Nahkalaukku ja hopeinen sormus (+ kertomus pieleen menneestä kirppisostoksesta)

Aivan alkuun, kiitos ihanista ja inspiroivista kommenteista edelliseen kirjoitukseeni! Nyt on paljon kivoja juttuideoita itämässä, toivottavasti pääsen niitä pikkuhiljaa toteuttamaan. Pian alkaa toki bloggauksen hankalin aika: luonnonvalo vähenee ja jokainen valokuva näyttää kammottavalta, mutta olen selvinnyt jo yli 10 vuoden ajan myös talvikuukausista ja valokuvaamisesta. Kyllä se siis tulevinakin kuukausina jollakin tavalla suttaantuu!

Välillä kirppislöydöt menee myös pieleen. Vuoden lopussa olen perinteisesti koonnut hitit ja hudit -postauksia (esim. täällä ja täällä), mutta nyt täytyy myöntää jo tässä vaiheessa vuotta, että onnistuin sössimään yhden vähän kalliimman hankinnan. Olen jo pidemmän aikaa etsinyt uutta tarpeeksi kookasta nahkalaukkua kirppiksiltä, koska noin 15 vuotta palvellut edellinen yksilö kaipaa kunnon huoltoa ja korjausta. Aion jatkaa vanhankin laukun kanssa, mutta halusin rinnalle uuden luottoyksilön.

Hyllykirppiksillä ei tärpännyt, eli selailin myös tori.fi:tä ja Zadaa:ta. Molemmissa käytettyä tavaraa myyvissä alustoissa pyöri kaikenlaisia laukkuja, mutta keväällä tärppäsi! Ostin 40 eurolla laadukkaan Tiger of Swedenin veskan lopulta Zadaasta. Kun laukku saapui, olin heti hieman pettynyt: laukun malli oli toisenlainen, mitä olin hahmottanut kuvista ja laadukas ja paksu nahka toi mukanaan toisenlaisen ongelman: laukku tuntui tyhjänäkin hitusen painavalta. En kyseistä hankintaa edes esitellyt täällä blogissa, koska ajattelin myös, että ehdin löydön esitellä myös syksymmällä.

Jätin laukun kesän ajaksi naulakkoon roikkumaan. Loppukesästä nappasin sen hetken mielijohteesta ulkokirppikselle myyntiin. Moni hypisteli laukkua päivän aikana ja oli selvästi siitä innostunut. No, oikea ostaja osui onneksi kohdalle, ja sain laukun myytyä. Otin totta kai ns. takkiini, koska pyysin laukusta vain 25 euroa. Olisin saattanut saada enemmänkin, jopa tuon 40 euroa, mutta lopulta halusin vain laukusta eroon.

Olinkin siis varovaisen innostunut, kun bongasin Itäkeskuksen Kontissa 10 eurolla vanhemman nahkalaukun. Hypistelin laukkua hetken ja pohdin, onko tuo sopiva minulle pieleen mennyt laukkuostos mielessä. Veska on ehkä hitusen pieni, mutta saan tungettua sinne kannettavan tietokoneen juuri ja juuri. 

Vintage-laukku on Englannista peräisin ja esineen muotoilu on mielestäni melko moderni.  Katsotaan, miten hyvin laukku kestää kulutusta – ainakin nyt fiilikset ovat hyvät.

Toinen asustelöytö on koru. Tämä hopeoitu sormus löytyi elokuun loppupuolella järjestetystä Vintage and Wine -tapahtumasta Kulttuurikasarmilta. Sormus oli kalliimpi kuin ns. peruskirppislöytö, ja maksoin tuosta 30 euroa. En tiedä korun alkuperästä enempää, mutta oma arvioni on, että sormus voisi olla peräisin 1960- tai 1970-luvuilta. 

Tällaiset kirppislöydöt tällä erää. Tuleeko teidän ostettua välillä huteja kirppiksillä?

Uusi Espoon Kontti (ja löydöt!)

