Otava 2012 240 sivua Puu ei tule Fannyn mieleen, vaikka juuri sitä valmentaja oli käskenyt ajatella. Tyttö kauhoo vettä ja tekee potkut niin kuin on opetettu, mutta latvan kauneimman kävyn sijasta hän ajattelee altaan täyteen lumpeita. Valkoiset kukat kelluvat vedessä suurten pettävien lehtien keskellä. Sormi hipaisee jo kukan terälehteä, mutta samassa kukka uppoaa. Hän venyttää seuraavan vedon vielä pitemmäksi, jotta yltäisi paremmin, mutta taas hän myöhästyy. Kukat katoavat, yksi toisensa jälkeen, kunnes tytön tyhjä käsi osuu altaan päätyseinään. Joskus todelliseen kirjahelmeen törmää yllättäen, kenenkään suosittelematta tai arvosteluja lukematta. Eeva Rohaksen (s. 1982) Syvä pää oli minulle juuri tällainen odottamaton, mutta sitäkin ilahduttavampi tuttavuus. Romaani alkaa Fannyn, nuoren uimarilupauksen tarinalla. Seuraavassa luvussa tutustutaan Susanneen, kolmikymppiseen naiseen, jonka kirjallisuuden opinnot ja tutkielma Kultasuu-teemasta P. Mustapään runoudessa ovat jääne