Pari klassikkojuttua + koruja

Koruhamsteri täällä jälleen hei! Vielä on muutama rintarossi ja kaulakoru esittelemättä tältä vuodelta. Kuvassa näkyvä hopeanvärinen hämähäkki, mikä on mielestäni todella upea, on "syyllinen" muiden korujen ilmestymiseen. Nämä koruja myytiin siis setteinä Maskun Wanhassa Nestorissa, toisesta pussista löytyi myös jo aikaisemmin esittelemiä Aarikan koruja. Olen tuota hämähäkki katsellut aikaisemminkin, mutta nyt taisi tulla aika niin sanotusti kypsäksi. Nämä korut maksoivat yhteensä (+ ne kuvista puuttuvat Aarikat) 7,50 euroa.

Tämä hieman muinaiseen Egyptiin vivahtava kaulakoru (6 euroa) löytyi puolestaan Helsingin Opshopista. Koru on vanhempaa tekoa, mutta en tiedä olisiko se jonkun itse kokoama. Korun on melko kookas ja vähintään näyttävä!  

Nämä rintakorut bongasin korupusseista (11 korua yhteensä 5 euroa) Hyvinkään Tingissä ja tongissa. Samalla keikalla löysin myös Aarikan koruja halpaan hintaan ihan mukavan setin. Ainoastaan tuota kukkakorua en ole vielä pistänyt rintapieleen, mutta ehkäpä keväällä koru sopii passelisti kesän odotukseen. 

Loppuun vielä suht tuore löytö Hakaniemen Fidasta: Aarikan musta puukoru oli liian houkutteleva jätettäväksi hyllyyn. Minulla on vastaava koru ruskeaoranssina, mutta onhan tämä ehkä kuitenkin kutsuvampi ainakin omaan silmään. Sanoisin, että koru on 90-luvulta, mutta en ole aivan varma asiasta. Tämä maksoi 4,50 euroa. 

Ja klassikoiksi valikoituivat tällä kertaa Marimekon kangaskukkaro ja Arabian maustepurkki.

Maustepurkki tee-tekstillä on ystäväni bongaus minulle kirppikseltä Hämeenlinnasta 13,50 eurolla. Koska olen paatunut keräilijä, en voinut vastustaa purkkia, mikä minulta vielä puuttui näistä Arabian purnukoista. Tila alkaa loppua maustehyllyllä, eli tämä purnukka pääsi suolasammakon ja pippurimyllyn läheisyyteen keittiötasolle. Teepurkin koko on myös sen verran minimaalinen, että teen suurkulttajana sijoitin purnukkaan mieluummin vitamiineja.

Jokapäiväinen ja käytössä kuluva esine minulle on Marimekon kangaskukkaro. Minulla on ollut tällaisia käytössä valehtelematta 30 vuotta ja en edes kaipaa toisenlaista kukkaroa tai lompakkoa. Näitä näkee harvoin kirpparilla (näiden kangas kuluu melko helposti ja aikaisemmin esineen heikoin lenkki oli metallinen osa, nykyään kangas hiutuu nopeammin kuin metalli tosin), eli ostin tämän yksilön mukisematta Redin Kierrätysmyymälästä 15 eurolla.

Aikaisemmin, kun käytti enemmän käteistä rahaa, oli tuon isomman pussukan sisällä oleva vielä pienempi kukkaro ahkerassa kolikkokäytössä. Nyt siellä on harvemmin kolikon kolikkoa, mutta pienempi pussukka matkaa uskollisesti ison kimpassa.

Nämä kangaskukkarot taitavat olla niitä harvoja Marimekon juttuja, mitä edelleen tehdään Suomessa. Ainakin tämän kohdalla lapussa lukee vielä nykyään harvinainen Made in Finland -teksti.

Muutamien tämän vuotisten kirppislöytöjen esittely siirtyy ensi vuodelle (hui, kuulostaa kummalliselta). Huomenna vielä luvassa eetteriin perinteinen kirppisvuoden hitit ja hudit -postaus.

Vihdoin!

