Kesän kirppislöytöjä

Kaikkea kivaa ja houkuttelevaa on tullut kesä- ja heinäkuussa vastaan. Selvästi uusimmat löydöt - vaatteita en jaksanut kuvaa - menevät neljään lokeroon tällä hetkellä: kynttilänjalat, käyttötavara, korut ja keräilyesineet.  Oikeastaan tämä sama setti toistuu usein, eli kyse ei taida olla ihan hetkellisestä ilmiöstä.

Neodyymi Fauna-pullo

Aloitetaan kauneimmasta löydöstä: neodyymi Oiva Toikan suunnittelema Fauna-pullo. Tämä tuli vastaan lomanaloitusreissulta Tukholmasta Östermalin Karlaplanin ulkoilmakirppikseltä. Kyseinen puisto oli tällä kertaa pullollaan myyjiä ja kaikkea todella houkuttelevaa ruotsalaista vanhempaa designia oli tarjolla.

Paljon oli tyrkyllä myös (ketjuliike)vaatteita, mutta päädyin katselemaan vain tavaroita. Pullo ei ollut aivan ilmainen, mutta mielestäni hyvin kohtuullisen hintainen, noin 23 euroa. Minulta löytyy Faunasta eniten väritöntä lasia hyllystä, mutta myös turkoosinsinistä. Nyt harkitsen sinisestä luopumista, mutta en aio neodyymiä kerätä tämän enempää (katsotaan...). Neodymi on värinä kiinnostava: suurimman osan aikaa pullo näyttäytyy violettina, mutta esimerkiksi laivan hytin valossa esine näytti aivan sinisen harmaalta. Mikä materiaali tekee lasiseoksesta tuollaisen? Jännittävää!

Kynttilänjalkoja

Tanskalaiset messinkiset kynttilänjalat eivät oikeastaan ole kynttilänjalat, vaan moderneja öljylamppuja, mutta lasikupua ei näissä ollut jäljellä. Jalat menevät ainakin minulle ihan täydestä, eli aion niihin laittaa palamaan tavallisia kynttilöitä, koska kynttilän saa juuri oivasti tökättyä tuohon messinkiseen jalkaosaan. Nämä löytyivät kahdella eurolla kipale Turun saaristosta Keistiö-nimisen saaren pikkukirppikseltä.

Upsala Ekebyksi hintalappuun nimetty kynttelikkö puolestaan Porista Patakirppikseltä 6 eurolla. Minunhan ei pitäisi ostaa enää yhtään kynttilänjalkaa tai kynttelikköä, mutta en näköjään pysty vastustamaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia jalkoja. Nelipaikkainen mustaksi maalattua metallia ja kuparia (?) yhdistävä jalka on aivan ihanan linjakas. Ja jos oikein muistan, ei minulla ole tällaista neljän kynttilän jalkaa laisinkaan. En ole varma kynttilän alkuperästä, täytyy hieman tutkia, onko kyseessä ruotsalainen esine. 

Samaan kategoriaan menee irrallinen messinkinen mansetti, minkä löysin Uudestakaupungista eurolla Osto- ja myyntiliike PH Virtasen pihamaan "rojuröykkiöistä". Tällaisia on ollut käytössä ainakin Aarikan vanhemmissa kynttilänjaloissa, katsotaan, miten tämän vielä mallaan.

Käyttötavaraa

Kaj Franckin suunnittelemat Scandia-aterimet menevät myös keräilyosastoon, mutta samalla nämä ovat ihan käyttökamaa. Pienet haarukat löysin Fiskarsin antiikkipäiviltä, missä olin käymässä ensimmäistä kertaa koskaan. Tapahtuma oli täynnä keräilyherkkuja, mutta pidin melko visusti kukkaronnyörit kiinni. Nämä pikkuhaarukat kuitenkin hankin ihan suht kivuttomaan hintaan, 5 euroa kipale.

Pikkuhaarukoiden kanssa saman kokoisia lusikoita minulta löytyy jo melkoisen monta. En kuitenkaan voinut näitä vastustaa, kun nämä bongasin Uudenkaupungin kierrätyskeskuksen myymälästä yhteensä kahdella eurolla. 

Avaamaton paketillinen Suomessa valmistettuja lyhtykynttilöitä piti napata mukaan, vaikka kynttiläsesonki tuntuukin melko kaukaiselta. Kynttilät ovat olleet Tiimarin valikoimissa, hauskaa. Tämä paketti kustansi Porin Patakirppikellä 2 euroa. 

