DIY: Miehelle vedenkestävä ranneke.

Mies katseli kaupassa miesten asustehyllyn rannekkeita ja rannekoruja. Oli jo valikoimassa mitä ostaisi, mutta parahdin siihen, että ei nyt herranjestas, kyllähän minä sulle rannekkeen teen!

Kotona kyselin minkälaista tekisin. Ohutta vai leveää? Yksittäistä vai monenlaista? Simppeliä ja kapeaa, jotain neutraalia ja mustaa - siinä oli miehen toiveet.

Ja sellaista sitten tein. Yksinkertaista, mutta kahteen kierrokseen. Materiaaliksi meinasin nahkasuikaleita, mutta käytinkin muurarinlankaa, koska se sietää kosteutta nahkaa paremmin. Luulisi myös, että muurarinlanka kestäisi ylipäätään käyttöä paremmin, ei venyisi eikä hiertäisi ranteessa hikoillessakaan.

Lukoksi valitsin tämän muoviklipsin. Se taisi olla alkujaan avainnauhassa? Huomasin, että tuo lenkkipää ei ollutkaan kiinteä/liimattu, vaan se oli vain solmulla klipsin sisällä kiinni. Lenkin reikä nyt oli auttamattomasti liian pieni, mutta sitä sai suuremmaksi puukon päällä kovertamalla. Aika varovainen sai olla, mutta hyvin onnistui!

Ja sitten viiden vaiheen ja vain viiden tarvikkeen tutoriaaliin!

Tee-se-itse: Miehelle makrameeranneke

Tarvikkeet: Muurarinlankaa, sakset, muoviklipsi tai muu vastaava lukko, neula, sytkäri.

Vaihe 1: Tasosolmut

Leikkaa kaksi muurarinlankaa ja pujota ne alkusolmulla (lark's head knot, kutsutaan makrameessa myös leivonpääksi) klipsin toisen pään suoralle tasolle (vrt. edellinen kuva). Tasolla on siis neljä lankaa. Tee laitimmaisilla langoilla peräkkäisiä tasosolmuja (square knots).

Peräkkäisistä tasosolmuista tulee ketjumainen ja litteä punos. Tee solmut tasaisesti ja tiukasti. Lopuksi vedä solmut "auki" koko pituuteensa - ne siis ikään kuin liukuvat keskimmäisten lankojen ympärillä.

Vaihe 2: Lisää lukko 

Kun punoksella alkaa olla tarpeeksi pituutta, puske solmuja vähän kasaan ja pujota keskimmäiset langat neulalla klipsin toisen pään sisään. Tee tiukat solmut klipsin sisään. Leikkaa ja päättele (ks. vinkki alempaa) solmitut langat. Varmista, että rannekkeen pituus on sopiva kädessä.

Vedä taas tasosolmut koko pituuteensa ja tee tarvittaessa lisää solmuja. Tee lopuksi tiukka umpisolmu. Päättele toinen lanka klipsin sisään (tämä lukittaa tasosolmut paikoilleen ja ne eivät enää liiku), kun toinen lanka jää vielä käyttöön.

Vaihe 3: Lisää lanka 

Lisää uusi lanka. Pujota klipsin sisään ja tee solmu. Kiristä paikoilleen klipsin sisään. Nyt käytössä on jälleen kaksi lankaa.

Vinkki! Jos tuntuu, että muurarinlanka ei pidä solmua, kun langanpää on leikattu ihan solmun viereen, polta langanpää kevyesti sytkärillä. Muurarinlankahan on polyesteriä, joten se sulaa vähästäkin tulesta (varo siis sulattamasta liikaa, ihan pieni liekin läheisyys riittää). Kun leikattu pää sulaa solmuun kiinni, se ei aukea käytössä.

Vaihe 4: Silmusolmut

Tee kahdella langalla vuoronperään esimerkiksi silmusolmuja. Eli toistensa ympärille yksinkertaisia lenkkejä. Vedä ja kiristä, toista toisella langalla toiseen suuntaan. Näistä muodostuu kiva ja kapea kierrepunos.