Kävin muutama viikko sitten Espoon uudessa Kontissa Suomenojalla. Ennen Kontti sijaitsi Ikean lähellä Lommilassa, mutta nyt uusi liiketila löytyy Merituuli-kauppakeskuksesta. Liike on pienempi kuin vanha Kontti, mutta kuulin myös, että kesän jälkeen Leppävaarassa avataan uusi, isompi myymälä. Tuolta löytyy jatkossa myös huonekaluja. Kontit tuntuvat usein aika hintavilta kierrätysmyymälöiltä, mutta nykyään, kun hinnat ovat nousseet joka paikassa, niin hinnoittelu ei pistä niin kovasti silmään. 

Välillä  myös Konteista tekee oikein passeleita löytöjä, vai mitä mieltä olette uusimmista löydöistä?

Vihreä nahkakäsilaukku 15 euroa

Ihastuin tähän laukkuun heti, kun sen näin. Käsilaukku ei ole aivan minikokoinen, mistä tulee plussaa. Laukku on amsterdamilaisen O My Bagin ja merkki mainostaa olevansa eettinen ja ekologinen – aina plussaa, vaikka kierrätettynä tämän hankinkin. Laukun pinnassa on vähän naarmuja, mutta se ei ainakaan minua haittaa. Tätä mallia ei enää myydä, mutta aikamoisen tyyriitä nämä laukut ovat uutena, eli ihan hyvä munkki kävi tämän suhteen.

Tummanvihreät Sauson nahkahansikkaat 6,50 euroa 

Nämä hansikkaat eivät ole aivan viime vuodelta, koska vuorista löytyy Liisa Sauson lappu, mistä löytyy puhelinnumero vanhalla suuntanumerolla. No, näille ei ole tapahtunut ajan saatossa mitään! Hansikkaat ovat varmasti olleet käyttämättöminä jossakin kaapin perukoilla, kunnes ne on viety Konttiin. Väri on hyvin tummanvihreä – luulin vielä kirppiksellä, että hansikkaat ovat mustat. Liisa Sauso toimii muuten edelleen ja hui, miten kauniita hansikkaita heiltä löytyy, mutta hinnat ovat myös aikamoisia. Upea laatulöytö halvalla!

Puinen rintakoru 5 euroa

Tämä vanha Aarikan rintakoru oli tunnistettu ja laitettu vitriiniin, mutta sen hinta oli tismalleen sama kuin ysärirossien. Korun lehtimäinen muoto miellyttää omaa silmää kovasti. Eihän tätä voinut koruhamsteri vastustaa.

Koirakoru 2 euroa

Hamsteri jatkaa: terrierin mallinen rintarossi on totta kai vähän hassu (varsinkin kissaihmisellä), mutta yhtä aikaa koru on ihan super hieno! Koru on mielestäni jonkinlaista puumateriaalia. Silmämääräisesti tätä voisi luulla muoviseksi, mutta ei. Huomatkaa yksityiskohtana kaulapanta!

Farkkuhaalarit 8 euroa

Nämä alkujaan Monkin käyttämättömän oloiset 100 %:sta puuvillaa olevat farkkuhaalarit istuivat ihme kyllä hyvin päälleni. Housujen lahje on tarpeeksi lyhyt minulle, siitä totta kai plussaa. Ja hyvästä materiaalista. Lähes aina farkkuihin laitetaan elastaania ja olikin aika erikoista löytää ketjuliikkeen farkut, mitkä eivät ole laisinkaan joustavat. Katsotaan, pääsenkö yli lappuhaalarit ja päiväkoti -mielleyhtymästä. Kyllä varmasti.

Löytyikö joukosta suosikkeja?

Kesä!

Kesä ja kesäloma ovat täällä! Seuraavat viikot nautin saaristomökin ihanuudesta, kirppisten kiertämisestä ja Itä-Suomessa mökkeilystä. Tänä vuonna suuri kirppismatka suuntaa Ouluun ja Pohjanmaalle – matkasta lisää myöhemmin, kunhan reissun päälle päästään. 

