Thomas katsoo itseään peilin ruskeasta lasista, mikä irve naamalla. Bacon kirjoitti: apinan rumuutta lisää että se on ihmisen näköinen. Thomas muistaa unensa, jossa kuoppaan kaadettiin monta kärryllistä multaa, mutta hauta se ei ollut, ei ollut pappia eikä veisattu virttä. Kyläläiset istuvat kirkossa Jumalan pelko painaa selät kyyryyn, mutta he uskovat että katto suojaa myös tulikiveltä. Tämä on varmasti erikoisin kirja, jonka olen lukenut pitkään aikaan. Olin lukenut tästä etukäteen useita positiivisia arvosteluja muista blogeista, joten odotukset olivat (taas vaihteeksi) korkealla. En ehkä kuitenkaan ollut varautunut kirjan erikoiseen tyyliin: runolliseen tajunnanvirtaan, epätavallisiin lauserakenteisiin, välimerkkien puutteeseen ja kesken päättyviin lauseisiin. Kirjan nimen perusteella päättelin myös että romaanissa (yllättäen) kerrotaan Charles Darwinin puutarhurista. Fiktiivinen puutarhuri Thomas Davies onkin tärkeä henkilö romaanissa, mutta vain yksi ääni muiden joukossa, ku