Olen etsinyt jo vuosia valkoista Kilta-teekuppia – osa ehkä muistaakin tämän – ja nyt tärppäsi! Ja tuplasti! Materialisti ja keräilijä hieroo juuri nyt tyytyväisenä käsiään yhteen. En olisi uskonut, että tällä määrällä kirppiskäyntejä yhden kupin metsästys osoittautuu näin hankalaksi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Jos ihan totta puhutaan, törmäsin ehkä vuonna 2015 Hietsun kirppiksellä valkoiseen kuppiin, mutta silloin kupin hinta tuntui niin korkealta, että jätin sen ostamatta (olikohan hinta vitosen, kympin?). Virhe. Tai no, nythän minulla on kuppi, eli tilanne on oikein passeli. Ja onhan kyse vain teekupista, ei mistään oikeasti tärkeästä asiasta [tässä maailmantilanteessa tuntuu suht falskilta kirjoittaa teekupeista, kun kyse on vain maallisesta mammonasta, mutta blogini painottuu juuri materiaan ja muuhun kirppiselämöintiin; olkoon tämä jonkinlaista eskapismia, vaikka muuten päätä ei pidä pistää pensaaseen ja ummistaa silmiä siltä, mitä maailmassa tapahtuu.]

Kyseinen kuppi löytyi Salon Secondhandmarketista ja astia ei tietenkään ollut mikään puoli-ilmainen, 4,80 euroa,  mutta tässä kohtaa etsintöjä olen ollut valmis pulittamaan kyseisestä kupista vähän enemmänkin. Samaisesta pöydästä bongasin myös kaksi valkoista lautasta ja nappasin ne matkaani tietysti. Lautaset maksoivat 3,40 euroa kipale. Toinen valkoinen kuppi löytyi puolestaan Kaarinan Ykköstien kirpparilta 3,50 eurolla. Hauskaa, että nyt minulla on jo kaksi kuppiparia!

Salosta löysin myös todella halvalla pinon vihreitä Kilta-lautasia. Kuusi lautasta kustansivat yhteensä vain 2,50 euroa! Kaikki lautaset ovat säröttömiä ja ilman krakeloitumia, mutta jokunen valmistusvaiheen värivirhe niistä löytyy. Näiden lautasten pohjassa ei ole Arabian leimaa – luulen, että hinta olisi voinut olla kovempi, jos leima olisi löytynyt.

Kolmion mallinen tumma matala lautanen tarttui matkaani myös Secondhandmarketista vitosella. Tämä astia on Ulla Procopén suunnittelema ja lautasessa on sama lasite kuin tummassa Killassa. Nämä Procopén suunnittelemat astiat lasketaan usein osaksi Kiltaa. 

Tyytyväinen Kilta-keräilijä kiittää ja kuittaa tältä erää! Jännittävää nähdä, millaisia Kilta-löytöjä on seuraavaksi luvassa. 

Mysteerimaljakko ja pari muuta kirppislöytöä

Kirpputori Wanhan Nestorin hyllyssä nökötti omaa silmääni miellyttänyt keraaminen maljakko. Koska hintalappukaan ei ollut aivan mahdoton, 7 euroa, niin maljakko löysi uuden majasijan. Mielestäni astia on vanhempaa tuotantoa, ei mitään ns. tiimarikamaa tai Ikeaa, mutta en ole löytänyt aavistukselle mitään vahvistusta.

Pohjassa lasitteen alla himmeästi näkyvä "koe"-teksti vie ajatukseni Arabian tehtaalle tai jollekin muulle keramiikkapajalle, mutta mitään varmuutta tästäkään ei ole. Etsin erilaisin hakusanoin ja kuvien avulla vastaavaa tekstiä tai kuviointia, mutta eipä ole tärpännyt. 

Ei sillä, että esineen tarvitsisi olla mitään merkkiä tai tunnistettavaa designia, olisi vain hauska tietää jotakin tästä maljakosta, jos tietoa löytyisi. Ehkäpä se, että maljakon kuvio näyttää hitusen samalta kuin Richard Lindhin suunnitteleman Kerä-ruukun kuvio, aiheuttaa tämän aivosekamelskan. En myöskään usko, että maljakon kuviointi on Hilkka-Liisa Aholaa, vaikka hänen kokeiluissaan hieman vastaava merkintä löytyykin.

Samaiselta kirppiskäynniltä löytyi myös toinen mieluisa löytö, pieni Apostolinmiekka-viherkasvi. Tätä kasvia olen metsästänyt jo pidempään ja nyt etsintä palkittiin. Toivottavasti viherkasvi pärjää huomassani ja alkaa tuosta myös kasvaa. Kasvi maksoi 5 euroa. 

Minulle on kertynyt vähän kuin vahingossa useampi perinteinen huonekasvi: posliinikukka, tuoksupelarginoa, valkotupsukki. Jotenkin nämä perinteiset viherkasvit tuntuvat istuvan vielä paremmin vanhempaan taloon, kuin aivan uuden uudet kasvit. 