Hellettä on riittänyt jo nyt, katsotaan kuinka kuivaksi pihat, puistot ja metsät pääsevät. Tänä vuonna saattaa sienestäminen jäädä vähemmälle, yhyy. Ilmastoasioista olisi minulla enemmänkin sanottavaa, ehkä jossakin kohtaa sanainen arkkuni avautuu. Nyt joka tapauksessa yritän nauttia kesästä ja lomasta – se on luksusta se!

Muutama kesäinen ja lomailuun sopiva löytö: värikäs, ihana puuvillainen Vuokon pyöreän mallinen kangaslaukku löytyi Kampin Moody Mondaysta 24 eurolla. Rakastan Vuokkoa ja haaveilen Myllynkivi-mekosta, mikä on kuin tämä laukku, mutta vaatteen muodossa, ah. 

Mustat, laadukkaat nahkasandaalit löysin viime viikolla Iso Roban Relovesta. Kenkiä on käytetty aivan minimaalisesti ja nahka on todella pehmeää ja miellyttävää jalassa. Sandaalit olivat hintavan puoleiset, 65 euroa, mutta Alexander Wangin kengät tuppaavat maksamaan uutena monia satoja euroja, eli ainakaan ihan niin paljon en näistä kengistä pulittanut.

Kengät ovat super kauniit ja hyvät jalassa! Nyt pitäisi vielä päättää, mistä sandaaleista tai kengistä seuraavaksi luovun, sen verran monta yksilöä kenkäkaapista löytyy.

Oikein kaunista ja riemukasta kesäkuun loppua! 

Loman aloituksen kirppislöydöt

Olen tällä viikolla käynyt 13 kirpparilla! Alkuviikosta kolusin ystäväni kanssa Helsingin Punavuoressa paikkoja ja tuolla rundilla en löytänyt mitään. Kuten arvata saattaa, tällainen jää vähintään alitajuisesti kaihertamaan ja sittenhän käväisin keskiviikkona vähän kuin loman aloituksen kunniaksi Töölöntorin Relovessa ja visiitti aiheutti enemmänkin lovea kukkaroon.

Loman ekana päivänä suuntasimme perinteiselle taidematkalle Mänttään ja siinä samalla visiteerattiin useampi kirppis. Matka nimettiin myös pieneksi kirppismatkaksi, koska isompi reissu sijoittuu sitten loppukuuhun. 

Reissulla paras löytö osui eteen niin sanotusti ihan sattumalta. Vilppulan keskustassa nökötti kirppiskyltti ja sen johdattelemana päädyimme paikalliselle kristilliselle kirpparille. Laukkutelineessä silmiini osui kangaslaukku ja kappas, kyseessä oli Marimekon vähän vanhempi herkullisen vaaleanpunainen laukku. Luulen, että Marimekon logo oli jäänyt huomaamatta, koska tämänkin laukun hinta oli 2 euroa. En valita, ihana kesäveska. 

Mäntän keskustassa on tosi kiva perinteinen hyllykirppis Amandan aarteet. Paikan pitäjä on todella aurinkoinen ja puhelias. Tuolta matkaani lähti Scandia-aterimia kaksi kappaletta 7,50 eurolla. Kaikenlaista muuta kivaa hipelöin, mutta pysyin tiukkana ja lopulta matkaani lähtivät vain nämä aterimet.

Tulimme Mänttään Lahden kautta ja tällä kertaa Lahden Kontista, Launeen Suurkippikseltä, Pelastusarmeijalta ja Fidasta ei löytynyt mitään. Vääksystä bongasimme ihan sattumalta mahtavan Vintage Cafén, mikä hurmasi monella tavalla: hauskaa sisustusta, hyviä kahvilatuotteita ja kivoja retro- ja vintage-juttuja. Nappasin matkaani 2 eurolla tiikkisen kaulakorun. Voin suositella paikkaa lämpimästi – olipa myös kahvilan tuotteet aikamoisen halpoja verrattuna Helsingin hintoihin!

