Uudenvuoden pallot.

Pistetääs peliin vielä vuoden viimeinen postaus. Vuoden viimeinen askartelu / koruilu / käsityö. Viimeiset diy-korvakorut. Ja ihan uuden vuoden kunniaksi kunnon blingblingiä diskopallojen muodossa!

Voisiko arvata, että tein korvikset tällaisesta koristenauhasta? Istuin sohvalla ja mietin, että miksei-oo-mittään-kivan-säkenöivää-illaksi. Katse kiinnittyi sivupöydällä olevaan koristenauhaan ja kas, siitähän se idea sitten lähti. Leikkasin päistä pätkät pois ja liimasin ne nappikorvistaustoihin. Sen verran olivat kuperat, että piti pistää jytkympää liimaa väliin. Pitää toivoa, että liima ehtii kuivua ennen kuin vuosi vaihtuu.

Missä ikinä oletkin ja mitä ikinä teetkin, toivon juuri sinulle hyvää uutta vuotta! Tervetuloa 2017!

Lahjat 2016 osa 3: Sekalaiset lahjat.

Lahjat jatkuu. Ykkösessä oli ommeltuja joululahjoja, kakkosessa virkattuja ja nyt vuorossa sekalaisesti toteutetut ideat.

Lahja 1: Betoniset pöytäliinapainot

Vihdoin pääsin kokeilemaan betonijuttuja! Ostin pikkupurkin askartelubetonia ja ihan pienestä projektista oli hyvä lähteä liikkeelle - pöytäliinapainoista. Tein silikonimuottiin ja upotin massaan metallilenksut ja lopuksi pujotin leksuihin verhonipsut.

Ohje pöytäliinapainoihin on kirjasta Betoni - hauska harrastus. Tee esineitä pihalle ja mökille (Malena Skote, Nemo 2007).

Tein betonisydämille myös pahvista laatikon, kun ei ollut mitään sopivaa laatikkoa valmiina. Leikkasin pahvista..

..taittelin ja kokosin ja päällystin sisustuskontaktin jämillä. Niin ja kannen aukkoon laitoin kirkasta kalvoa ikkunaksi.

Siellä ne sydämet asettautuivat söpösti riviin kuin konvehdit konsanaan!

Lahja 2: Fimosta kestopiparkakkutalo

Kun edellinen lahja oli lähinnä tulevaa kesää ajatellen pihalle, tämä oli sisälle tähän sesonkiin. Kestävä piparkakkutalo! Olisi voinut lisäillä leikkiherkkuja, krumeluureja ja muita koristeita, mutta lopullisesta väristä uunissa kovettamisen jälkeen tuli niin hauska (kuin vanhanaikainen kinuskitoffee tm), että jätin mökin ihan sellaiseksi. Kokosin vain pikaliimalla kasaan.

Tässä näkee talon koon! Pieni on, jotta ei vie säilytyksessä paljoa tilaa. Ja mahtuu monenlaiseen jouluasetelmaan.

Lahja 3: Huovutetut tulppaanivalot

Näitä tein parit satsit. Ostin paristoilla toimivia kymmenen valon led-sarjoja ja erikokoisia styroxipalloja. Pistin huovutusvillaa pallojen päälle ja pallot sukkahousuun. Sitten pallot pesukoneeseen. Jännittävintä oli purkaa pallot housuista, viiltää kukat tulppaanille ja pullauttaa pallo pois. Annoin huovan kuivua ja sitten puhkoin aukot led-valoille ja pujotin kukan ledin ympärille.  Lopuksi varmistin kukkien paikallaan pysyvyyden kiristämällä langalla kukat ledin ympärille.

Ks. tarkemmat ohjeet tulppaanivalojen tekemiseen täältä The Little Village -blogista.

Ja ilman valoakaan ei näytä pahalta (etenkin jos ois vielä johonkin ripustetuttuna). Huopakukkaset ovat kivan talvisia, menee pitemmän aikaa kuin vain jouluvaloina. Itse ainakin käyttäisin ihan kaamoksesta asti läpi talven.

Ainakin yhdet valot olivat jo saajansa ikkunassa roikkumassa. Kiitos The Little Village -blogille loistavasta huovutusideasta!

Kolmet postaukset nyt esitelty, vielä olisi parit setit jäljellä. Taidetaan ensin silti juhlistaa vuoden vaihtumista. Sanotaan siis, että nähdään ensi vuonna, jolloin on tulossa osa 4: Lahjoja lapsille!