Samaiselta kirpparilta löysin myös ainakin omaan makuun todella huokean hintaiset Sorsakosken (Hackman) aterimet mökkikäyttöön. Koko setti maksoi yhteensä 4 euroa. Nykyään nämäkin haarukat ja veitset tuppaavat maksamaan melkein euron kipale monissa paikoissa.

Antiikki & design -lehti (0,50 euroa) ja Mavalan punainen kynsilakka (2 euroa) löytyivät molemmat Uudenkaupungin LiseKo-kirppikseltä. Harvemmin hankin kosmetiikkaa kirppikseltä (ja monessa paikassa sen myynti taitaa olla myös kielletty), mutta kynsilakan suhteen, varsinkin jos tuote on oikeasti tuore, ei ostos epäilyttänyt. Hyvin lakka toimii, testasin.

Korut

Olen varmasti tämän vuoden puolella kirjoittanut jo monta kertaa, että korujen suhteen pitää pitää taukoa, mutta en selvästi pysty vastustamaan rintakoruja! Aarikan musta sukkula on klassikko ja kyseessä on 1950-luvun koru, eli en vastustellut hankintaa juurikaan, kun bongasin tämän Turun SPR:n Kontista 7,50 eurolla.

Hauska vihreä hiirikoru löytyi Fiskarsista kirppistoritapahtumasta, mikä oli samaan aikaan Antiikkipäivien kanssa. Korun juju on liikkuva häntä! Vaikka hännästä on tippunut muutama timantti, oli tämä söpöläinen hankittava. Koru maksoi 2 euroa.  

Forssan Kellari-kirppikseltä löysin ehtaa muovia olevan helmeä ja kultaa yhdistävän hiusklipsin. Tuo maksoi 0,80 euroa. Katsotaan, jos esimerkiksi jokin juhlatilanne vaatii tuollaisen hiusten koristeeksi. 

Mitä tykkäätte löydöistä? Olisiko jokin näistä lähtenyt myös matkaasi?

Kaj Franck: Scandia, osa 2

Kirjoittelin lokakuussa 2020 ekaa kertaa Kaj Franckin Hackmanille (Sorsakoski) suunnittelemista Scandia-aterimista (1952–1989) tänne blogiin. Ruokailuvälineitä oli alkanut vähän kuin salaa ilmestyä kirppiksillä ostoskoriin.

Tilanne on nyt tietysti eskaloitunut: minulla on nykyään ihan kunnollisen kattauksen verran Scandiaa. Ihanaa! Nyt tosin edelleen harmittaa, miksi en aikoinaan näitä hankkinut kirppiksiltä kotiin, vaan panttasin näin pitkään, koska esimerkiksi 10 vuotta sitten vielä näiden hinnat olivat aikamoisen kohtuullisemmat kuin nykyään. 

Omaan käteeni ja suuhun Scandiat tuntuvat hyviltä ja vähän myös nostalgisilta. Lapsuudessani näitä oli satunnaisesti käytössä. Aterimen muoto miellyttää silmää kovasti, se on niin sanotusti taattua Franckia. En edes tiedä, kuinka montaa kokoa ja mallia näitä on tehty, tuntuu että usein tulee vastaan välikokoja, jotka eivät ole vielä laisinkaan tuttuja.

Viimeisin Scandia-löytö tuli vähän kuin tarjottimella: sain blogini meiliin postia ja minulle tarjottiin ylimääräisiä Scandioita kiertoon. Näin vaihtoi 7 aterinta omistajaa, 3 ruokalusikkaa ja 4 haarukkaa. Yhdelle aterimelle tuli hintaa noin 3,50 euroa. Tällä kertaa tutkin omat olemassa olevat aterimet läpi ennen kauppojen hieromista, koska yritän täydentää puuttuvia pareja. Mukavasti näistä kaupoista sain juuri täydennystä kokonaisuuteen.

En aktiivisesti etsimällä etsi näitä lisää, mutta esimerkiksi pikkuhaarukat kiinnostavat, jos niitä ilmestyy sopuhintaan. Pienemmät ruokahaarukat voisivat myös toimia leivoshaarukkana, eli mikä ettei sellaisia myös muutama lisää.   

Millaisia tunteita Scandiat herättävät?

Muutamia kirppislöytöjä

Kynttilät ja kynttilänjalat alkavat jälleen innostaa enemmän kesän taittuessa syksyksi. Pimenevät illat ovat selvästi lempeämpiä, jos niitä viettää kynttilöitä poltellen. Tykkään eniten valkoisista kynttilöistä, mutta ihan hauskalta näyttää välillä myös jonkin muun väriset kynttilät. Tämän taidokkaasti koristellun kynttilänjalan löysin 2,50 eurolla Vantaan Koivukylän kierrätyskeskuksesta. 