Orikirppikseltä Orivedeltä löysin yhden vihreän Kilta-teekupin 4,50 eurolla, mutta unohdin näköjään kuvata astian. 

Relovessa haksahdin kahteen kotimaiseen vaatteeseen: Papu-merkin hauskan malliseen trikoohameeseen 10 eurolla ja 1970-luvun Marimekkoon. Tämä kimonomallinen hupullinen takki on päällä tosi makea! Kuva ei tuo laisinkaan näkyviin vaatteen todella hienoa mallia. Isot hihat ovat hieman vajaamittaiset ja huppu on hauska lisä. Vaate oli kallis (68 euroa), mutta olkoon tämä ihanuus vähän kuin lahja itselle. Ja harvemmin olen katunut laadukkaan vintagevaatteen hankintaa, vaikka hinta olisi aluksi hieman kirpaissut. Ja muistetaan, että edellisessä postauksessa esittelemäni Vuokon mekko löytyi ihan pilkkahintaan. Ehkä tämä Marimekon takki pitää balanssin yllä!

Seuraavaksi suuntana on mökki ja saaristo. Kaunista ja leppoisaa heinäkuun alkua! Palataan kirppisasioihin taas pian!

Vähän joulua!

Tänä vuonna joulun valmistelu on ollut ihan minimissä. Aloitin uuden – kiinnostavan, mutta myös kuormittavan työn marraskuun alussa. Työkuvioiden päälle on vielä muuttohommat: marraskuun lopussa oli Helsingin-asunnon muutto ja nyt vuoden lopussa pitää vielä saada Turun-koti muutettua. Aikamoista hässäkkää siis loppuvuosi on pitänyt sisällään!

Kaunis jouluinen kukkakimppu toimii ihan yksinäänkin tunnelman luojana. Tämä kimppu saatiin lahjana ja uskon, että tuosta nautitaan koko joulun ajan.

Lasisia joulupalloja en tänä vuonna laittanut laisinkaan ikkunaan, vaikka ne ovatkin suosikkejani. Tällä kertaa keräsin olohuoneen ikkunalaudalle kylmänsävyisiä palloja ja muutaman laitoin ikkunaan. Vanhan, ehkä 1950-luvulta peräisin oleva kynttelikkö löytyi viime viikonloppuna Salon kierrätyskeskuksesta 6 eurolla. En ole mikään sähkökynttelikköjen suuri ystävä, mutta tämä yksilö on mielestäni todella kaunis!

Keittiössä on puolestaan punaisia ja kultaisia koristeita: Pentti Sarpanevan Pitsi-kynttiläjalkoja, käpypalloja ja erikokoisia kuusenkoristeita peltipurkissa.

Kimalletta löytyy myös laukusta, minkä bongasin Helsingin Little Copenhagenin second hand -osastolta lokakuussa 12 eurolla. Tuo aikamoisen överi laukku on kiikkunut olallani paljon tänä syksynä ja jotenkin se tuo harmaaseen keliin hauskuutta. Laukun merkki tai materiaali ei ole minulle selvinnyt, mutta ainakin osa laukusta on mielestäni nahkaa.

Olen etsinyt jo pitkään uuttaa pussukkaa (vanhalle) kännykälleni ja olin jo varma, että syyskuinen Venetsia olisi tarjonnut sopivan nahkapussukan heittämällä, mutta eipä löytynyt Venetsiastakaan oikeanlaista koteloa.

Tämän mustan (harmillisesti) tekonahkaisen kotelon löysin 2 eurolla Helsinki Fleamarketista. Tämä on ollut alkujaan pieni käsilaukku metallisella hihnalla, mutta poistin hihnan ja kiinnikkeet kotelosta. Hyvin on kotelo toiminut näinkin!

