • 2 valkosipulin kynttä
  • suolaa
  • mustapippuria
Sekoita raastetun omenan joukkoon majoneesia kunnes saat napakan tahnan. Majoneesi on sitovana aineena joten sitä ei saa olla liikaa.
Mausta sitruunan mehulla, puristetuilla valkosipulin kynsillä, suolalla ja pippurilla. Tarkista maku.

Anna maustua jääkaapissa mielellään yön yli.


Tarjoile omena-aiolia kanan tai kalan kera.
Jotain vihreää tai väriä tämän päivän dinner kyllä vaati mutta salaattitarpeita ei ollutkaan tarpeeksi niin jäi vähän valjuksi annos. Mutta viimeistä murua myöten nieriä syötiin ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Meillä muuten kalan paistaa ja maustaa aina mies. Ja joka kerta maku on loistava! Pikkumieskin kysyi, että ethän äiti sinä paista kalaa?....jep, jep :).


Tänään ihanalla dinnerillä nautittiin Gentil "Hugel" valkkaria. Sopii aivan loistavasti kalan kanssa ja kokeilepas Aura-juuston kaverina, nami!

Seuraavaksi bloggausta illan jälkkäristä...omenaista sekin :)

tiistaina, heinäkuuta 05, 2011

Nuotiolohi ja salaattia

Juhannus meillä vietettiin osittain mökillä rakennushommissa sekä kaupungissa kun sade yllätti eikä asuntovaunurouvassa olisi ollut hauskaa viettää Juhannuspäivää.
Meillä miehet rakastaa kalaa, joten haluan aina tehdä jotain kalaruokaa kun mökille mennään. Ootan vielä sitä kun kalaa aletaan saamaan omista verkoista, virvelillä tai ongella...se tuo tunnelmaa lisää ja tietenkin makua kun saa tuoretta kalaa.

Näin kesällä me tykätään kohtuu kevyestä ruoasta eli joko kalaa/lihaa/kanaa sekä siihen kylkeen salaattia tai uusista potuista jotain. Joskus joku soossi tai voisilmä mausteineen.

Tällä kertaa päätin vihdoin ottaa käyttöön joulupukilta saadun grillaustason joka helpottaa kyllä kokkausta kun sen päälle voi asettaa esim. Muurikka-pannun, halsterin jne. Ja lohen otin mukaan kaupungista....sallittaneen...


En kirjoita mitään sen kummempaa ohjetta tähän, koska ainekset ovat yksinkertaisia eikä esillelaitossa voi ihmeemmin sooloilla.

Annetaan siis mennä ja lohet öljysin ja maustoin suolalla sekä sitruunapippurilla. Minusta nämä riittävät lohelle kun nuotiosta kalaan tulee oma makunsa.

Kylkeen tein salaatin jääsalaatista, mozzarellapalloista, suomalaisista kirsikkatomaateista sekä tuoreesta basilikasta. Salaatin maustoin kevyesti myllysta suolalla sekä mustapippurilla. Ja lorautin tietenki joukkoon oliiviöljyä.


Kuvaa valmiista annoksesta kertisastioissa en ehtinyt saamaan kun nälkä oli kaikilla ja söimme hyvällä ruokahalulla. Kyytipoikana meillä oli suositeltu valkoviini Torres Santa Digna Gewürztraminer Reserve joka osoittautui loistavaksi viiniksi nuotion savusta nauttineen lohen kera.


Mökkitontilla minulla ei ole uunia käytössä, joten luotan leivonnaisten suhteen joko Joutsan torin antimiin tai vielä ehkä enemmän Uimaniemen kesätoriin.  Sieltä nämäkin sämpylät nappasin mukaan.
Välillä leivon mukaan jotain tai nappaan Heilasta Heinolasta mutta kyllä sitä vaan tykkää suosia paikallisia yrittäjiä yrittäjänä.

Ja mikä parasta, kesätorilla on ihana kirjapöytä. Viime kerralla sieltä jäi mukaan Eino Leinon Musti, jota pikkumies aloitti innoissan lukemaan sekä vanha lintukirja. Ja mitähän sieltä löytyy seuraavan kerran? Ihana kesä ja mökkeily!

keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2011

Kesän lohikeitto

Meillä mökkiprojekti jatkuu jo kolmatta kesää, viime kesä oli toki onneton kun asuimme ja reissasimme kahta maata mutta tänä kesänä projekti käynnistyi kunnolla Eurooppa-turneen jälkeen.
Ja milloinkas muutoin kun Juhannuksena hommaa riitti!

Pienoinen haaste mökillä on tällä hetkellä sapuskan laitto. Meillä on käytössä yksi jääkaappi, jonne mahtuu ehkä vajaan kahden päivän ruoat, juomia ollaan kaivettu hiekkamonttuun kylmään. Lämmön lähteenä on kaksi kaasuliettä asuntovaunurouvassa sekä nuotio.

