Keittokirjoja, osa 3. Marianne Kiskola: Papu, porkkana ja hillopulla

Kolmantena lempikeittokirjoistani esittelen Marianne Kiskolan kirjan Papu, porkkana ja hillopulla - kasvisruokaa perheelle. Kuten alaotsikostakin voi päätellä, kirja sisältää koko perheelle sopivia herkullisia ja helposti valmistettavia kasvisruokia ja leivonnaisia. Kirjassa on myös juomareseptejä, säilöntäohjeita, mausteseoksien ohjeita ja oma osionsa kasvisyöjien jouluruoille. Lisäksi kirjan lopussa kerrotaan vitamiineista ja niiden lähteistä, erikoisemmista ruoka-aineista (kuten miso tai seitan) sekä kasvisruokavalion sopivuudesta ja soveltamisesta pikkulapsille, raskaana oleville tai ikäihmisille. Melko kattava paketti siis, ja sopii hyvin aloittelevallekin kasviskokkaajalle.

Kirjan ohjeet ovat yksinkertaisia, selkeitä perusruokia, ilman kummempia krumeluureja tai voimakkaita mausteita. Voisin veikata näiden sapuskoiden sopivan lapsiperheen arkeen, jossa keittiössä pipertelyyn ei ole tuntikaupalla aikaa. Kirjassa on myös paljon sellaisia ohjeita, joita vähän isommat lapset voivat kokkailla itsekseenkin, kuten Juniorin jalostettu nuudeliateria tai Alexin paras vadelmakiisseli.

Ohjeet on nimetty Kiskolan tyyliin hauskasti ja persoonallisesti: Jääkauden banaanipiiras, Kuskus kuutamonsiltailtoihin, Falafelit faaraoiden maasta, Papudippi pahan päivän varalle. (Samantyyppisiä nimiä on Kiskolan toisessakin keittokirjassa Kasvisruokia Aasiasta, jonka esittelen ehkä ensi viikolla.) Kuvat ovat tässäkin kirjassa isoja ja kauniita, nälkä tulee niitä katsellessa!

Olin aikeissa tarjota teille Pappilan jumalaista paprikakeittoa (joka todella on juuri niin hyvää kuin nimi antaa ymmärtää!), mutta koska viime viikollakin oli keitto-ohje, saatte tällä kertaa jälkiruokaa ihanan mustikkapiirakan muodossa. Tämä on tosi hyvää, valmistuu nopsasti ja sisältää suurta rakkauttani, kookosta. Nam!

Eestinmetsän mustikkapiiras

Soveltuu parhaiten kaipaukseen, isoihin iloihin ja muihin tunnehepuleihin.

100 g margariinia (minä käytän aina voita)

2 reilua banaania (reilu = Reilun kaupan. Koon puolesta pienemmätkin banskut riittävät, tai yksi iso.)

2 dl raakaruokosokeria

3 dl riisijauhoja

1 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

1 dl soijakermaa tai luomukermaa

5 dl mustikoita

1 dl kookoshiutaleita

margariinia (tai voita) ja korppujauhoja

1. Säädä uuni 200 asteeseen.

2. Voitele ja jauhota piirasvuoka korppujauhoilla.

3. Sulata margariini kattilassa.

4. Vaahdota banaanit, sokeri ja sulatettu margariini sähkövatkaimella.

5. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää banaanivaahtoon.

6. Lisää kerma.

7. Sekoita haarukalla mustikat taikinaan ja kaada taikina piirasvuokaan.

8. Ripottele kookoshiutaleet piirakan päälle.

9. Paista mustikkapiirasta 30 minuuttia.

Marianne Kiskola: Papu, porkkana ja hillopulla (Tammi 2008)

Kuvat Pia Inberg

Sivuja 224

Keittokirjoja, osa 2. Celia Brooks Brown: Kasvisherkkuja juhlaan

Kun keittokirjasarjani ensimmäinen osa käsitteli hyvää arkiruokien keittokirjaa, niin tällä kertaa esittelen vähän juhlavamman version. Tosin Celia Brooks Brownin kirjan suomenkielinen nimi Kasvisherkkuja juhlaan on ehkä hiukan harhaanjohtava, sillä kirjassa on hyvin simppeleitäkin ruokalajeja ja ohjeita. Alkuperäinen englanninkielinen nimi, Entertaining vegetarians, kuvaa vähän paremmin kirjan sisältöä. Kirjasta sisältää ohjeita isompiin ja pienempiin tilaisuuksiin: illanistujaisiin, yllätysvieraille, nuotiojuhliin, cocktai-kutsuille ja brunssille. Suurin osa ohjeista on kasvissyöjille, mutta kirjan lopussa on myös muutama kalaa tai muita mereneläviä sisältävä ohje.