. . .

Huomenna on jo jouluaatto – ihan hurjaa vauhtia on tämä vuoden viimeinen kuukausi kulunut. Oikein kaunista ja rauhallista joulua teille kaikille!

Luukku 15, laukkuja, laukkuja

Luukku numero 15 on omistettu käsilaukuille. Minulle on kertynyt vuosien mittaan aikamoinen kokoelma laukkuja. Toki käytössä on myös uusia yksilöitä, mutta suurin osa kokoelmasta on hankittu käytettynä.

Luukku 15, laukkuja, laukkuja

Minussa on keräilijän vikaa, sehän ei varmasti tulee enää kenellekään yllätyksenä. Se, että olen omistanut melkein sata käsilaukkua, voi tulla yllätyksenä kuitenkin. Olen viime vuosina pyrkinyt pitämään näppini erossa laukuista, mutta välillä en vain voi vastustaa niiden kutsua. Olen myös myynyt melko aktiivisesti laukkuja pois, eli kokoelma ei nykyään ole enää niin runsas kuin aikoinaan.

Olen suorastaan ihmeissäni, että olen hankkinut tämän vuoden puolella vain yhden laukun. Voiko tämä olla oikeasti totta? Ehkä olen tehokkaasti pystynyt vastustamaan kaikkia ihanuuksia tai sitten kirjanpitoni pettää. Olen yrittänyt miettiä jokaisen uuden potentiaalisen laukun kohdalla käytännöllisyyttä. Todella pienet laukut eivät oikein toimi minulla, saati sitten laukut joissa ei ole hihnaa.

Yksi kauneimmista laukuistani on yli viisi vuotta sitten hankkimani krokotiilinnahkajäljitelmälaukku. Laukun kruunaa kerroksellinen metalliremmi. Laukku on hieman epäkätevä ja pieni, mutta tässä tapauksessa kauneus korvaa käytännöllisyyden. Gobeliinityyppisen tapauksen alkuperää en edes muista, mutta jos on puhe pienistä ja epäkätevistä laukuista, niin tuo yksilö pääsee kyseiseen kategoriaan.

Aikoinaan mietin todella pitkään kenties Chanelista innoittuneen laukun kanssa, että onko laukku vain liikaa vähän kaikkea. Laukun vetoketjussa on kiinni vielä nahkainen tupsu ja hihnassa kiemurtelee kultaisen väristä metallia. Onneksi hankin laukun, koska olen käyttänyt tuota tapausta vuodesta 2011 lähtien. Toki se, että laukku on nahkaa, painaa vaakakupissa. Tekonahkaiset yksilöt eivät tunnu kestävän aikaa yhtään niin mallikkaasti kuin nahkaiset.

Kimaltelevaa perjantaita!

Kaikenlaista

Nyt on luvassa rästissä olevat kirppisostokset -postaus. Yksi iloisimmista materiaalisista kohtaamisista tapahtui ensivisiitilläni itsepalvelukirpputori Hietsumarketissa. Löysin sinisen Kilta-kupin ja -lautasen (yhteensä 5,50 euroa). Tämä kuppi on isompaa kokoa, eli teekuppi. Näitä minulla on enemmän ja monessa värissä, toisin kuin kahvikuppeja löytyy vain valkoisena. Kuppi ja lautanen lymyilivät eri pöydissä. Kävi siis tuuri, että pari löytyi samalla kerralla. 

En useinkaan osta vain kuppia tai lautasta, koska pelkään, että kuppi tai tassi jää parittomaksi. Ehkä ei pitäisi sentään pelätä, varsinkaan, kun Kilta ei ole mikään harvinainen astiasto. Tuntuu vain siltä, että esimerkiksi tällaista sinistä kuppiparia olen etsinyt jo vaikka kuinka kauan. Nyt minulla on niitä kaksi kasassa. Uusimmassa Kilta-hankinnassa on myös hauska esimerkki näiden astioiden leimoista. Kupin pohjassa komeilee selvä Arabian vuosien 1964–1972 tehtaanmerkki ja lautasessa on jäljellä pieni muistuma leimasta. Näistä leima-asioista olen kirjoittanut aikaisemminkin, mutta leiman puuttuminen johtuu useimmiten siitä, että se on laitettu lasitteen päälle ja käytössä leima on vain kulunut. 