Kirppiskeskus Hassiselta löysin sinisen kolmionmallisen Kilta-astian (3,90 euroa). Minulla on tätä samaista Ulla Procopén suunnittelemaa lautasta pari jo ennestään, mutta mustanruskeassa värissä.  Franckin Kilta-sarjaan liitettiin aikoinaan myös muiden suunnittelijoiden astioita, esimerkiksi juuri Ulla Procopén kynästä lähtöisin olevia malleja. Kolmikulmaisia, pyörälinjaisia kulhoja valmistettiin vuosina 1957–1965. Värit ovat tuttua Kiltaa: sinistä, vihreää, keltaista, valkoista ja mustanruskeaa.

Seuraavaksi onkin luvassa vaatepainotteinen postaus, koska en ole pieneen aikaan jaksanut kuvata noita viheliäisiä tekstiilikasoja. Nyt pitäisi siis ottaa silitysrauta käteen ja ryhdistäytyä. 

Kaunista syyskuun alkua ja palataan taas kirppisjuttuihin!

Rakkaat Kilta-astiat [2019]

Taas on se aika vuodesta, kun katsotaan tätä vuotta taaksepäin Kilta-astioiden kautta. Tänä vuonna Kiltoja on tullut hankittua melko vähän – viimeisimpinä vuosina astioita ei ole löytynyt enää ihan samalla tavalla kuin joskus, mutta onhan astioita kertynyt jo ihan kunnolla, yhteensä noin 150 kappaletta. Ihan kamalan montaa astiaa en enää taida edes tarvita.

Marraskuuhun mennessä tänä vuonna on löytynyt rakkainta keräilykohdettani 13 "uutta" kipaletta. Kiltoja on tullut kuuden lautasen, uunivuoan, aamiaissetin lautasen, kolmen teekupin, kannellisen purkin ja korvallisen kulhon verran.

Erittäin hyvä löytö hinnan puolesta osui kohdalle parisen viikkoa sitten: tumma hyväkuntoinen kannellinen astia eurolla! Kun pohjassa ei ole leimaa, saattaa näitä Kiltoja saada todella huokeaan hintaan edelleen. Tuo purkki löytyi Hyvinkään kirppis & outletista. Toinen todellinen hintamäihä tapahtui Jyväskylässä, kun aamiaissetin lautanen oli hinnoiteltu 0,10 euron hintaiseksi!

Pitkäaikainen Kilta-haave toteutui myös tänä vuonna, kun löysin kesällä Jyväskylästä matalamman uunivuoan. Olen noita kyseisiä vuokia toki bongannut aikaisemminkin, mutta hinta on usein ollut vähän liian kova, mutta tällä kertaa onnisti.

Etsin edelleen erityisesti valkoista Kiltaa – sitä tuntuu olevan vähemmän liikkeellä kuin muita värejä. Kamalan montaa astiaa ei periaatteessa kokoelmastani enää puutu tai sehän nyt riippuu myös siitä, miten Killat määritellään. Itse seuraan Arabian talousposliini ja -fajanssi luetteloa enemmän ja vähemmän.

Vielä kokoelmasta uupuu ainakin isompi omelettivuoka, mitä en ole koskaan nähnyt livenä ja kuvissakin harvoin. Myöskään yhtään teekuppia valkoisena minulla ei ole, eli sellaisia olisi myös kiva vielä löytää.

Suurin osa näistä Killoista on käytössä ihan arjessa, mutta toki on myös osia, joita käytän tosi harvoin. Kokoelmasta löytyy myös pari astiaa, joita en käytä, esim. maustesirottimet. koska niistä uupuu lähes kaikista pohjasta tulppa.

Jos haluatte lukea menneiden vuosien Kilta-juttuja, niin postaukset löytyvät: 2018, 2017, 2016, 2015, 2014. Löytyykö muita Kilta-astioihin hurahtaneita?

Hyvää viikonloppua!

Parit tuoreet kirppislöydöt

Olen viime aikoina etsinyt ja haalinut niin innokkaasti Arabian kukkaruukkuja, että tilanne kääntyi vähän kuin päälaelleen: minulla ei ollutkaan enää kasveja odottamassa ruukkua, vaan ruukut odottivat täyttöä. Mikä positiivinen probleema!

Lähdin viime perjantaina aivan varta vasten metsästämään viherkasveja kirpparilta. Ja tiedättehän, kun jotain todella kirppikseltä etsii, tuntuu, että juuri sitä asiaa ei meinaa sitten millään löytyä. Olin siis hieman jo ihmeissäni Kirppis-Center Manhattanin käytävillä, kun tuntui, että kaikki kasvit olivat tyystin kadonneet myyntihyllyiltä.

