Pienen miehen suuri päivä

Nimijuhlat on juhlittu ja meidän pojalla on nyt nimi, ihan oma! Bileet onnistui pienestä sateesta huolimatta mainiosti ja olivat meidän näköiset ja makuiset pihajuhlat. Ajattelin että jospa joku etsii inspiraatiota nimijuhlien järjestämiseen netistä, niinkuin minäkin tein, joten luvassa on noin miljoonan kuvan megapostaus...

Ps. Juhlimme kotipihalla nuotion ääressä. 

(Ajateltiin että on kohteliasta varoittaa etukäteen savusta, sateesta ja hyttysistä...)

Minulla oli kauhea ongelma kun en keksinyt mitä pojalle voi pukea nimijuhlaan päälle. Kastemekkoa ei haluttu ja vauvojen miesvaatteita, minipukuja sun muita, inhoan. Lopulta pojalle tilattiin Swan River Craftsilta mittatilaustyönä tunika. Minitunika on kokonaan käsin ommeltu Tippet.fin hienonhienosta ohuesta villasta, kultaiset somisteet ovat silkkiä ja vihreä kirjonta Mervin oman pihan kasveilla värjäämää villalankaa. (Mervi on muuten tuttu myös hibiksestä.) Ja siitä tuli aivan huikean suloinen!
Edit. Hibernaatiopesäkkeessä on enemmän juttua tunikasta.

Juhlan kulku meni tiivistetysti jotensakin näin:

1) Tervetulomalja sekä vieraskirjakorttien täyttö. 

2) Nimiarvauksien läpi käyminen.

3) Nimen perustelut ja nimen julkistaminen.

4) Kummitodistuksen ääneen luku ja allekirjoitus.

5) Lauluesitys.

Kummitodistus

6.5.2014 syntyi pieni poika tähän maailmaan. Tänään 7.6.2014 saa hän nimen ***.

(Nimi) ja (Nimi) ovat luvanneet toimia hänen kummeinaan, tukea (Nimi)n vanhempia hänen kasvatuksessaan sekä olla (Nimi)lle tukena silloin kun hän tukea kaipaa.

Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä,

ei pieni puu vielä myrskyä siedä.

Ole suojana pienelle suuri puu,

että pienellä juuret vahvistuu.

Ja se lauluesitys ei ollut ihan mikä tahansa lauluesitys, vaan ystävämme oli tehnyt pojalle ihan oman laulun!

Pieni viikinkipoika (säv & san Taija Paju)

Pieni viikinkipoika, nuku rauhallista unta. 

Tuoksui ilmassa terva ja savu, oli puussa hiirenkorva ja havu, 

kun kevät sut kuljetti mukanaan ja tuvan oljille saatti. 

 Pieni viikinkipoika, nuku rauhallista unta. 

Laulakoot sulle tuuli ja meri, niistä vahvistuu pohjoinen veri. 

Vaan vielä saa seikkailut odottaa, vie unten maille paatti. 

Pieni viikinkipoika, nuku rauhallista unta.

Koristeeksi ostin puntit ruusuja ja neilikoita ja laitoin niitä lasipurkkeihin pihlajan oksien kanssa. Kynttilät menivät vähän hukkaan kun ne olivat täynnä sadevettä... mutta sadepisarathan tuo onnea!

Juhlimme todellakin nuotion ääressä niinkuin oli luvattu. Vieraat saivat paistaa makkaraa ja vaahtokarkkeja, ja muurikkalettujakin tehtiin. Tai vieraathan ne letutkin lopulta paistoi...

Lettujen ja makkaroiden lisäksi ruokalistalla oli nokipannukahvia, koivunmahlajuomaa, pastasalaattia, kuskussalaattia, patonkia...

...ja ihan överi kakku! Siinä on kaksi neljän munan pohjaa tornina (kuva hämää, se oli ISO!). Kostutettu appelsiinituoremehulla, välissä paksusti banskuja ja persikoita, päällä mansikoita ja pensasmustikoita. Kermavaahdon seassa on sitruunarahkaa ja sitä rahkakermaa on reilusti myös kakun välissä. Raikasta ja ihanaa! Taisi olla ensimmäinen kerta kun minun leipoma kakku häviää viimeistä murua myöten! (Ohje täältä)

Vieraat kun lähti niin aurinkokin tuli esiin. 

Ja höh, ei muistettu ottaa pakollista koko perheen pönötyskuvaa! No, näissä bileissä ei muutenkaan pönötetty. Tunnollinen bloggaaja otatutti kuitenkin asukuvan tottakai! (Kalahame EilenDesign, paita ja kengät kirpparilta, vitivalkosääret ihan omat.) Mies kävi vaihtamassa kauluspaidan tunikaan ja pipoon heti kun suurin osa vieraista oli lähtenyt.