Joulupukki muisti meitä tosin nuotion kylkeen sopivalla, toivomallamme loistavalla grillaustasolla, jonka otimme käyttöön. Nuotiolla grillaus helpottui huomattavasti mutta kaikkeen nuotiokaan ei vosi. Varsinkaan kun en halunnut sotkea nokeen näitä uusia Hackmannin kesäkattiloita jotka oli pakko käydä hakemassa hieman salaa Järvenpään Iittalan myymälästä. Onneksi MyIiittalan tilillä oli 20 €:n etuseteli ja vielä isompi kattila kantistarjouksessa...silti kauppaan hurahti kasa kymppejä mutta tarpeeseen tuli ja pitäähän mökillä olla asianmukaiset astiat.

Ajatus- ja ideanystyröitä saa toden teolla hieroskella mökkiviikonlopun lähetessä kun mietin ruokalistaa. Osan ruoasta pakkaan kotoa jääkaapista mukaan ja osan ostan mm. Heilasta matkan varrelta tai Pertunmaan pikkukaupoista. Olen alkanut välttämään ketjuhuoltamoja ja viimeksi paluumatkalla bongasimme Pertunmaalta uuden kahvila-ravintolan Wanha Roopetti, joka yllätti ystävällisellä palvelulla Juhannuspäivänä sekä ihanilla herkuilla. Mieltä jäi kaivamaan mimmoisia pizzoja emännät olisivat pyöräyttäneet ja miehen mieltä jäi kutkuttamaan kalaburgeri. Nooh, ensi kerralla taatusti pysähdytään uudelleen!

Mutta se lohikeitto.
Itse en ole niin hirveästi kalan perään, sitä on tullut syötyä pikkulikkana Namsenin ja Tenon jokivarrella ihan riittämiin. Lohi kuitenkin maistuu aina, joten päätin yllättää miehet ja pyöräyttää lohikeiton uuteen kattilaan.


Ostin tietenkin sarjaan kuuluvan lävikön vai siiviläksikö sitä kutsutaan? Siinä on hyvä ja helppo huuhdella potut ja muut vihannekset mökkirannassa.

Tämän lohikeiton tein fiilispohjalta, maistelemalla makuja. En siis anna tiettyjä raaka-ainemääriä kun toinen tykkää keitosta jossa on enemmän lientä ja toinen vähemmästä. Tee siis oman makusi mukaan ja maistele rohkeasti!

Kesän lohikeitto:

  • kalalientä tai vettä & kasvis-/kalaliemikuutio
  • uusia pottuja
  • tuoreita porkkanoita
  • lanttua
  • kevätsipulia
  • lohikuutioita (mielellään tuoretta mutta pakastekuutiokin toimii)
  • maustepippureita
  • laakerinlehtiä
  • valkoviiniä
  • kuohukermaa
  • voita
  • tuoretta tilliä
  • suolaa
Minulla ei ollut nyt itsekeitettyä kalalientä joten kaadoin kattilaan vettä ja lisäsin yhden kasvisliemikuution sekä maustepippurit & laakerinlehdet. Anna liemen kuumentua.

Lisää joukkoon kuutioidut potut, porkkanat ja lanttu.
Anna kypsyä kunnes ovat haarukalla kokeillen vielä hieman kovia.

Lisää joukkoon lohikuutiot sekä sipuli suikaloituna/renkaina.

Kun lohikuutiot ovat lähes kypsiä, lisää valkoviiniä ja voita maun mukaan sekä tuore tilli. Anna poreilla hetki ja mausta suolalla.
Maistele ja tarkista maku!


Tähän keittoon en saanut tuoretta lohta ja pakastealtaastakin lohikuutiot oli loppu enkä jaksanut lähteä toiseen kauppaan. Päätin kokeilla kalahyllystä kylmäsavustettuja lohikuutioita joiden pakkauksen mukaan piti soveltua myös keittoon. En kyllä suosittele. Kuutioit jäivät epämiellyttäviksi purra vaikka miten niitä keittelin ja pinta oli omituisen näköinen.
Näin jälkeenpäin, olisi pitänyt mennä sinne toiseen kauppaan.

Keitto kuitenkin maistui kaikille tuoreen ruisleivän ja juuston kera!
Vinkki! Minä ja mies lisäsimme vielä smetana-silmän keittoon kruunuksi.


Keiton kaveriksi sopi Alkosta bongaamani uutuus, Lindemansin Early Harvest valkoviini jossa on vähemmän alkoholia kuin perusvalkkarissa. Oikein kylmänä se maistui taivaalliselta keiton kaverina ja sopi hyvin puuhakkaaseen Juhannuksen viettoon!


Meidän mökkirannasta ei ole paljoa kalaa saatu mutta niitä on, se on varma. Lintuja ja lintupesueita vierailee rannassamme joka päivä joutsenista lähtien. Tätä ahkeraa sukeltajaa veikkasimme tukkasotkaksi mutta varmuutta ei ole. Jos joku osaisi kuvan perusteella kertoa?
Kaksikko suklasi tovin kivilaituriamme ympäriinsä, joten pikkukaloja ja pieneliöitä löytynee...sitä isoa ahventa odotellessa :)