Toinen astiauutuus on seikkailusarjaan kuuluva Muutto-muumimuki. Iittalan sivuilla mukista sanotaan näin:  Astioiden takaa löytyy Muumipeikko ja pyrstötähti -tarina, jossa Muumipeikko ja Niiskuneiti päättävät lähteä selvittämään miksi kaikki pakenevat Muumilaaksosta. Selviää, että taivaalla leijuu päivä päivältä kasvava pyrstötähti, joka iskee maahan aivan pian. Jopa muumiperhe päättää paeta ja ottaa tietysti tärkeimmät tavarat, eli kakun ja vähän muuta, mukaansa. Luonnonvoimat yhdessä kuitenkin korjaavat tilanteen ja pyrstötähden isku maahan väistyy.

Sellaista mietin, että miksi tämä muki maksaa uutena huomattavasti enemmän kuin ns. tavalliset mukit? No, itse bongasin yksilöni kohtuulliseen yhdeksän euron hintaan Kampin kirpputorilta. Suosikkikohtani mukissa on alareunassa vipeltävät pikkuotukset. Niiskuneidin ja varsinkaan Pikku Myyn olomuodosta en niinkään perusta, mutta muuten mukissa on mukavia yksityiskohtia.

Pari ihanaa korua on eksynyt korukokoelmaani myös. Nämä nappasin ystäväni ehtymättömästä koruvarastosta, kun olimme yhdessä myymässä Earth hour -kirppiksellä. Sain korut kahdella eurolla. Varsinkin tuo lintu on suurikokoinen ja näyttävä ja puolestaan söpö kimalainen on sopivan pieni.

Astioiden, korujen ja kenkien lisäksi laukut ovat yksi heikkouteni. En siis voinut vastustaa ruskean nahkalaukun kutsua Iso-Roban Fidalla. En ole katunut ostosta hetkeäkään. Laukku on juuri oikean kokoinen (mahtuu muistiinpanovälineet, vesipullo jne.) ja tätä 80-lukulaista (?) kaunokaista ei oltu hinnalla pilattu, 5,90 euroa. Minulla on ennenkin ollut yksi italialainen Polo Bag Ravasi -merkkinen laukku. Mietin, että onkohan tämän merkin tyyli perustunut ranskalaisen Longchampin "ihailuun". Ainakin merkin logossa on paljon samaa.

Loppuun vielä kaksi talvista vaatehankintaa. Tänä vuonnahan talvi on kestänyt ennätyspitkään, eli on ollut ihan villapaidoille käyttöä viime päiviin asti. Todella hyvä ja laadukas Arolan musta villaneule löytyi Riimi-kirppikseltä kolmella eurolla. Paidan juju on mielestäni kauluksessa. Vaatteen malli on hieman lepakkomainen, eli paita kapenee vyötäröä kohti. Neule oli hieman likaisen oloinen, mutta villapesu auttoi ja nyt paita tuntuu kuin uudelta.

Toinen villapaita on pikemminkin mekko tai tunika minulle. Tämä petroolinsininen suurikokoinen villis on jonkun itse neuloma. Tätä en ole vielä käyttänyt, mutta toivotaan, että ensi talvena olisi tarvetta tällaiselle isolle ja pehmeälle paidalla. Villapaita irtosi 2,50 eurolla ja löytyi myös Riimi-kirppikseltä.

Tällainen sekalainen seurakunta tavaraa on siis löytänyt tiensä kotiini. Löytyykö löydöistä suosikkeja? Mukavaa viikonloppua!