Vaihe 5: Päättely

Tee silmusolmuja niin pitkälle, että punokset ovat yhtä pitkiä. Päättele langat klipsin toiseen päähän. Pujota neulalla langanpäät ja sulata reunaan kiinni. Katso, että langanpäät pitävät ja sulamisreunoista ei tule teräviä, tai että langat sulaisivat liikaa. Voit testata päättelyä ihan ronskisti vetämällä ja kiskomalla. Jos pitää kutinsa, pysyvät ne yleensä myös käytössä paikallaan. Sitten tulikin valmista!

Tuo klipsi oli kyllä hyvä valinta. Se on helppo käyttää ja vaikka korulenkkejä on kaksi, ne pysyvät yhdellä lukolla kasassa. Plus mielestäni tuo muoviklipsi on paljon miehisempi ja sporttisempi kuin jos tilalla olisi joku metallinen korulukko.

Tästä tuli kyllä kiva. Mies on pitänyt tätä nyt päivittäin. Oli kiva tehdä välillä jotain miehelle käyttöön!

// Olethan tutustunut Mollie Makes - Tekemisen iloa (Kirjo & virkkaa osa 1) -lehteen? Ks. esittely ja lehden arvonta - kisa-aikaa vielä jäljellä tämä viikonloppu. Osallistu ja voita uusi käsityölehti itsellesi!

Muoviroskasta moneksi.

Muovista on moneksi! Ohut muoviroska esimerkiksi pakkauksista taipuu myös koruiksi. Aikaisemmin olen tehnyt erityisesti pakkausmuoveista mm. korut -  ks. myös nämä korvikset.

Kesällä tein valikoiman erilaisia muovikoruja 100 uutta kierrätysideaa -lehteen (löytyy vielä lehtipisteistä!). Tässä pilkahduksia niistä. Esimerkiksi rannekkeiden pohjat ovat shampoopulloista leikatuista renkaista! Ja rannekkeiden viereiset korvikset ovat kertakäyttölusikoista! 

Kaikki edellä näytillä olevat ovat ihan saksilla leikattuja. Nyt mietin... toimisiko lävistäjät? Ja siitäpä se inspiroitunut ajatus sitten lähti. Ja kyllä, lävistimiäkin voi käyttää! Ihan pienet eivät toimineet ja kokeilin vain pelkistettyjä kuvioita. Muovina oli ohut, taipuisa muovi, joka taisi olla alkujaan jonkun vihon kansikappale. Kun oikein jämäkästi ja tasaisesti painoi niin kyllä se leikkasi myös muovin nätisti.

Ja kokeilusta syntyi tällaiset. Yksinkertaiset ja niin kevyet! Ketjukin on kevyttä, tuntuu kuin korvissa ei roikkuisi mitään. 

Muovipallot täydentävät arjen kierrätysmuovikorusuosikkeja. Lusikoita ja ruutuja sekä palloja, siinäpä hyvä arjen kolmikko.

Tykkään myös näistä hapsullisista, mutta ovat sen verran pitkät ettei näitä arkena pidetä. Mutta todistavat hyvin sen, että pienestäkin muovikappaleesta voi saada koruun pohjan, johon yhdistää jotain muuta materiaalia. Vaikkapa helmiä, jos hapsut ei ole se mieluisin juttu.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 

#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

Superhelppo rannetasku avaimelle.

Mies tuskaili, että tarttis paikan avaimelle, kun ei ollut vaatteissa taskuja. No, oota mä teen sulle taskun! Ja sen taskun tekemiseen ei mennyt minuuttia enempää aikaa! Näyttää vähän ns. hikirannekkeelta eikä päälle edes näe, että siellähän on piilossa avain. Kätevää eikö?

Nopea homma ja mitä parasta, sen voi tehdä kuka vain myös ilman ompelemista. Ihan myös kierrättäen.

