Paasilinna 2014 120 sivua Kun kirjan aiheena on perhesurma, ei se houkuttele lukemaan. Laukaisu ei tarjoa lupausta onnesta ja mielenrauhasta tai levollista tuokiota fiktion parissa. Mutta jotain muuta se tarjoaa. Lukuelämyksenä se on voimakas ja todentuntuinen: väsymyksen ja ahdistuksen voi tuntea luissaan, samoin aavistuksen siitä miksi kaikki meni kuten meni. Romaani kuvaa yhden päivän tapahtumia yhdellä, intensiivisesti etenevällä luvulla. Keskiössä ovat Pauliina, Kerkko ja heidän esikouluikäiset kaksoistyttärensä. Pauliinan ja Kerkon suhde on väljähtynyt jo vuosia sitten, ja he kumpikin ovat masentuneita, kyvyttömiä auttamaan itseään saatikka toisiaan. Kodistakin on tullut haiseva läävä, unelmista syöksykierre, kaiken nielevä musta aukko. Kertojana toimii Pauliinan vanha luokkakaveri, joka on joutunut sattumalta osalliseksi tapahtumiin juuri tuona kuvattuna, onnettomana päivänä. Välillä kertoja puhuttelee lukijaa ja tuo tarinan näin lähelle. Kerrotun tarinan oikeutusta ja m