Lahjat 2016 osa 2: Lahjat virkaten.

Lahjojen monologi jatkuu. Nyt osa 2: virkatut joululahjat. (Ks. täältä osa 1: ommellut joululahjat.)

Lahja 1: Virkattu Maitotonkka

Tämä (ja seuraava) olivat joululahjoista niitä kivoimpia projekteja, joihin tarttuin ensimmäiseksi käsiksi. Vanhanaikaista maitotonkkaa muistuttava ämpäri on kiva kannellinen säilytyskori, esimerkiksi keskeneräiselle käsityölle. Malli on Molla Millsin Virkkuri - Muotoja ja pintoja -kirjasta (sarjan toinen kirja). Kirjan tonkka oli tosin tekemääni vähän matalampi. Tein myös nahkaisen kantohihnan vähän omalla tyylilläni.

Lahja 2: Virkattu kannu

Settinä menisi, mutta kannu silti meni eri ihmisille. Se on niin hurjan söpö! Oikea maitokannu konsanaan.

Mallia maitokannuun otin Tuulia design-sivuilta, tässä suora linkki PDF-ohjeeseen. Oli vähän eri lanka käytössä, joten tuli myös ohjetta sovellettua, mutta periaatteessa on sama. Pohjan ohje oli hyvä, pysyy pystyssä, oli kannussa puikkoja tai muovikukkia. Sisälle voi laittaa myös kapean maljakon, jolloin kannussa voi pitää ihan oikeitakin kukkia.

Lahja 3: Virkattu kaitaliina

Tämä oli kunnon grande finale! Perhanan työläs (minulle), mutta olen myös perhanan ylpeä, että sain sen valmiiksi!

Leveyttä taisi olla 20-25 cm, pituutta noin metri. Lankana saajansa lempivärin mukaan joulunpunainen.

Ohjeen liinaan katsoin Kauneimmat Käsityöt -lehden Ruutu- ja palavirkkaus -erikoisnumerosta (osa 3 kaunista kotiin 2015). Siinä tosin oli paksumpi lanka ja siinä toistettiin kuvio vain kerran, minä otin kaitasen langan ja toistin kuviota kahdesti, jolloin myös keskelle muodostui kiva salmiakkirivistö.

Nyt jälkikäteen huomaan, että olen aika tehokkaasti kerrankin käyttänyt oikeita ohjeita lahjoja tehdessä, mutta harva on alusta loppuun mennyt ohjeen mukaan. Jos siis jotain joululahjojen tekemisestä opin, olen erittäin huono seuraamaan ohjeita. Aina pitää muuttaa jotain ja lähteä soveltamaan. Mutta mikäs siinä, jos oma versio myös toimii, eikö?

Tulossa: osa 3.

Lahjat 2016 osa 1: Lahjat ommellen.

On joululahjojen aika! Tapani mukaan teen-itse-linjalla mentiin ja nyt niitä sitten useammassa osassa putkeen esitellään. Muutamaa vilkaisiin jo ennen joulua, mutta tässä lisää joululahjoja. Katsotaan ensin lahjat ommellen:

Lahja 1: Yövaatteet miehelle

Perinteiseen tapaan joululahjoista löytyy aina yövaate minulle ja yövaate miehelle. Tänä vuonna ompelin miehen yöpaidan ja -bokserit itse. Kaavat otin käytössä olevista ja kankaan (haha, huippu kuosi!) löysin paikallisen kangaskaupan paloista.

Lahja 2: Viittatakki äidille

Kerta se on ensimmäinenkin, kun uskalsin ommella äidille jonkin vaatteen. Kokokonsultaatiota piti tehdä ja ihan kaavoista sitten ompelin. Kaavan otin Suuri Käsityö -lehdestä. Heitin jo kaavan menemään, mutta 2000-luvun alusta se oli (ja mallihaku lehden nettisivuilla ei kanna vuodelle 2003, jonka syysnumerossa luulisin viittatakkin löytyvän).
EDIT// Varmennus: Viittatakin kaava (XL-malli) Suuri Käsityö 9/2003-lehdessä.

Mutta pääasia oli, että kerrankin kaavoista ompelin! Ja ihan vaan vähän muuntelin. XL-mallia pienensin, jonkin verran lyhensin ja vähän vielä kavensin. Ja valitsin villaneuloksen sijaan ohuemman materiaalin. Sitten jännitin. Sopiiko? Tykkääkö? Mutta näytti ihan passelilta hihanpituutta myöten. Toivottavasti pääsee myös ihan käyttöön asti.