Itse tein rannekkeen kahdesta hiharesorista, jota yhdistin yhdeksi pötköksi oikeat puolet vastakkain (joustavalla suoralla ompeleella). Mutta tämän putken voisi myös ommella pienestä resoripalasta tai mistä vain joustavasta putkesta. Voisi myös leikata taskun vaikka hiusdonitsin lailla vanhasta, pestystä sukanvarresta. Pääasia on, että putki on helppo sujauttaa ranteeseen, mutta on jämäkkä ranteessa ilman, että se liikkuu tai rullautuu kasaan.

Ja näin sitä käytetään (putken voi mielessään jakaa neljään): taita ensin toinen pää kohti keskustaa ja pujota ranteeseen. Sujauta avain käänteeseen. Käännä myös toinen pää kohti keskustaa ja kaksinkertaisena avaimen päälle. Kierrä avain mukavaan kohtaan ettei se paina rannetta. Kuvassa alla avain ranteen alapuolella.

Helppoa eikö? Sopii hyvin vaikka lenkkeilijälle, joka ei tarvitse mukaansa mitään muuta kuin avaimen. Tai sinne salille, kun kamat jää kaappiin, mutta kaapin avain pitäisi pysyä mukana tallessa.

Farkuista koruja osa 2.

Täytyy kyllä sanoa, että on iloa ja onni saada tehdä työkseen sellaista mistä todella nauttii. Toistan kuin rikkinäinen levysoitin, että yksi työtehtävistäni on Kauneimmat Askartelut -lehden toimittaminen (kerroin asiasta lisää tässä postauksessa). Harrastuksesta tuli ihana työ! Mutta täytyy myös todeta, että työ häiritsee vahvasti vapaa-ajan kässäilyjäni. Ei oikein jää mehuja tehdä mitään omaa kotona. Voi itku, ei taaskaan mitään uutta blogiin. Esitellään sitten kerta kiellon päälle lisää farkkutilkkukoruja. Sormuksen ja "rullatut" korvikset esittelinkin jo tässä postauksessa.

Näistä tummista farkkukoruista tykkään tosi paljon! Rannekkeessa on kaksi kerrosta ja vaaleampi kuultaa rei'itetyn alta. Korvikset ovat jämäkät ja niitä koristaa liimatut strassit. Ohjeet näihin ja ensimmäisen kuvan muihin kierrätyskoruihin löytyy lehtipisteestä Kauneimmat Askartelut 1/17-lehdestä. Lehdessä on mukana ihan laajempi farkkujen kierrätyskokonaisuus ja korujen lisäksi minun tekemääni siinä oli myös tilkkupussukka (josta lisää tässä postauksessa).

Vähän tylsää esitellä "leipätöitä" blogissa, mutta näillä nyt mennään. Ja seuraavaa numeroa töissä jo pakerretaan. En voi kertoa vielä sisällöstä, mutta paljon tulee sisustusta, koruja ja laajoja diy-teemoja erilaisine ideoineen. Kaikkiaan jälleen yli 50 uutta DIY-ideaa, paljon siis inspiraatiota, aijjai kyllä passaa! 2/17 numero ilmestyy 25. huhtikuuta. Silloin alkaa kesä olla jo ihan nurkan takana (ainakin toivottavasti)!

Tykkää ja seuraa lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut #kauneimmataskartelut

Inspiraationa ysäri 1/2.

Yhdeksänkytluku. Se oli VHS-videoiden, Nokian nousun ja teksti-tv:n aika. Oli nappiverkkarit, Nintendo ja trolli-lelut. Oli kirjeystävät, Spice Girls, muoviset tikkarikorut ja pienet selkäreput. Sitä tanssi Macarenaa, katso Jyrkiä telkkarista ja pukeutu hamehousuhin. Taustalla ruksutti modeemi ja katosta roikku rykelmänä cd-levyjä, hiuksissa oli koristepompulat ja seinät oli vuorattu Backstreet Boys-julisteilla. Voi tätä nostalgian tulvaa.