Ruokaohjeiden lisäksi kirjassa on pieniä, näppäriä vinkkejä juhlien valmisteluun sekä lista aineksista, joita kasviskokin kaapeista on hyvä aina löytyä.

Kirja on jaettu lukuihin erityyppisten kokkaustilanteiden mukaan: Alkupalat ja pikkunaposteltavat, Suuret juhlat, Pienet ruokalajit, Viime hetken herkut, Brunssi jne. Jokaisessa osiossa on aukeamallinen vinkkejä kyseisen tyyppiseen tilaisuuteen ja ehdotelma ruokalistaksi. Minä en ole näitä listaehdotuksia testaillut, kun aika harvoin tulee monen ruokalajin kokonaisuuksia kokkailtua, mutta varsin herkullisilta ne vaikuttavat.

Kirja on ulkoasultaan tyylikäs ja kuvat ovat isoja ja hienoja, joten opusta on mukava selailla ihan inspiraatiomielessä, tulevia juhlia tuumaillessa. Toki osa ohjeista käy mainiosti myös arkikokkailuun, mukana on muun muassa parin minuutin pastakastikkeita tai helposti uunissa valmistuvia kasvisvuokia.

Tätä herkullista ja upean väristä punajuuri-kookoskeittoa kokkasin muutama päivä sitten. Keitto ei ole kovin ruokaisaa, joten se sopii parhaiten alkukeitoksi tai kevyeksi lounaaksi. Kurkkusalsa toimii sen kanssa todella hyvin!

Punajuuri-kookoskeitto

0,5 kg tuoreita punajuuria pestynä ja ilman lehtiä

1 ylk (4 dl) kookosmaitoa

8 dl + 2 dl kasvislientä

4 hienonnettua valkosipulinkynttä

1 tl jauhettua juustokuminaa (jeeraa)

1 sitruunan raastettu kuori

0,5 sitruunan mehu

Kiehauta suuri kattilallinen hyvin suolattua vettä. Keitä punajuuria 30-40 minuuttia, kunnes ne ovat läpikotaisin pehmeitä. Kokeile kypsyyttä tikulla tai terävällä veitsellä. Valuta, huuhtele kylmällä, juoksevalla vedellä ja poista kannat sekä hankaa kuori irti. Leikkaa suuriksi paloiksi.

Huuhtele kattila ja kiehauta 8 dl kasvislientä. Lisää kookosmaito.

Soseuta punajuuri, valkosipuli, juustokumina, sitruunankuori ja sitruunamehu sekä 2 dl kasvislientä tasaiseksi tahnaksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.

Sekoita punajuurisose kookos-kasvisliemeen. Voit ensin huuhdella tehosekoittimen liemellä saadaksesi kaiken soseen talteen. Kuumenna seos kiehuvaksi ja keitä hiljalleen 10 minuuttia. Kaada lämmitettyihin keittokulhoihin ja annostele jokaisen pinnalle lusikallinen kurkkusalsaa. Tarjoa lisukkeena paahdettuja pitaleipä- tai chapativiipaleita.

Kurkkusalsa:

5 cm pala kuorittua, hienonnettua kurkkua, josta siemenet poistettu. 1 hienonnettu salottisipuli, 10 tuoretta, hienonnettua mintunlehteä, 1 tuore, punainen, hienonnettu chili, josta siemenet poistettu, tilkka sitruunamehua, suolaa.

Sekoita kaikki aineet huolellisesti. Salsan maku paranee, jos se saa levätä hetken niin, että maut imeytyvät kunnolla.

Celia Brooks Brown: Kasvisherkkuja juhlaan (Karisto 2005)

Alkuteos Entertaining Vegetarians (Pavilion Books 2003)

Suomentanut Annukka Kolehmainen

Valokuvat Jan Baldwin

Sivuja 160

Keittokirjoja, osa 1. Tuija Ruuska: Kasviskeittiö

Leena Lumi on esitellyt blogissaan kasvisruokakirjoja, ja minäkin päätin laittaa lusikkani soppaan kertomalla omista suosikeistani. Tykkään ruuanlaitosta ja olen ollut enimmäkseen kasvissyöjä lähes koko aikuisikäni, joten en juuri omista muita kuin kasvisruokaohjeita sisältäviä keittokirjoja. Niistä aion esitellä teille kovimmassa käytössä olevat, eli ne joista löytyvät useimmat suosikkireseptini. Nykyään käytän paljon nettiä ruokaideoiden ja -ohjeiden hakuun, mutta kyllä muutamia hyväksi todettuja keittokirjojakin on hyvä olla hyllyssä - niitä on mukava selailla ja katsella upeita kuvia ruoka-annoksista. Kuvat ovat minulle hyvin olennaisia keittokirjoissa, en oikein osaa toimia sellaisen kirjan kanssa, jossa ei ole kuvia, tai varsinkaan sellaisen, jossa kuvat ovat huonoja. Ruokahaluhan siinä menee, ei sellaista ruokaa tee mieli kokeilla, joka jo kuvassa näyttää vaisulta ja mitäänsanomattomalta!