Lahja 3: Tekonahkainen laukku

Tämä oli yksi mieluisimmista lahjoista, jonta tein! Päätin, että nyt tehdään laukku ja tehdään se mallia myöten ihan itse.

Valitsin tekonahkaa, läpällinen mallin (alla vetoketju) ja pitkän hihnan (jonka tein myös itse). Läpässä on nimellinen koristesolki. Laukun koko oli tuommonen ns. tabletin kokoinen.

Paketoinnin yritin tehdä kuin pro huomioiden sen, että ei laukkua voi sellaisenaan pistää paperin sisään. Ei tarvitse kuin hönkäistä ja metallisosat puskee paperin läpi. Niimpä kääräsin ensin suojapaperiin ja rullasin ihan hihnan hallittuun lenkkiin (jottei mene ihan mutkalle) ja lopuksi kirjoitin päälle vielä saajalle viestin. Ja sain ymmärryksen, että oli tykätty lahja!

Ja ainiin, laukun sisältä löytyi myös pikkulisukkeita. Vihko, johon maalasin Brilliant ideas -tekstin päälle. Koristeklemmareita ja kyniä, joihin lakkasin päähän motivoivia ja/tai hauskoja tekstejä kuten doodle pencil, test pencil ja I'm not making mistakes. (Vinkki: jos kynä ei ole pyöreä, kannattaa skaalata fonttikoko kynän laitojen mukaan, jotta leikattu liuska asettuu hyvin kynän kylkeen.) Ihan kiva setti, sopii hyvin vielä opiskelevalle lahjansaajalle!

Hyvää joulua!

Hyvää joulua! Se on aatto nyt. Tässä taustalla osa pakettikorteista, jotka tein tämän lahjojen kylkiin.

Tässä lahjoja päältä, sisuksia näytän jälleen vasta joulun jälkeen. Monta hauskaa ideaa tulossa, jännittävää!

// Joululahjoissa myös printtaamiani lahjaetikettejä. Ks. Lataa täältä ilmaiset, tulostettavat tarra-etikettini.

Ja jos ei jouluähkyltä tule enää palattua asiaan, tässä toinen jouluksi tekemistä kakuistani. Ranskalainen suklaakakku suklaakreemillä. Mallia aivan överi. Päällä piparmintturouhetta ja kokonaisia karkkitikkuja, pursotettua kreemiä, sydänpipareita, pinkkejä ja ruskeita suklaakarkkeja ja MINIPIPAREITA. On kyllä maailman pienimpiä pipareita. Leivoin niitä pellillisen. Vois vaikka kauhoa lusikalla suuhun, on niin pieniä ja söpöjä, ai että.

Corakin tahtoo toivottaa hyvätjoulut! Mummollaki non joulurusetti. Tein mätsäävän mitä joulukalenterissa (ks. tutoriaali). 

Rauhallista ja rentouttavaa joulua!

Pelkistetty pöytäkuusi.

Tänä vuonna en pistänyt joulukuusta. Joulukoristeluakin hyvin minimalistisesti. Ei huvittanut. Ei tarvitse aina ottaa kaikkia koristeita esiin. Välivuosi tekee hyvää ja ensi jouluna herättävät enemmän joulunostalgiaa.

Karun pelkistettyyn henkeen kuitenkin nostin pöydälle kaukaisesti kuusta muistuttavan hökötyskoristuksen.

Tein sen pätkästä puurimaa (joka räsähti kahteen ja siitä kivasti leikkasin kolme sopivaa kappaletta). Liimasin kappaleet kolmioksi ja päällystin sen pohjaa lukuunottamatta betonipastalla. Sittenpä annoin kuivua. Tuntuu, että idea ei tullut tähän omista aivoituksista. Mietin jonkinlaista karsittua kuusimaista pöytäkoristetta jo viime vuonna. Mututuntumalla sanoisin, että näin vastaavanlaisen teollisesti valmistettuna jossain - mutta missä? Ei hajuakaan. Pitäisi aina kirjottaa ylös kaikki tällaiset mieleen jäävät hetken inspiraatiot.

Mutta joka tapauksessa siinä se "joulukuusi" on ja yhden pallonkin siihen sai ripustettua vähän showcase-henkisesti. Oikeaa (muovi)kuusta ei rakennettu, mutta osa joulupalloista on maljakossa.