Kollaasin inspiraatiokuvien lähteet: mekot 1 + 2 / hiusdonitsit 3 + 4 / choker 5 / tpaita 6 

Kun ysäri on viime vuosina pingahtanut eri tavoin takaisin pinnalle, mietin mitä yksinkertaista sitä voisi tehdä ysärihenkeen? 

Voisiko jotakin ysärin pukeutumista tuoda tähän päivään ilman, että se olisi liian ysäriä?

Testataan. Otetaan neljä simppeliä ideaa ja katsotaan mitä tulee:

Ysäri-inspiraatio 1: Hiusdonitsit. 

Ah, ne kammottavan värikkäät samettiset ja glitterpaljettiset (mulla oli täysin kultainen paljettihiusdonitsi!) hiusdonitsit. Entä, jos karsisi värit pois? Tuloksean on mustavalkoista printtiä ja hiusdonitseja kahdessa koossa! Pikkuinen on jo aika söpö!

Netti on donitsitutoriaaleja pullollaan, mutta otetaan pikakatsaus donitsin tekoon: leikkaa kangassuikale (esim. 12x35cm). Taita kaksinkerroin pituussuunnassa. Ompele pitkä sivu kiinni oikeat puolet vastakkain. Käännä putki oikeinpäin. Leveästä putkesta voit ommella jo osan päistä yhteen, oikeat puolet vastakkain. Jätä laitaan pieni aukko. Pujota sisään kuminauhaa hakaneulan avulla. Pituus riippuu siitä kuinka napakan donitsin haluat. Ompele kuminauhan päät yhteen. Ompele aukko kiinni.

Ysäri-inspiraatio 2: Punotut choker-korut. 

90-luvullla oli paljon punottuja pantamaisia choker-kaulakoruja ohuesta joustavasta(?) muovista. (Oli noilla joku omakin nimi, mikä se oli?) En ollut valmis palaamaan vielä "kaulapantoihin", mutta sama punonta paksumpana rannekkeena tuntui kivalta.

Punominen oli yllättävän helppoa (ks. selkeä tutoriaali punomisesta: Brit.co). Materiaaliksi voisi hyvin käyttää myös ohutta nyöriä, vahattuna nahkanauhaa.. Käytettävyyden lisäämiseksi tein liitoskohtaan pienen kiinteän leksun kuminauhasta.

Ysäri-inspiraatio 3: Ysäriprintti.

Näitä on näkynyt, 90-luvun inspiroimia paitoja. Ja vaikka en ysikytluvun lapsi olekaan, nyt on kuitenkin printtiä paidassa.

Vanha valkoinen paita ja korkkaamaton Zig:n musta tekstiilitussi. Pari kantapään kautta opittua vinkkiä printtien tekoon: kannattaa aina käyttää aikaa keskikohdan ja raja-alueiden mittaamiseen, että printti tulee varmasti haluttuun paikkaan suoraan ja keskelle. Silityslauta on hyvä alusta (ohut pahvi kankaan ja laudan väliin), koska siihen voi iskeä kankaan nuppineuloin kiinni - näin kangas ei luisu paikoiltaan. Joustavien kankaiden kanssa tussia kannattaa käyttää yhteen suuntaan ns. sipsuttaen, koska suorien pitkien viivojen teko harvoin onnistuu (ainakaan minulla).

Ysäri-inspiraatio 4: Mustat spagettiolkaimiset mekot.

Tätä mietin jo kesällä mekko-tutoriaalisarjaa tehdessä. Jäi kytemään mieleen ja nyt sen toteutin! Tosi ysäriä olisi ollut satiininen alusmekkomainen mekko Kate Mossin ja muiden tyyliin, mutta tämä käytännön arkityttö valitsi paksuhkoa trikoota.

Tästä trikoomekosta tuli tosi kiva! Aion todellakin pitää valkoisen tpaidan kanssa. Ja ehkä poolokauluksisen puseron kanssa. Tai myös ruudullisen flanellipaidan kanssa! Farkut ja jalkaan mustat maiharit! Näin se ysärityyli askel askeleelta villitsee minutkin!

