Maailmassa kaikki hyvin.
Olen pitänyt kahvitauon (jota minulla ei ole) ja ruokatauon (jota minulla ei ole) sekä tehnyt töitä (joita minulla ei ole; on hiljaista) ja nyt vain mietiskelen tai jotain.
Eilisessä herraHakkaraisettomassa kotitilanteessa sain aikaan kaiken sen, mitä olin suunnitellut. Sekä muutamia sellaisia joita en.
- opiskelin
- varttisiivosin
- ruokin lauman
- lenksasin (no jaa, ainakin kävin kävelyllä)
- lönötin sohvannurkassa puikkoineni
Sen sijaan en
- varsinaisesti laittanut ruokaa
- lenksannut energisesti
- leiponut taikataikinaa (kauhukolmikon ehdotus)
- antanut jälkkäriksi raakaa kakkutaikinaa (kauhukolmikon ehdotus)
Tänään ajattelin tehdä suurinpiirtein samat jutut.
Niin on loisteliasta ihmisen elämä.
*
Oikeasti elo on kyllä aika kummallista.
Vakuutusyhtiö lähestyi kirjeitse ja halusi ehdottomasti maksaa minulle
korvauksia kivusta ja särystä ja ylenmääräisestä tuskasta.
Sinänsä miellyttävä yllätys koska kipua, särkyä ja ylenmääräistä tuskaa oli varsin vähän, käpälä ehjääntyi ja tuli oikeastaan paremmaksi kuin ennen - ikään kuin tärskäys olisi tokeennuttanut ne aiemmankin kaatumisen jäljiltä jääneet kivut, säryt ja ylenmääräiset tuskat (joista ei maksettu mitään!) takaisin normaaliksi.
Olisin saanut valittaakin, mutta maksu oli nyt jo kuitenkin maksettu tililleni FIxxxxxxx.
Muuten hyvä, mutta ei minun tilini.
Eikä työnantajan.
Eikä kenekään äkkiseltään tuntemani henkilön.
Soitin vakuutusyhtiöön.
Ne sanoivat että ok, selvitetään. Ja että jopas on kumma, koska tämä tili on päivitetty tänne meille noin viikkoa ennen tapaturmaanne ja että sinne on ehkä maksettu jotain muitakin korvauksia.
Hämmentävää.
Aloin epäillä, että ehkä minulla onkin joku salattu tili pankissa, jonne maksetaan mystisiä vakuutuskorvauksia jostain käsittämättömästä syystä, jonka läheiseni haluavat salata minulta.
Menin työpäivän jälkeen pankkiin ja pyysin selvittämään, että onko minulla tämmöinen tili.
No ei ollut. Tietenkään.
Pankkivirkailija mulkoili minua arvioiden ja kysyi että mikäs on puolison nimi.
Minähän tunnustin sen heti ja latelin vielä henkkariakin perään. Pankkitäti sanoi, että sen verran hän voi paljastaa että tämä taitaa olla miehesi tili.
Vieläkin oudompaa, koska olin näyttänyt numeroa hraH:lle ja laittanut sen vielä viestilläkin perään.
Soitin hraH:lle, joka on maailmalla ja kysyin, että onko sinulla joku salatili, jonne menevät minun vakuutusrahani ja joita sinä nyt hummaat maailmalla kun luulet niitä omiksi kesärahoiksesi.
HraH soitti pankkiin ja selvitti asiaa, ei kuulemma ole hänen salatilinsä.
Minä soitin hraH:lle uudestaan ja kysyin että oletko nyt ihan varma ettei tämmöinen tili FIxxxxx ole sinun tilisi.
HraH sanoi että mikset heti sanonut, sehän on minun palkka- ja käyttötilini.
Niin että siellä lojuvat minun kipu-tuska-ylenmääräiskärsimysrahani hraH:n henkilökohtaisella käyttelytilillä.
Kyllä niin on käsittämätöntä, että menevät rahat patriarkaaliseen hallintaan.
Vai onko se joku korvaus hraH:lle siitä, että hän on joutunut kärsimään vaimon kärsimyksistä?