Vähän kyllä mietin, kun on tällainen yhden pallon joulukuusi, olisiko sittenkin pitänyt jatkaa vuosipallo-perinnettäni? Olen tehnyt "nimikoidun" joulupallon joka joulu jo vuodesta 2010 ja olisi harmi tehdä poikkeus - mutta toisaalta se olisi kuusettomana ihan oikein? Ks. vuosipalloja esim: tästä ja tästä.

No siinä se töröttää vakaana ja varmana. On muuten tuo viiksipallokin aikaisemmin itsetehty - jos joku ei sitä jo arvannut.

DIY: minijuttuja miehelle.

Viime kuun puolella esittelin tämän vuoden joulukalenterin (ks. postaus), joka on puoliksi minulle, puoliksi miehelle.

Vilkaistaan muutaman luukun sisältö ihan vaikka viime hetken lahja-inspiraatiota varten:

Joulukalenterissa oli parittomat päivät miehelle, eli minä hankin kahteentoista luukkuun pienen yllärin ja mies taas parillisille päiville minulle. Lähestyin luukkujen täyttöä jouluisilla sisällöillä. Joulukahvia, joulusukat, jouluolut, joulunpunainen suklaa.. (Ja kaikkihan eivät mahtuneet luukkuihin, mutta paketoin ne erikseen ja koodasin paketit mikä kuuluu mihinkin luukkuun).

Näiden lisäksi oli muutama käytännöllinen juttu (esim. pyörään heijastinteippiä), karkkia ja myös muutama itsetehty juttu.

1. Tee itse: Joulurusetti. Eikö ole mahtava tuo joulukuosi? Tämän tein jouluaattoa varten. Miehellä on tuommoinen valmis mitoitettu lenksu (tein sen itse aikaisemmin), johon voi vain pujottaa erilaisia rusetteja.

Ks. postauksen lopusta tutoriaali helpon rusetin tekemiseen - vain muutama suora ommel ja valmista on! Mistä vain kangastilkusta voi tehdä joulurusetin kaulaan tai hiuksiin (liitä pinni tai hiuspanta alle). Sopii myös lemmikille!

2. Tee itse: Korttikotelo. Tämmöttisii oon tehnyt aiemminkin ja nyt mies jo tarvitsi uuden. Edellinen meni yllättävän nopeasti kehnoon kuntoon. Nyt otin mustaa nahkaa ja taskut tein kirkkaasta vahakankaasta. Toinen on vähän tiukempi henkkareille (kirjastokorttini näyttää mallia) ja toinen on vähän väljempi, jotta mahtuu useampi kortti samaan taskuun. Kotelossa kulkee pitkittäinen tasku (ulkopuolella) esim. kuiteille, mutta sehän ei tietenkään näistä kuvista oikein hahmotu.

3. Tee itse: Ninjastressipallo! On saanut myös nimet vitutuspallo ja mökötysmöykky. Idean sain täältä: athriftymom.com (tutoriaali) ja täältä: frugalfun4boys.com (ninja-versio). Tiivistettynä muovailtava stressipallo tehdään näin: jauhoja suppilolla pulloon, puhallettu muovipullo pullon suuhun, käännetään ylösalaisin (ravistetaan jauhot ilmapalloon), irroitetaan pallo ja päästetään ilmat varovasti pihalle (ja sotketaan kaikki jauhoihin). Leikataan pallon suu pois, venytetään pallo tai kaksikin päälle ja lopuksi tussataan ninjailme.

Psst! Toimii muuten myös puhelintelineenä silloin kuin satsumat ovat keittiönpöydältä loppu. Eikä muuten luista, kun ilmapallossa on kivasti kitkaa puhelinta vasten ja katselu/selauskulmakin on sopiva. Kuulemma.

Lopuksi minitutoriaali: Tee-se-itse helppo rusetti.

1. Leikkaa kaksi suorakulmiota. 12 x 7 cm kokoiseen rusettiin tarvitset noin 25 x 9 cm ja 5 x 9 cm kokoiset palat. 2. Ompele isomman suorakulmion lyhyestä päästä laidat yhteen (oikeat puolet vastakkain), jätä keskelle kääntöaukko. 3. Avaa ja taita niin, että äsken ommeltu sauma jää keskelle. Ompele kummatkin pitkät reunat yhteen. 4. Avaa ja käännä oikeinpäin. 5. Taita pienempi suorakulmio kaksinkerroin (oikeat puolet vastakkain) ja ompele pitkä laita yhteen. Käännä oikeinpäin tikun tai hakaneulan avulla. 6. Harsi käsin kääntöaukko kiinni. Älä katkaise lankaa. 7. Pujota lanka keskeltä läpi, vedä keskeltä kasaan. Päättele lanka. 7. Ompele keskisuikale päistä yhteen rusetin ympärille. Lyhennä suikaleen pituutta tarvittaessa. Jätä taakse tilaa nauhalle tai muulle, esimerkiksi hiuspinnille. 8. Pujota nauha tm. rusettiin. Valmista!