Tässä jalassa on minusta erityisen hienosti tehty nuo kultaiset lehdet ja ohuen ohuet mustat koukerot. Kynttilänjalan pohjassa on merkintä "Sirpa-78". Jotenkin kiehtovaa, että käsissäni on esine, minkä Sirpa on signeerannut yli 40 vuotta sitten. Tällaiset pienet merkinnät esineissä ovat aina sympaattisia. 

Ilman koristelua olisi jalka melko tylsä, mutta koristelun myötä esineestä tulee oikea kaunotar.

Pienimmän kokoinen Kilta-neliö löytyi puolestaan Maskun Wanhasta Nestorista 7,50 eurolla. Näitä pieniä neliöitä näkee huomattavasti harvemmin kuin isompia kokoja. Nyt minulla on yhteensä kolme näitä ja tämä koko on kyllä käteviä erilaisissa kattauksissa. 

Tätä kokoa olisi kiva löytää vielä keltaisena ja valkoisena, eli Kilta-metsästys jatkuu edelleen. 

Elokuun lopussa Siivouspäivässä sorruin Upsala-Ekebyn Majlis-sarjan lautasten kohdalla. Tämä ostos ei ole oikein linjassa omien keräilykohteiden kanssa, mutta nämä ihanuudet iskivät todella lujaa, suorastaan sydän alkoi tykyttää, eli en vain pystynyt vastustamaan näitä.

Tunnen ruotsalaista designia todella paljon huonommin kuin kotimaista, mutta sain selville, että Majlis-sarja on Herta Ringströmin suunnittelema ja se oli tuotannossa vuosina 1966–1972.   

Lautasten lasite ei ole aivan priimassa kunnossa, mutta neljän euron yhteishinta tuntui sen verran kohtuulliselta, että pienet virheet eivät tässä kohtaa haittaa. Mielestäni nämä astiat istuvat todella hyvin Killan kanssa. Myös Scandia-aterimet näyttävät varsinkin kivalta kyseisten lautasten kanssa. 

Kaksi Kaj Franckin suunnittelemaa Scandia-veistä tuli vastaan Hyvinkään Tingi ja Tongi -kirppikseltä yhteensä 2 eurolla. Kerrankin löysin todella halvalla Scandiaa!

Syyskuu lähenee loppuaan, hurjaa. Mihin tämä kuukausi oikein katosi? Lisää kirppisjuttuja luvassa pian jälleen!

Kirppislöytöjä saaristosta

Tänä kesänä bongasimme Keistiön saaresta, heinäkuussa torstaisin järjestettävän pikkutapahtuman: paikallinen koulumuseo pitää oviaan auki ja samaan aikaan vanhasta koulusta löytyvät pop up -kahvila ja kirppis, eli loppis! Kuten arvata saattaa, minun täytyi päästä katsastamaan kyseinen paikka ja onneksi veneilimme eräänä torstaipäivänä Kolkoon, koska retki oli kaikin puolin varsin onnistunut. 

Itse koulutalo on varsin symppis ja paikkaa ylläpitää kyläyhdistys. Talon yläkerrassa on pieni museo, mikä kertoo kiinnostavaa tarinaa pienestä saaristokyläkoulusta. Ja takahuoneen kirppis ei tuottanut myöskään pettymystä. Jos totta puhutaan olin varautunut kirppiksen suhteen myös vähemmän hedelmälliseen antiin. Tuttua on, että tällaisissa paikoissa yleensä myydään todella korkeilla hinnoilla hieman erikoista tavaraa, kuten hapettuneita muovikippoja, rikkinäistä elektroniikkaa tai rikkinäistä posliinia. Eipä onneksi tällä erää!

Silmiini osui heti Hackman & Co Sorsakosken vanhassa pakkauksessa olevat aterimet (yhteensä 12 euroa). En ole aikaisemmin tällaisia pakkauksia nähnytkään! Täytyy myös myöntää, että en tutkinut aterimia kamalan hyvin, koska vasta mökillä tarkastelin näitä laatikoita ja aterimia kunnolla ja nyt olen hieman kahden vaiheilla: ovatko nämä aterimet Sorsakoskea vai jotakin muuta?

Itse kaluista ei löydy Hackmanin tai Sorsakosken leimaa, vaan teksti CFHRostfrei, mikä viittaa saksankieleen. Vähän vastaavat aterimet löysin tori.fi:stä ja tuo ilmoitus antoi ymmärtää, että kyseessä olisi ruotsalainen yritys, minkä aterimet vain muistuttavat Sorsakosken vastaavia. Olisi ihan mahtavaa löytää tietoa näistä! Jos tiedät jotakin vihjettä näistä, niin otan kaikki vinkit ilomielellä vastaan.

