Riina Katajavuori: Pentti Kanariansaarilla

Kiinnostuin Riina Katajavuoren tuotannosta luettuani aikoinaan hänen äitiydestä kertovan teoksensa Lahjat (2004) ja sittemmin olemme lukeneet myös hänen Pentti-kuvakirjojaan. Kuvittaja Salla Savolainen on myös tuttu monesta yhteydestä. Hän on kuvittanut esimerkiksi Nopoloiden lastenkirjan Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen (2012). Niinpä tämä kaksikko yhteistyössä on mielenkiintoinen kombinaatio.

Pentti-kirjoja on useampia ja tässä esittelyssä viimeksi kirjastosta lainaamamme Pentti Kanariansaarilla. Kotimaisissa lastenkirjoissa on se hyvä puoli, että kulttuurin ja ympäristön kuvaus on niin tuttua: 

Sohjo, sohju, loska, hyhmä, räntä, nuosta. Sanoja riitti, mutta ei sää siitä muuksi muuttunut. Milloin tulee kunnon talvi? kysyy Pentti. Talvella pitäisi olla pakkanen ja hanki ja nietos ja tähtien tuike. Tämä vuodenaika on pimeä pussi eikä mikään talvi. 

Harvemmin ulkomaisissa lastenkirjoissa näkee räntäsadetta kuvituksessa.

Kirjassa Pentti-poika ja vanhempansa kyllästyvät Suomen loskaan ja lähtevät aurinkolomalle Kanariansaarille. Kirja on pitkälti realistista reissun kuvausta lentokentältä, lentokoneesta ja lomakohteesta, jossa syödään aamiaista, käydään huvipuistossa, uima-altaalla, rannalla... Krokotiilin muotoinen uimapatjakin on monelle lapselle tuttu. Erikoisempaa on se, että Pentin äidillä on keitetyt kananmunat kennossa eväänä lentokoneessa.

Kuvitus on kuvassa esiintyvän kannen tyylistä. Sekin realistista, mutta mielestäni kuvituksessa on mukavia yksityiskohtia lapselle katseltavaiksi, esimerkiksi mitä kaikkea Pentin repusta tursuaakaan.

Lainasin kirjan, koska nuorimmainen oli kesällä ensimmäistä kertaa lentokoneessa ja ajattelin, että voimme samalla vähän muistella omaa lomamatkaa. Lapset pitivät kirjasta ja kuuntelivat mielellään, mutta eivät ole sen jälkeen lukeneet kirjaa, vaikka se on ollut esillä.

Tästä kirjasta taisin itse pitää enemmän kuin lapset! Voin myös suositella Pentti miesten Lapin-reissulla, jossa on samantyyppistä realistista kuvausta junamatkasta.

Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Pentti Kanariansaarilla
Tammi, 2006 (31 s.)

Kuluneita lastenkirjoja

Kirjavan kammarin Karoliinan innoittamana esittelen muutamaa lastenkirjalöytöä paikallisen kirjaston poistomyynnistä, johon osuin sattumalta ohikulkiessani. Aikaa oli noin 5 minuuttia ja siinä ajassa skannasin supervauhtia lastenkirjojen pöydän. Pääasiallinen valintakriteeri oli kiinnostava kotimainen lastenkirjailija tai kuvittaja.

Valikoimasta päätellen jäljellä oli vain muruset, mutta muutamia kotimaisten kirjailijoiden kirjoja kuitenkin löytyi. Pikavilkuilun perusteella aikuisten romaanilaarit eivät näyttäneet aivan niin upealta kuin Karoliinan saalis, mutta sentään nappasin mukaan itselleni Jyrki Pellisen runokirjan.

Eppu Nuotio ja Virpi Talvitie 2002: Epsukepsu (Tammi). Epsukepsu ei leiki muiden kanssa ja mököttää, eli lasten tunteiden käsittelyä tarinan avulla. Uskoisin, että Epsukepsun mökötys on lapsista mielenkiintoinen kurkistus omaan harmitukseen.

Mirja Orvola ja Salla Savolainen 2004: Ihmeellinen nappi (Lasten Keskus). Salla Savolainen kuvittajana kiinnostaa ja kirja vaikuttaa klassiselta satukertomukselta. Tämä on ainakin äidin mieleen!

Kaarina Helakisa ja Maikki Harjanne 1985. Meidän kuopus (Otava). Vanha kirja, jossa on Maikki Harjanteen Minttu-kirjoista tuttua kuvitustyyliä. Vaikka kirja on ikään kuin vauvakirja, siinä on paljon perinteisiä loruja ja sanoilla leikittelyä: Omenan pomenan piirun paarun suklaa puplaa pomps! Esipuheessa tekijät sanovat koonneensa tähän sitä hauskaa, mitä omien lastensa vauvakirjoilta ovat toivoneet.

Tittamari Marttinen ja Anne Peltola 2006: Eelis mökillä (Tammi). Tittamari Marttisen nimi kiinnitti huomiota. Kirja vaikuttaa ihanalta kesäkuvaukselta haukineen ja makkaranpaistoinen. 

Ja vielä pari käännöskirjaa. Paulette Bourgeois ja Brenda Clark: Franklin on rohkea (2006) ja Franklin kummitusjuhlissa (1996). Franklineista ei ole kirjallisuuden klassikoiksi, mutta tutut hahmot kiinnostavat lapsia aina. Näitä on luettu monta vuotta.

David McKee 2004: Elmeri ja käärme. Sama juttu kuin edellä: lasten kuvakirjojen peruskauraa. Värikäs norsu hahmona on tuttu ja turvallinen. Huomaa siniset linnut kannessa - niitä on aiemmista Elmeri-kirjoista laskettu noin sataan kertaan.

Lehtimyynnistä ekaluokkalaiselle Villivarsa- ja Hevoshullu -lehtiä 10 senttiä/kpl. 

Ja lopuksi näyte runokirjasta Jyrki Pellinen 1983 (Otava): Kun sinussa on joku. Tähän ehkä palaan.

Vielä minussa on voimaa

korkeissa oksissa

tuuli-ihmisen

sulkeutunutta rakkautta.

***

Onko noissa lastenkirjoissa teille tuttuja?