Kirjanurkkaus

"Te kaikki tunnutte niin ihmeellisiltä, ja minä itsekin. Te olette olleet kirjan henkilöitä ja nyt te olette tulleet esiin ja minä olen jutellut teidän kanssanne. Aivan kuin olisin itsekin joutunut kirjaan", sanoin. "Vaarallinen oire", hän sanoi nauraen. Luin Banana Yoshimoton Kitchenin muutama vuosi sitten ja ihastuin sen "verkkaiseen, arkiseen ja kauniiseen tunnelmaan" sekä yksittäisiin lauseisiin ja kielikuviin, joissa oli samalla jotain haikean surullista ja omituisen vierasta. Yoshimoton toinen suomennettu romaani, N. P. , on ollut lukulistallani siitä lähtien. Kansikuva oikein sattuu silmiin. Istuva nainen leijailee oudosti ilmassa pinkinviolettia taustaa vasten. Takakannessa sama nainen istuu kultakalamaljan vieressä. Lisäksi romaanin nimi piiloutuu kannessa niin koukeroisten kaunokirjainten muotoon (ja osittain kirjailijan sukunimen taakse), että siitä tuskin saa selvää. Sitä paitsi romaanin nimi ei ole np vaan N. P. Kirjassa tällä on mer

Jokainen on tehty elämään omanlaistaan elämää. [...] Minäkin toivon että voisin elää niin. Kietoa esiliinan uumilleni, hymyillä kukkaishymyä, oppia laittamaan ruokaa, rakastaa kärsien ja empien koko sielullani, mennä naimisiin. Sellainen on minusta ihanaa. Olla kaunis ja suloinen. Banana Yoshimoton Kitchen löysi tiensä kirjahyllyyni kirjaston poistomyynnistä muutama vuosi sitten. Ostin kirjan, koska minulla oli hämärä muistikuva, että joku oli kehunut sitä ja toisekseen, koska en ole tainnut tähän mennessä lukea yhtäkään japanilaista romaania, joka olisi ainakaan ollut tylsä tai mitäänsanomaton! Kitchenkään ei pettänyt. Poukkoileva juoni, eksentriset henkilöhahmot ja kuulaankaunis kieli saivat minut ihastumaan kirjaan täysin. Kertoja ja päähenkilö Mikage Sakurai muuttaa kasvatti-isoäitinsä kuoleman jälkeen asumaan kukkakaupassa työskentelevän Yuichin ja tämän transsukupuolisen äidin, Erikon, asuntoon. Vaikka äiti ja poika ovat Mikagelle puolituntemattomia, ratkaisu ei tunnu jär

Klo 7.15 Tästä se lähtee. En saanut itseäni sängystä ylös ennen kello seitsemää, mutta varttia yli istun jo nojatuoliin kahvikupin ja mansikoilla höystetyn hedelmämyslin kera. Tuntuu, että kaipaan jotain kevyttä, viihdyttävää, hauskaa... japanilaista ! Kaori Ekunista ja Banana Yoshimotosta jälkimmäinen kiinnostaa enemmän. Tartun siis Kitcheniin . Keittiö on minulle maailman rakkain paikka . Ensimmäinen lause. Tästä se lähtee. Olen ehtinyt lukea kokonaista 13 sivua, kun kuulen pinnasänkyasukin jokeltelua. Näinhän tässä usein käy... :) Syötän ja puen lapsukaisen ja siirrän hoitovastuun vaimolle. Jatkan vielä hetken lukemista. Kitchen yllättää heti alussa. Kirjassa on äiti, joka on syntynyt biologisesti mieheksi ja korjannut sukupuoltaan - hetken mielijohteesta: ...hän lopetti työnsä ja pohti mitä nyt tekisi, ja viimein hän päätti ryhtyä naiseksi . Luettuja sivuja: 52 Klo 12.20 Lopettelen työt, otan mukaan Kitchenin ja ehkä pari muuta kirjaa ja suuntaan kaupungille et