Joulukortit 2016.

Ainiin. Tulihan sitä läheteltyä myös tänä vuonna jokunen pikkukasa jouluisia itse askarreltuja joulukortteja.

Aikaisemmin viimeistelin ja lahjoitin parikytä korttia äidille (ks. kortit täältä), joten ei ensin jäänyt mehuja tehdä itse uusia. Sain valmiita kivannäköisiä joulukortteja käsiini ja olin jo ne postittaa sellaiseaan - - ei hetkonen, ai minä lähettäisin valmiita yksipuolisia kortteja? Eieiei sittenkään! Joten pistin valmiit kortit palasiksi. Olihan se vähän hyvien korttien tuhlausta, mutta kuvat olivat niin mukavan inspiroivat! Vesiväriä alle ja kortista leikattu isohko kuva päälle. Simppeliä.

Näistä tuli ihanan värikkäitä. Ei tarvitse olla perinteisesti valkopunaista tai kuusenvihreää. Heleätkin sävyt sopivat jouluun.

Vaikka kuinka yrittää tehdä jokaisesta kortista mielestään tosi kivaa, aina on joku joka onnistuu ylitse muiden. Näistä korteista ihan eniten suosikkini on tämä.

DIY: Joulutupsukorvakorut.

Pikkujoulukausi meni, edessä on enää itse joulu. Joulunviettoa varten on joskus kiva tehdä höpöt joulukoristukset, niinku ittellensä. Punainen ei ole lainkaan minun väri, mutta tein nyt yhden pienen poikkeuksen joulukorviksiin.

Tein kaksi pientä tupsupalloa. Tein just niin perinteisesti kuin voi tehdä, mutta vaan pienessä muodossa.

Kaksi pikkupalloa, en kestä, nää näyttää niin söpöiltä! Miksihän viime aikoina kaikki miniatyyriesineet ovat huvittaneet..

Liitin ihan käsin ommellen ketjut paljon laidoille ja sitten korviskoukut ketjujen keskelle. Helppoo ja nopeaa, tykkään.

Ja nyt ne odottaa jouluun. Ehkä voisi jo varaslähtönä aatonaattona koristaa ittensä punaisilla joulutupsukorviksilla.

Pieniä joululahjoja osa 3/3: Laukusta korvakoruiksi.

Tässä on varmaan yksi pienimmästä joulupaketeista mitä olen koskaan paketoinnut. Miniatyyripaketti! Se on niin söpö!

Sisällä oli nämä korvakorut. (Kyllä, pahvipakkauksena toimi klemmariloota. Se oli just sopiva ja kaikki käytetään hyödyksi.)

Itse korvakorut ovat puuta ja ovat hiukan etniset. Noissa voi nähdä afrikkalaisuutta, graafisuutta.. itse näen pöllön silmät.

Ja alkujaan ne ovat tästä! Ystävä, jolle korvikset miniylläriksi tein, lahjoitti tämän käsiin hajoavan tuliaislaukkunsa minulle.

Luvan kanssa sain pistää laukun palasiksi. Vuorikankaan ympärillä puulaatat olivat pahviin höllästi ommellut. Oli helppo purkaa. Langat poikki, sangat irti, vetskari talteen. Laukusta tuli yllättävän paljon kierrätysmateriaalia!

Näin myös laatat heti koruina. Ystävän kanssa puhuttiinkin, että niistä tulisi makea käsikoru. Mutta eivät siihen taipuneet (yritin kyllä, mutta kupera muoto oli ranteessa kaikin puolin todella epämukava). Lähdin kokeilemaan laattojen saksimista. Moni lohkesi säpäleiksi ennen kuin löysin hyvän tekniikan, jolla leikattua kaksi samanlaista palaa. Nurkissa oli reiät valmiina ja sitten ei tarvinnut kuin hioa reunat sileäksi. Päälle sivelsin liimalakkaa niin korvakorut kestävät myös kosteutta.

Näistä tuli aika uniikit korvakorut uniikille ihmisille. Ainakin koruissa on takana kunnon tarinaa. Harva varmaan arvaisi, että siinä roikkuvat palat käsilaukkua.