Aloitan keittokirjasarjan kirjalla, joka on hyllyni pitkäaikaisimpia ja eniten plärättyjä keittokirjoja.

Tuija Ruuskan Kasviskeittiö (2005) on hyvä ja monipuolinen kasviskeittokirja, joka sopii myös aloittelevalle kasvisruokakokille. Kirjan alussa on Kasviskokin perustiedot -osio, jossa käydään läpi ruuanlaittovälineitä ja -menetelmiä, palkokasvi-, pähkinä- ja viljalajikkeita ja niiden käsittelytapoja, erikoisraaka-aineita (kuten merilevä) ja mausteiden käyttöä ruuanlaitossa. Kirjan lopussa on lisäksi pieni tietopaketti ravintoaineista ja niiden lähteistä.

Reseptit on jaettu neljään ryhmään: Suolaiset piiraat ja salaatit, Keitot, Lämpimät ateriat ja Jälkiruoat ja juomat. Ohjeet ovat melko yksinkertaisia, eikä niissä juurikaan käytetä erikoisraaka-aineita, joten normaalin ruokakaupan tarjonnalla pärjää hyvin. Kirja on muutenkin erittäin hyvin arkikokkaukseen sopiva, ruuat ovat maukkaita ja ravitsevia perusruokia, jotka valmistuvat melko nopeasti ja vähällä vaivalla. Ja kuvat ovat kauniita, värikkäitä ja herkullisia! (Näiden blogikuvien laatu ei ole häävi, koska en ehtinyt kuvata niitä päiväsaikaan luonnonvalossa, vaan ne on räpsitty keittiössäni hehkulampun valossa...mutta ehkä niistä jonkinlaisen idean saa.)

Lopuksi vielä yksi lempiohjeistani tästä kirjasta: Suomi-jambalayaa tulee kokkailtua usein, koska se on maukasta ja ruokaisaa, hyvää arkiruokaa. Lisäksi näin sadonkorjuuaikaan sen valmistus onnistuu lähes kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Vaihtelua ruokaan saa käyttämällä erilaisia papuja (itse käytän usein kidneypapuja) tai vaikka kokeilemalla ohran tilalla eri viljoja, esimerkiksi riisiä, josta jambalaya yleensä tehdään.

Suomi-jambalaya (4-6 hengelle)

6 dl keitettyä ohraa (n. 2 dl raakaa ohraa)
1 vihreä paprika
pieni pala selleriä
puolet pienestä kesäkurpitsasta
2 porkkanaa
3 tomaattia
1 sipuli
2-3 rkl öljyä
4-5 valkosipulin kynttä murskattuna
0,5-1 tuoretta chilinpalkoa pilkottuna
2 rkl tomaattipyreetä
3 rkl vettä
2 dl keitettyjä härkäpapuja tai pakasteherneitä
3 rkl tuoretta timjamia tai 2 tl kuivattua
2-3 rkl viinietikkaa
1-2 tl suolaa
1-2 dl pilkottua tuoretta persiljaa

Keitä ohra. Suikaloi kasvikset, kuutioi tomaatti ja pilko sipuli pieneksi. Kuumenna öljy kattilassa tai pannulla ja paista pilkottua sipulia valkosipulin ja chilin kanssa muutama minuutti. Lisää tomaattipyree ja sekoita hetki. Lisää juurekset ja vesi ja hauduta n. 10 min. Lisää keitetty ohra ja pavut, sekoita huolellisesti (jos käytät pakasteherneitä, voit lisätä ne viinietikan kanssa lopuksi) ja anna maustua muutamia minuutteja. Lisää paprika, kesäkurpitsa, tomaatti ja tuore timjami ja anna hautua vielä n. 10 min. Lisää viinietikka ja suola ja anna vetäytyä kannen alla viitisen minuuttia. Ripottele päälle tuoretta persiljaa ja tarjoile sellaisenaan tai raikkaan vihersalaatin kanssa.