Loppukevennys tähän ysärihurahtamiseen: yritin tehdä kutistemuovista c-kasetti-korvikset. Luulin tekeväni just samaten miten ennenkin, mutta jotain meni pieleen. Eipä se kutistunutkaan. Jähi paikoillaan, aika täyttyi, reunat meni kupruun ja siihen sitten kovettui. Voihan #%*€%&! Roskiin meni. Universumi ei sallinut c-kasetteja korviin. Ehkä se oli jo liikaa.

Ja kappas vain, tähänhän tulee vielä jatko-osa! Lisää ysäriä! Mutta inspiraatioksi tulee ihan jokin muu.

DIY: Pujotetut rannekkeet.

Muistelin vasta kuinka yläasteella pidettiin erilaisia punottuja rannekkeita isoina rimpsuina ranteessa. Parhaimmillaan pahimmillaan rannekkeet täyttivät puolet koko käsivarren mitasta. Mm. jokaiselle ystävälle oli oma ystävyysrannekkeensa. Sellaista oli se 2000-luvun alun aika ainakin meillä.

Tämä laattamainen ranneketyyppi oli melko yleinen(?) mitä tehtiin. Hataran muistikuvan mukaan olisin pujottelun oppinut joko yläasteen kässätunnilla. Ehkä. Useimmiten nämä olivat kaksivärisenä ja niin, että "laatassa" luki jokin viesti, esimerkiksi nimi, päivä tai motto. Usein jokin mitä voisi kliseeksikin sanoa.

Ja nyt vuosien, vuosien jälkeen yritin palauttaa mieleen vaihe vaiheelta miten viestilaattoja tehtiin:

Tarvikkeet: muovia tai esim. teipillä päällystettyä taipusaa ja vahvaa pahvia, teippiä, sakset, paksu neula, puuvillalankoja
(+ liimaa, pala huopaa tai nahkaa). Tarvittaessa ruutupaperia (pieniruutuinen on parempi) ja kynä.

Aloita näin: leikkaa muovista pitkulainen kappale. Pyöristä kappaleen kulmat, jotteivat ne pistä ihoa.

Tee näin: teippaa pohjalangan pää muoviin. Kierrä lankaa ensin pituussuunnassa ja sitten leveyssuunnassa. Kieritä vierekkäin ja napakasti, mutta ei liian tiukasti. Tee laitaan mahdollisimman huomaamaton solmu ja pujota pää taakse piiloon. Voit myös varmistaa päät tipalla liimaa. Hahmottele tahtomasi kuvio tarvittaessa paperille. Voit laskea montako pystylankaa leveydellä on ja käyttää 1-2 lankaa vastaamaan yhtä ruutua paperille. Pujottele hahmotelma lankoihin yksi rivi kerrallaan. Voit pujotella yhtä pitkää lankaa tai erillisiä, yhtä pitkiä lankoja, joiden päät letität yhteen solmimisnauhoiksi.

Viimeistele näin: joko letitä ylikulkevat päät tai pujota ne taakse piiloon. Jos tuntuu, että pujottelut (etenkin pitkien kappaleiden päistä) eivät pysyisi paikoillaan käytössä, sulje reunat tipalla liimaa. Taakse voi myös liimata suikaleen huopaa tai nahkaa pitämään pystylangat hyvin paikoillaan.

Testauksien jälkeen tämä ketjuun yhdistetty pitkä kuvioranneke jää kyllä käyttöön. Kiva "tyylin päivitys", ois kyllä varmasti kelvannut myös teini-minälleni ketjuinen ranneke lettien sijaan.

Tekivätkö jotkut muutkin aikalaisteinit vastaavia rannekkeita vai me vain?

Vinyylit spiraalilla.

Monelle on varmasti vinyylikulhoset tuttuja juttuja. Monelle on varmasti tällaiset rannekkeetkin vuosia sitten jo nähtyjä. Minä taisin tehdä ekan vinyylirannekkeen jo ennen tämän blogin perustamista eli mitä todennäköisimmin vuonna 2008 (jösses sentään, 2008?!) ja sen jälkeen on tullut uusia rannekkeita, sormuksia ja muita malleja..