Toinen löytö saaristokirppikseltä oli Kaj Franckin Nuutajärven lasille suunnittelemat värittömät 5269-lasilautaset euron kipale. Minulla on aikoinaan ollut kaksi tällaista pikkuvikaista värillistä lasilautasta, mutta myin ne eteenpäin jokin aika sitten. Nämä priimat astiat toimivat hyvin Killan kanssa myös, eli astiat tulevat kyllä käyttöön.

Löysin myös kaksi Timo Sarpanevan signeeraamaa Festivo-kynttilänjalkaa (6 euroa kpl), mutta nuo jalat "pakkomyin" äidilleni, koska hänellä samaisia jalkoja löytyy eri kokoja ja en ajatellut aloittaa Festivoiden kerrytystä kuitenkaan, vaikka nuo kynttilänjalat näyttävätkin nykyään kivalta varsinkin isommassa ryhmässä.

Kirppiksellä oli useampia kivoja juttuja – yksi Rörstrandin art nouveau -henkinen suojaruukku jäi hieman kaihertamaan mieltä, mutta sellaista tämä kirppishaahuilu on. Kaikkea silmää miellyttävää ei vain millään voi kotiin raahata, yhyy. 

Ei saaristosta, mutta Varsinais-Suomesta joka tapauksessa, löytyi pari muuta kivaa juttua: Salon kierrätyskeskuksesta bongasin pienen rottinkisen kukkajakkaran 6 eurolla.  

Salon Aarresaari tarjosi puolestaan pienen Fauna-lasin, eli snapsilasin. Ajatuksena on, että näitä olisi kiva saada useampia. Itse en juo snapseja oikeastaan laisinkaan, mutta esim. blinien kanssa on kiva tarjoilla muille kauniista laseista viinaksia. 

Fauna-lasi maksoi 4,80 euroa ja pääsi muiden Faunojen joukkoon odottamaan, jospa katras vielä kasvaa.

Seuraavaksi paneudun suuren kirppismatkan löytöihin, mutta kuvattavaa on sen verran runsaasti, että katsotaan, koska saan seuraavan postauksen kasaan. Onko kesäaika tuottanut hyviä löytöjä kirppistapahtumissa tai rompetoreilla tai ihan perinteisillä kirppiksillä?

Ihanaa heinäkuun loppua ja palataan kirppisjuttuihin pian taas!

Edit: olin kirjoittanut epähuomiossa saaristokirppiksen Kolkon saarelle, mutta oikea paikka on nyt korjattu, eli Keistiö. 

Kaj Franck: Scandia

Kaikki taisi niin sanotusti alkaa siitä, kun parisen vuotta sitten bongasin lähes puoli-ilmaiseksi pari Kaj Franckin Hackmanille (Sorsakoski) suunnittelemaa Scandia-otinta pihakirppikseltä. Eihän minun pitänyt näitä todellakaan keräillä, mutta nyt tilanne näyttää tältä.

Harmittaa, että en aikoinaan ryhtynyt näitä hommaamaan kirppiksiltä, koska nyt näiden raidallisten aterimien hinnat huitelee harmillisesti pilvissä. Itse asettamani raja on, että yli 5 euron kipurajaa per aterin ei saa ylittää. Viimeisimmät Scandia-löydöt ovat Maskun Wanhasta Nestorista ja Facebook-kirppikseltä.

Alkujaan olin innoissani, kun Iittala otti nämä uustuotantoon, mutta sitten asia kääntyi päälaelleen: en todellakaan halua upouusia maailman toisella puolella valmistettuja haarukoita ja veitsiä. Kerään mielummin kitsastellen näitä vanhoja alkuperäisiä aterimia ja ehkä tällainen hidas kerääminen sopii kirppisharakalle paremmin kuin se, että ostaisin läjän uusia aterimia isolla rahalla. 

Aikoinaan Scandia oli tuotannossa vuosina 1952–1989. Ei ihme, että nämä ruokailuvälineet istuvat juuri Kilta-astioiden kanssa todella hyvin yhteen, kyseessä on lähes saman aikakauden tuote. Yritin ottaa illalla pari kuvaa aterimista in action, mutta aika kamalia kuvia tuli. Nyt kyllä on ihan keskellä päivääkin todella pimeää. Miten tämän aina joka vuosi unohtaa? Heihei, hyvät kuvausolosuhteet ja luonnonvalo.

Jaksamista, iloa ja valoa marraskuuhun, joka ihan juuri tekee tuloaan!