Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harjanne Maikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harjanne Maikki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kuluneita lastenkirjoja

Kirjavan kammarin Karoliinan innoittamana esittelen muutamaa lastenkirjalöytöä paikallisen kirjaston poistomyynnistä, johon osuin sattumalta ohikulkiessani. Aikaa oli noin 5 minuuttia ja siinä ajassa skannasin supervauhtia lastenkirjojen pöydän. Pääasiallinen valintakriteeri oli kiinnostava kotimainen lastenkirjailija tai kuvittaja.

Valikoimasta päätellen jäljellä oli vain muruset, mutta muutamia kotimaisten kirjailijoiden kirjoja kuitenkin löytyi. Pikavilkuilun perusteella aikuisten romaanilaarit eivät näyttäneet aivan niin upealta kuin Karoliinan saalis, mutta sentään nappasin mukaan itselleni Jyrki Pellisen runokirjan.




Eppu Nuotio ja Virpi Talvitie 2002: Epsukepsu (Tammi). Epsukepsu ei leiki muiden kanssa ja mököttää, eli lasten tunteiden käsittelyä tarinan avulla. Uskoisin, että Epsukepsun mökötys on lapsista mielenkiintoinen kurkistus omaan harmitukseen.




Mirja Orvola ja Salla Savolainen 2004: Ihmeellinen nappi (Lasten Keskus). Salla Savolainen kuvittajana kiinnostaa ja kirja vaikuttaa klassiselta satukertomukselta. Tämä on ainakin äidin mieleen!




Kaarina Helakisa ja Maikki Harjanne 1985. Meidän kuopus (Otava). Vanha kirja, jossa on Maikki Harjanteen Minttu-kirjoista tuttua kuvitustyyliä. Vaikka kirja on ikään kuin vauvakirja, siinä on paljon perinteisiä loruja ja sanoilla leikittelyä: Omenan pomenan piirun paarun suklaa puplaa pomps! Esipuheessa tekijät sanovat koonneensa tähän sitä hauskaa, mitä omien lastensa vauvakirjoilta ovat toivoneet.




Tittamari Marttinen ja Anne Peltola 2006: Eelis mökillä (Tammi). Tittamari Marttisen nimi kiinnitti huomiota. Kirja vaikuttaa ihanalta kesäkuvaukselta haukineen ja makkaranpaistoinen. 




Ja vielä pari käännöskirjaa. Paulette Bourgeois ja Brenda Clark: Franklin on rohkea (2006) ja Franklin kummitusjuhlissa (1996). Franklineista ei ole kirjallisuuden klassikoiksi, mutta tutut hahmot kiinnostavat lapsia aina. Näitä on luettu monta vuotta.



David McKee 2004: Elmeri ja käärme. Sama juttu kuin edellä: lasten kuvakirjojen peruskauraa. Värikäs norsu hahmona on tuttu ja turvallinen. Huomaa siniset linnut kannessa - niitä on aiemmista Elmeri-kirjoista laskettu noin sataan kertaan.



Lehtimyynnistä ekaluokkalaiselle Villivarsa- ja Hevoshullu -lehtiä 10 senttiä/kpl. 




Ja lopuksi näyte runokirjasta Jyrki Pellinen 1983 (Otava): Kun sinussa on joku. Tähän ehkä palaan.

Vielä minussa on voimaa
korkeissa oksissa
tuuli-ihmisen
sulkeutunutta rakkautta.

***
Onko noissa lastenkirjoissa teille tuttuja?