..sittemmin olen tehnyt myös statement-kaulakoruja (kuten tämän) ja viime vuonna tällaisen aaltoilevan version, joka oli ensimmäisiä töitä, joita tiesin tahtovani ehdottomasti mukaan Itte tein ja kierrätin-kirjaani. Vinyylikorut ovat yksi kivoimpia ja helpoimpia kierrätysideoita ja niitä on niin hauska työstää!

Kuva: R. Lillemägi

Kirjaa varten ideoin ja testasin myös muita malleja vinyylikoruista. Esimerkiksi ohjeeseen nostin pari "tuttua ja vanhaa suosikkia" ja niiden rinnalle muutaman uuden onnistuneen kokeilun.

Itselle lemppariksi nousivat nämä spiraalikorvikset! Niin kevyet ja niin näyttävät ihanassa yksinkertaisuudessaan.

Kuva: R. Lillemägi

Spiraalikorvisten ja muiden vinyylikorujen ohjeen sekä monen muun kierrätyskorun idean löydät Itte tein ja kierrätin-kirjasta, jota saa jo aika monesta (kuudesta!!) verkkokaupasta klikattua itselleen ihan jopa koti-ovelle asti tuotuna.

Kengännauhoista.

Kengännauhat. Korut. Kengännauhat koruina, kengännauhakorut. Tässäpä kaksi asiaa, jotka varmasti useimpien mielessä aiheuttavat kaikkea muuta kuin positiviivisia mielleyhtymiä. Itse ainakin ajattelin, että kukaan ei semmosia tahdo nähdä, ei kengännauhoista voi luoda mitään kivaa. Vai voiko sittenkin?

Ehkäpä? Mutta ei aivan yksinään. Kun kengännauhojen kanssa yhdistää muita materiaaleja, tulos onkin ihan toinen. Tälleensä vaikkapa nyörien kanssa. Toinen vaihtoehto olisi helmet. Tai niitit! Tai silkkinauhat?

Tein sitten kengännauhoista vähän tulleekohan-näistä-mittään-naureskellen kaksi ranneketta ja yhden kaulakorun. Nyörit ja nauhat on käsin ommeltu, mutta nahkapalat kiinnitin liimalla. Ja tulihan niistä sitten ainakin jotain.

Sen verran ajattelin kumota mielleyhtymiä kengännauhoista kierrätyskorujen matskuna, että pistinpäs korut näytille myös tulevaan kirjaani. Eivät ihan tyrkyllä ole, mutta ihan vain asun ohessa ikään kuin rekvisiittana. Sopivat ainakin tarkoitettuun asuun hyvin. (Kuva zoomattu kirjan valokuvista. Valokuvaajana R.Lillemägi.)

Sydänystävyys.

Helmikuu se tulla pyrähti jo. Ja kuun vaihdoksen mukana minuun iski lähenevän ystävyyspäivän villitys. Mieli täyttyi sydämistä ja ihanista ajatuksista. Ystävistä ja rakkaudesta. Kivoista lukijoista.

Ja ajatuksista poiki sydänkuvioinen ystävyysranneke. Kokeilin ensimmäistä kertaa punoa raitojen sijaan kuviollista jälkeä. Inspiraatioa ja tutoriaali löytyi täältä: Honestly WTF: Heart Friendship Bracelet.

Tein myös sormusversion yhdellä syrämmellä. Tein myös lähes vuosi sitten rannekkeen pätkästä sormuksen ja se on ollut vuoden sisään paljon käytössä. Myös tämä tulee varmasti runsaaseen käyttöön.

Näillä pujotteluilla sitä lähestytään päivää, jolloin saa luvan kanssa olla vähän sekaisin söpöstelystä ja hempeilystä. Luulen, että minun on hillittävä itseäni etten hurahda sydäntulvaan jo vähän aikaisemmin.

Madam B.C kiittää, joukkoon on tullut monen monta uutta lukijaa. Tervetuloa mukaan uudet ystävät hyvät!