Lopulta kuitenkin löysin setin anopinhampaita sekä yhden anopinkielen (korjatkaa, jos olen tunnistanut kasvit väärin) yhteensä 8 eurolla.

Tungin heti kädet multaan ja kaksi hammasta siirtyi kesällä löytyneeseen Kerä-ruukkuun keittiöön. Sain muuten kätevästi kalkkijäljet ruukusta irti Universal stone -ihmeaineella. Aivan kaikkeen tuo puhdistusaine ei tepsi, mutta ruukun reunassa oleva kalkki kyllä irtosi!

Arabian ruukkukokoelmani on saanut myös uuden jäsenen. Tämä kaunokainen löytyi elokuun Siivouspäivänä naapurimyyjän viltiltä. Ystäväni bongasi heti itselleen samaiselta myyjältä SF-mallin ruukun huokeaan hintaan.

Maksoin omasta ruukustani vain kolme euroa, ei paha. En muuten ole löytänyt tietoa tämän ruukun mallista tai suunnittelijasta. Olen näitä ruukkuja nähnyt ennenkin ainakin blogipostauksissa ja instagramissa, mutta livenä en ole tainnut ennen törmätä tähän yksilöön.

Tässä ruukussa majailee siis Manhattanilta löytämäni anopinkieli.

Kävin vielä lauantaina Mimmin kirppiksellä Turussa, mutta tuolla ei ollut yhtä ainoaa kasvia. No, matkaani tarttui kuitenkin pari muuta juttua: kaksi keltaista Kilta-sarjan teekupin aluslautasta yhteensä neljällä eurolla ja tiikkinen pieni tarjotin 3,50 eurolla.

Tuo tiikkinen tarjotin on itse asiassa korvike jo kauan metsästämälleni Arabian KA-mausteikon alustalle, mitä ei tunnu löytyvän sitten millään. No, tämä on nyt ihan hyvä korvike ainakin siihen asti, jos joskus oikean kokoisen alustan löydän.

Toki pieni tarjotin toimii myös ihan muutenkin, ilman mausteastioitakin, kuten viikonlopun yrttikukkakimppuasetelma todistaa.

Kaunista syysviikonloppua. Minulla alkaa tänään viikon loma, jihuu!

Kilta-astiakatsaus 2018

Kilta-astiakatsaus 2018 on täällä! Lokakuun loppuun mennessä tänä vuonna kokoelma on kasvanut 16 astian verran. Tuntuu, että astioita on löytynyt vähemmän kuin muina vuosina, mutta ehkä tahdin hiipuminen on vain ns. normaalia, kun näitä alkaa jo olla aikamoinen kasa (noin 150).

Tänä vuonna on ilahduttavasti löytynyt mm. kaksi uutta aamiaislautasta. Näitä lautasia tuntuu olevan vähemmän liikkeellä ja yleensä näiden hinnat ovat aika korkeita. Hyvä puoli on se, että yksittäisiä kuppeja löytyy kyllä, vaikka kokonaista settiä ei kerralla löytyisi.

Isompi muutos kokoelmaan on se, että päätin elokuun Siivouspäivässä myydä ruskeat yksilöt pois. Kaikki eivät menneet kaupaksi ja joitakin lautasia ja yksi teekuppisetti löytyy edelleen. Ruskeita astioita minulla oli huomattavasti vähemmän kuin muita värejä. Viime vuonna laskin kaikki astiat kesällä ja sain jonkinlaisen käsityksen eri värien määristä. Tummmaa/mustaa on eniten ja valkoista sitten vähiten.

Tämän vuoden aikana sinisiä astioita on löytynyt eniten: aamiaislautanen, 5 lautasta, murokulho, kannellinen purkki ja teekuppi. Muita uutuuksia ovat pieni kolmiokulho, kermakko, kaksi keltaista lautasta ja tumma kulho.

Edelleen on Kilta-jutuja, mitä astiastostani puuttuu. Olisi suorastaan kamalaa, jos ei olisi enää mitään kerättävää. Aikaisempien vuosien Kilta-postaukset löytyvät muuten näiden linkkien takaa, jos kokoelman kasvatus tai muutos innostaa tarkastaa: 2017, 2016, 2015, 2014.

Löytyykö lukijoista Kilta-keräilijöitä? Millaisia tunteita nämä pelkistetyt Kaj Franckin ja Ulla Procopén suunnittelemat astiat herättävät?

Rentoa viikonloppua! Talvea kohti selvästi mennään. Villasukat ja kynttilät on hyvä nyt viimeistään kaivaa esiin.